Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle.
Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder...
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-...
Joihinkin kirjastoihin tuota elokuvaa on hankittu. Sitä löytyy esimerkiksi Tampereelta, Lappeenrannasta ja Turusta. Jostakin syystä elokuvaa ei ole toistaiseksi hankittu Helsinkiin, vaikka se on HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmän kautta tilattavissa. Laitoin elokuvasta hankintatoiveen, joten sitä ehkä saatetaan tulevaisuudessa hankkia Helsinkiin. Elokuva näyttää löytyvän englanninkielisellä nimellä ”Last Exit to Brooklyn”.
Jos haluat saada elokuvan nopeasti, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/...
Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/...
Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Kattavaa "sanakirjaa" ei liene Nivalan murteesta kirjoitettu, mutta tässä joitain teoksia, jossa käsitellään aihetta:
Sananparsia ja sutkauksia Nivalanseudulta. Toim. Robert Takalo, Toivo Junttila. Nivala-seura, 1979.
Wiik, Kalevi: Sano se murteella: minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan? Pilot-kustannus, 2006
Kettunen, Lauri: Suomen murteet 1: murrenäytteitä. SKS, 1930
Vilkuna, Kustaa: Nivalan murteen äänneoppia. SKS, 1928
Suomalainen murrelukemisto. Toim. Veikko Ruoppila, Pentti Soutkari. SKS, 1968
Suomen kansan murrekirja: Länsumurteet. WSOY, 1940
Nivala-lehdessä on julkaistu 23.1.2003 Aaro Vilkunan kirjoittama artikkeli "Nivalan murteen äänneoppia".
Myös mm. Heikki Niska on kirjoittanut useita runo- ja...
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa...
Alma on latinan kielellä "hellä, suopea, hedelmällinen".
Sami on muunnos sanasta Samuel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumalan kuulema".
Tero on alkuaan itäsuomalainen ja tullut almanakkaan ortodoksikirkon marttyyri Terentioksen nimestä.
Anniina tulee nimestä Anna, joka on hepreaksi "armo". Pyhä Anna oli neitsyt Marian äiti.
Saija on otettu almanakkaan nimen Saara muunnoksena. Saara on hepreksi "ruhtinatar".
Tiedot on Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet.
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja...
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
Rakentajien tarkemmasta henkilöllisyydestä ei löytynyt kovin laajoja tietoja, mutta museon rakentamisajan sanomalehtijutut valaisevat asiaa jonkin verran. Uusi Aura 30.1.1902 kertoo, että rakennustyöt tehdään paikkakunnan oman väen voimin ja muilta paikkakunnilta ei kannata tulla Turkuun työn perässä. Rakennustyömaalla sattuneen skandaalin vuoksi joidenkin työntekijöiden nimiä on tiedossa: työnjohtajat K. Roswall ja A. Wallenius, työntekijättäret Maria Aaltonen ja E. Lindström, työmies F. Sulonen ja muuraaja L. Otlin. (Länsisuomen työmies 18.10.1902; Uusi Aura 17.8.1902).Lisää asiasta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/662605?term=museorakennukselta&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/744890?...
