Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Chirpy chirpy cheep cheepin englanninkielinen sanoitus kertoo lapsesta, jonka vanhemmat ovat jättäneet heitteille. Suomenkielinen Vexi Salmen tekemä sanoitus taas kertoo muuttolinnuista.
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Hei!
Kopi Luwak-kahvia näyttäisi löytyvän ainakin Kahvikaveri-nimisen yrityksen valikoimista. Kahvikaverilla on myymälä osoitteessa Ruusulankatu 8, 00260 Helsinki ja lisäksi verkkosivut, jotka löytyvät tämän linkin takaa.
Tätä laulua on etsitty aiemmin, tässä linkki vastaukseen:https://www.kirjastot.fi/kysy/tormasin-netissa-vanhaan-suomalaiseen-kansanlauluun?language_content_entity=fi
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan.
Painettuja bassonuotteja ei tähän kappaleeseen löydy. Sen melodia ja kitaran sointumerkit löytyvät Hits 2010 -kokoelmasta (Helsinki : F-kustannus, 2010). Voit kysyä kyseistä nuottikirjaa lähikirjastostasi tai mikäli sitä ei kotikunnastasi löydy, niin se on mahdollista tilata sinne kaukolainauksella. Muonion kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä: http://www.muonio.fi/web/index.php?id=153
Painetuista nuoteista ei yleensä löydy kuin melodia ja kitaran sointumerkit (poikkeuksena rock scoret, joita on painettu rokin jättiläisten, kuten Rollarit, Beatles… kappaleista).
Basisti voi kuitenkin poimia nuotteja kitaran sointumerkeistä (g-molli->g, a-duuri->a) tai melodiasta sen mukaan, kuinka paljon haluaa soittaa. Nämä nuotit tai...
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Hei, 103-vuotiaita oli 31.12.2023 Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan 86. Tieto löytyy tilaston tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”....
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Kovin paljoa materiaalia en aiheesta löytänyt. V. 2000 ilmestyi Lasten keskuksen kustatamana Tiina Holmbergin kirja Lapset ja perheväkivalta. Se toimii työvälineenä Saara Laihon kuvakirjaan Urhea Pikku-Nalle. Samalta kustantajalta on ilmestynyt myös Kathryn Whiten kirja Hyvä päivä, paha päivä, jossa käsitellään asiaa mäyräperheessä.
Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
HelMetistä löytyy useitakin suomenkielisiä elämäkertateoksia Kustaa Mauri (Gustav Mauritz) Armfeltista. Jostakin syystä tietokannassa nimeä on käytetty hiukan vaihtelevasti, toisinaan ruotsin-, toisinaan suomenkielistä muotoa.
Teokset saa HelMetistä esille esim. seuraavasti: Valitaan aihehaku ja kirjoitetaan hakuruutuun Armfelt. Saadusta tuloslistasta valitaan Gustav Mauritz ja napsautetaan tätä. Nyt saatavasta tuloslistasta saadaan suomenkieliset teokset rajatuiksi esiin napsauttamalla painiketta "Rajaa / järjestä hakua" ja valitsemalla pudotusvalikosta kieleksi suomi. Lopuksi napsautetaan linkkiä "Vahvista". (Sama toistetaan suomenkielisen nimimuodon kanssa.)
Lupaavilta vaikuttavat esimerkiksi seuraavat teokset:
Kustaa Mauri Armfelt :...
Vapaakirkko eriytyi omaksi kirkokseen vuonna 1923, kun Suomen uskonnonvapauslaki tuli voimaan.
Ehkä vapaakirkkolaiset kastoivat lapsia siihen asti luterilaisen kirkon oppien mukaan, jolloin
lapsilla oli myös kummit. En löytänyt tästä mitään tietoa. Vapaakirkkolaisuuteen kuuluu
olennaisesti aikuiskaste.
Vapaakirkon sivuilla mainitaan myös lasten siunaaminen, joka tapahtuu omassa kodissa:
https://www.svk.fi/lapset/
Vapaakirkon sivuilla on myös yhteystietoja. Sieltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde: Portti : lukion uskonto, kurssi 2 (Otava 2015)
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
