Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Malot, Hector, kirjoittaja
TEOS Koditon / Hector Malot ; .. suom. Teuvo Pakkala
PAINOS 4. korjattu painos 1967. -5. painos 1975.
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1967
ULKOASU 340 sivua
Kirjasta on moniaita painoksia.
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Tässä on joitakin suosituksia:Julia Donaldson: Onko luudalla tilaa?Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saariDisney: Pelastuspartio Bernard ja Bianca (tästä on tullut uusi, hieno painos)Roope Lipasti: Kopterijengi-sarjaSebastian Lybeck: Latte-siili LofooteillaLars Mähle: Hirmuliskojengi ja tulivuori Hirmuliskojengi ja vesipeto (ja muutkin sarjan kirjat)Timo Parvela: Taro hirmuliskojen ajassa (ja muut sarjan kirjat)Bill Scollon: Lentsikat 2: PelastajatRyhmä Hau-sarjaLisäksi viime aikoina on ilmestynyt runsaasti Marvel- ja Star Wars -aiheisia kuvakirjoja, joissa riittää jännitystä ja palastustehtäviä
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Nestor Blomkvistin teosta "Vår hälsa och våra sjukdomar i ny belysning" (1975) ei Suomen kansallisbibliografian mukaan ole suomennettu.
https://finna.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön....
Välttää-verbillä on karttamisen ja väistelyn lisäksi muitakin merkityksiä. Arvosana välttävä juontaa merkitykseen "kelvata, riittää" kuten esimerkeissä "vanha takki saa välttää vielä tämän talven" ja "vähempikin välttää".
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4?searchM…
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asiantuntijalta. Tässä kuitenkin vuokrasuhteen purkamiseen liittyvää lakitekstiä. Koko laki Asuinhuoneiston vuokrauksesta on luettavissa oikeusministeriön Finlex-palveluista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481
Lain 12 luvussa (95§ ) sanotaan näin:
”Jos vuokranantaja on irtisanonut työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta, muuttopäivää saadaan siirtää 69 ja 70 §:ssä säädetyillä edellytyksillä vain, jos työ- tai virkasuhteen päättymisen syynä on ollut vuokralaisen sairaus, työkyvyttömyys tai siirtyminen vanhuuseläkkeelle.”
Laissa puhutaan muuttopäivän mahdollisesta siirtämisestä tietyin edellytyksin....
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://finna.fi tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla...
Uusin tutkijoiden havaitsema eläinlaji, lintulaji, syntyi vain pari vuosikymmentä sitten Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Aiemmin saarella havaitsematon sirkkukoiras ja paikallinen sirkkunaaras saivat lisääntymiskykyisiä poikasia. Geenitutkimus osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista. Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat sitä lempinimellä Iso lintu. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9949268
Uusia, tieteelle tuntemattomia kasvilajeja löydetään jatkuvasti. Osin on kyse siitä, että maapallolla on vielä laajoja alueita, joiden kasvikuntaa ei ole tutkittu. Alla linkki uutiseen aiheesta:...
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi ...
