Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Ruotsin paperiteollisuuden kehityksestä löytyy hyviä tilastoja Ruotsin metsäteollisuuden sivulta (kieli englanti). Sieltä löytyy myös ladattava pdf-tiedosto, jossa on useita kaavioita Ruotsin metsä- ja paperiteollisuuden kehityksestä 1980-2020-luvuilla. (Latauslinkki löytyy tältä metsäteollisuuden nettisivulta, jos tuo suora linkki ei toimi.) Tiedoston tilastojen mukaan esimerkiksi paperi- ja kartonkitehtaiden määrä on vähentynyt Ruotsissa 2000-2020 kymmenellä (2000 tehtaita oli 48, 2020 enää 38). Tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole pienentynyt, vaan yksittäisten tehtaiden kapasiteettia on nostettu.
Saman luvun antaa myös Statistan tilasto: tehtaita on enää 38, kun niitä vuonna 2000 oli 48.
Cepin (...
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Kustantajantunnus voi olla jopa 7 merkkiä pitkä, joskin Suomessa kustantajantunnuksen maksimi on 5 merkkiä. Pitkän tunnuksen kustantajat ovat pieniä kustantajia, joilla ei ole tarvetta saada suuria määriä julkaisuntunnuksia. Suurilla kustantajilla on puolestaan lyhyt tunnus.
Julkaisun (kirjan) tunnus voi olla 1-7 merkkiä pitkä, joten yhden kustantajan käytettävissä olevien numeroiden määrä vaihtelee kymmenestä kymmeneen miljoonaan.
Suomessa otettiin vuonna 1989 käyttöön maan 951-tunnuksen rinnalle tunnus 952, koska koska pienten ja keskisuurten kustantajien ISBN-tunnukset loppuivat. Nykyisten ISBN-tunnusten rajat tulevat silti vastaaan ennemmin tai myöhemmin, eli ISBN-järjestelmää on uusittava lähiaikoina. Alla olevasta linkistä saat...
Etsimäsi sarja on varmaankin Napaseutu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napaseutu
Tätä 18-osaista komediasarjaa esitettiin MTV3:lla 1994. Käsikirjoitus Raila Leppäkoski ja Neil Hardwick, ohjaus Hardwick.
Sarjan päähenkilöitä olivat Alma (Ritva Valkama) ja hänen tyttärensä Bertta (Sanna-Kaisa Palo).
Tällä hetkellä sarjan uusintaesityksistä ei löydy tietoja, mutta MTV:n asiakaspalveluun voisi jättää toiveen: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Puukon tupessa oleva merkki voisi periaatteessa viitata jonkin Syvärillä toimineen joukko-osaston tai -yksikön (epä)viralliseen tunnukseen, joka voisi olla luontevasti puhdetyön tekijän oma joukko. Toisaalta merkki on myös hyvin samanlainen kuin vuonna 1940 perustetun Suomen Aseveljien Liiton logo (suunnittelija Aarne Nopsanen): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto . Tekijä on siis voinut vuonna 1942 ottaa mallia myös siitä ja tuoda tällä tavoin esiin talvisodan muistoa.
Puhdetöitä tehtiin erityisesti jatkosodan asemasotavaiheen aikana, jolloin yleistilanne rintamilla oli verrattain rauhallinen ja rintamajoukoilla oli enemmän vapaa-aikaa. Osa puhdetöistä tehtiin puhtaasti muistotarkoitukseen kotiin vietäväksi, mutta...
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html.
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Hei,
kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976.
Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön...
Mm. Helsingin kaupunginkirjastossa on suomennettu painos saksalaisesta Volgswagen Transporterin korjausoppaasta, joka käsittelee autoja mainitsemaltasi ajalta.
Teoksen muita tietoja:
Nimeke: VW Transporter korjausopas, 1981-1990 (dieselmallit), 1983-1993 (bensiinimallit)
Julkaisutiedot: Helsinki, Alfamer, 1995
ISBN: 951-9153-83-7
Kieli: fin
Alkuteoksen kieli: ger
Yleisiä tietoja: Saks. alkuteokset: VW Bus und Transporter/-Syncro 60/78/90/95/112 PS 10/82 to 8/90 ; VW Bus und Transporter with Diesel 50-70 PS 11/80 to 12/90.
Muut tekijät: Mauno, Esko
Helsingin luokka: 624.8
Selkänimeke: VW Transporter 1981-1990. - Opas kattaa 1.9- ja 2.1-litraisilla vesijäähdytteisillä bensiinimoottoreilla sekä 1.6.- ja 1.7-litraisilla dieselmoottoreilla...
