Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…;
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Kirjastonhoitajan pätevyysvaatimuksista, ks. Kirjastolaki ja -asetus http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastolaki.html .
Kirjastonhoitajalta vaaditaan siis korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen aineopintoja. Suomessa voi tällä hetkellä opiskella informaatiotutkimusta kolmessa yliopistossa: Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa ruotsin kielellä. Yliopistotasoista opetusta on järjestetty viime vuosina myös mm. Jyväskylän kesäyliopistossa, kesällä 2001 myös Helsingissä. Nykyisin on myös monia ammattikorkeakouluja, joissa voi suorittaa kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja, ks. linkki http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1002 sekä http://www....
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
St. Urho's Pub avattiin 2.6.1973 osoitteessa Museokatu 10. Se sijaitsee Ostrobotnian eli "Bottan" rakennuksessa. Pohjalaisten osakuntien omistamassa talossa on ollut ravintolatoimintaa vuodesta 1912.
Talon oma ravintolayhtiö Oy Botta Ab perustettiin vuonna 1970. Perustettu ravintola sai tiloikseen 1. kerroksessa olleet ravintolatilat (nyk. Urhon pubin tila ja Töölönkatu 3 B, nykyisen keittiön paikalla) sekä koko 2. ja 3. kerroksen.
1. kerroksessa Wanha ja Uusi Manala toimivat alkuun entisillä ideoillaan, kunnes vuoden 1973 uudistuksessa Töölönkatu 3 B puolelle Wanhaan Manalaan tuli pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu olut- ja seurusteluravintola. Museokadun puolelle ns. Uuden Manalan sijoille avattiin St. Urho's Pub kun tasavallan...
Papunet-sivustolla, jonne on koottu tietoa puhevammaisuudesta ja eri kommunikointikeinoista, on jonkin verran tietoa tukiviittomista. Sivuilla on myös joitakin videoita.
http://papunet.net/tietoa/kommunikointikeinot/viittomat/tukiviittomat.h…
Helmet-kirjastoissa on yksi cd-rom: Viittomaseikkailu / suunnittelu ja toteutus: Johanna Koivunen, Petri Virtanen (1999), ja myös toinen kirja: Ideoita ja ajatuksia : opas tukiviittomien opettajille / Anu Autio & Sanna Ylijoki (2007). DVD-muodossa tietoa ei löytynyt.
Joitakin tutkimuksia on tehty tukiviittomista:
- Kokemuksia tukiviittomisesta: "Sehän on perheen ja ryhmän opettamisen ja oppimisen vahvuus, se ei koskaan mee hukkaan" / Eila Siltala. (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto,...
Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005
Eri koulutusalojen valintaperusteista ja valintapisteistä saa tietoa valintaoppaista: esim. Ammattikorkeakoulujen valintaoppaasta (2006) ja Yliopistojen valintaoppaasta (2006).
Mitään oppilaitosten yhteisiä pisteytystaulukoita ei ole, sillä pisteytys vaihtelee oppilaitoksesta ja opetusalasta riippuen. Mitään alinta pisterajaa, jolla pääsee opiskelemaan jotain tiettyä alaa ei voida esittää, koska opiskelijakiintiö valitaan pyrkijöiden tason mukaan. Pisteet lasketaan yleensä koulumenestyksen, valintakokeen ja työkokemuksen mukaan. Harkinnanvaraisessa valinnassa hakijat valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Valintaoppaissa mainitaan harkinnanvaraista valintaa käyttävät oppilaitokset.
Valintaoppaita painetussa muodossa on kirjastoissa...
Alunperin Finlandia-talon presidentin lämpiöön suunniteltu sininen sohvaryhmä on Alvar Aallon toimistossa suunniteltu, ja sen on piirtänyt sisustusarkkitehti Pirkko Söderman. Kankaan on suunnitellut Marjatta Metsovaara ja kutonut Metsovaara Oy. Pronssijalat on tehnyt Valaistustyö Viljo Hirvonen Oy. Tuolien nahkatereet ovat Friitalan mustaa huonekalunahkaa, kevyt martiointi. Sohvapöydät on piirretty Alvar Aallon toimistossa, Pirkko Söderman on piirtänyt ne yhdessä Alvar Aallon kanssa. Pöydät valmisti Veistotuote Oy. Pöydät ovat todennäköisesti tammea. (Tiedot antoi Pirkko Söderman.)
Lähteitä:
Finlandia-talo:
http://www.finlandiatalo.fi/fi/arkkitehtuuri/finlandia-faktaa/
Alvar Aalto -museo:
http://www.alvaraalto.fi/
Kyseessä on 70-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ilmestynyt Maria Gripen Elvis-sarja, johon kuuluu viisi teosta. Sarjan suomensi Eila Kivikk'aho.Lisää kirjoista lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä Kirjasampoon.Elvis ja auringonkukkaElvis! Elvis!Se "oikea" ElvisAika erikoinen ElvisElvis vain
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan...
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!...
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Kun elokuvaan tai johonkin muuhun mediaan sijoitetaan tietoisesti jokin tuote, logo, mainos tai palvelu, puhutaan tuotesijoittelusta. Yritykset maksavat esimerkiksi elokuvan tekijöille tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella. Tuotesijoittelua voidaan korvata myös muilla tavoin, vaikkapa tarjoamalla markkinoitava auto kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi. Toisaalta myös elokuvan tuotanto hyötyy saadessaan realistista rekvisiittaa.
Suomessa 1.1.2015 voimaan tullut tietoyhteiskuntakaari sääntelee televisiotoiminnassa myös tuotesijoittelun periaatteita. Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua.
Tuotantoyhtiö ja mainostava yritys laativat tarkan...
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun...
