Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja
Otavan kirjallisuustiedon (Otava, 1990) mukaan P. G. Wodehousen tuotannossa on seuraavia Jeeves -kirjoja :
The Man with Two left Feet (1917), Verraton Jeeves (The Inimitable Jeeves, 1923), Antaa Jeevesin hoitaa (Carry On, Jeeves, 1925), Suurenmoista Jeeves (Much Obliged, Jeeves, 1971). Suomeksi on julkaistu myös valikoima parhaita Jeeves tarinoita nimellä Pip-pip, sir (1969). Tarinat on valinnut Paavo Lehtonen tekijän laatimasta antologiasta The World of Jeeves.
Seuraavalta sivustolta löytyy P. G. Wodehousen koko tuotanto ja julkaisuvuodet:
http://www.pgwodehousebooks.com/simplebiblio.htm
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”...
Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Tätä Yleisradion kokoelmaa en löytänyt, mutta Fyrkat esittää kappaleen Pippuri ja unikko Seija Simolan albumilla Sävyjä (Valitut Palat 2014). Tämä tupla-CD näyttää löytyvät hyllystä vain Oulunsalon kirjastosta (https://finna.fi/Record/outi.1887816). Sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kustannuksia voi syntyä jonkin verran.
Heikki Poroila
Verkkolähteet tarjoavat mm. seuraavia vuoden 1848 tapahtumia: Joensuun kaupunki perustettiinKerimäen maailman suurin puukirkko otettiin käyttöön Maamme-laulu sai ensiesityksensä Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Tampereella aloitti yleinen sairaala ja Finlaysonin tehtaanomistaja rakennutti sinne puiston Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Turkuun Vuosi tunnetaan ns. Euroopan hulluna vuotena, jolloin ympäri Eurooppaa oli kapinointia, vallankumouksia tai niiden yrityksiä. Nationalistiset, sosialistiset ja liberalistiset aatteet saivat nostetta. J.L. Runebergin runouden myötä eurooppalainen kansallisromanttisuus teki tuloaan Suomeenkin. Itsenäisyyspyrkimykset eivät vielä...
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä...
Kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan tai kirjan tekijän lupaa. Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Taidekirjoilla on vielä pidempi suoja-aika, teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Lisätietoja löytyy esimerkiksi sivustolta https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/.
Hei,Vanhoista puhelinluetteloista löytyy maininta ensimmäisen kerran 1977, joten kioski lienee avattu 1976. Tarkka osoite, jossa on myös kadunnumero, löytyi 1981 vuoden luettelosta. Osoite oli Niinivaarantie 52.
Ompelukoneiden, kuten kaikkien Singer-koneiden, valmistusajankohdan voi tarkistaa ismacs.net tietokannasta sarjanumeroluettelosta: Singer Sewing Machine Company Serial Numbers. Kyseisellä, pelkällä E-alkuisella sarjanumerolla kyseisetä tietokannasta ei löydy listaa. Sen sijaan, esimerkiksi EC-, EE- ja EG-alkuisia sarjanumeroita, kuten myös F-kirjaimella alkavia Singer-malleja sarjanumerolistalta löytyy paljon. Sarjanumerolista näyttää sarjanumerot alkaen esimerkiksi numerosta F-592650 ja päättyen F-657649 numeroon. Samalta riviltä vasemmalta oikealle luettuna näkyy muun muassa ompelukoneen mallin numero (esim. 66K), valmistettujen koneiden määrä (esim. 65 000) sekä valmistusajankohta (kuukausi tai kuukaudet sekä...
Tarkempaa tietoa liikuntavammojen riskeistä harrastajille löytyy muun muassa Jari Parkkarin(2006) teoksesta: Liikutaan turvallisesti: työkykyä liikunnasta: liikkumis- ja liikuntatapaturmien ehkäisy työpaikoilla.
Teoksesta käy myös ilmi että 1000 harrastettua tuntia kohden laskettelussa sattuu 4,1 vammaa ja salibandyssä 10,9, eli laskettelu on turvallisempaa.
Lisäksi J.Parkkarin ym.(2004) artikkelista Liikuntavammat - suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen lääkärilehti 2004:41, löytyy tietoa asista.
Kysymyksen henkilögalleria viittaa vahvasti Matti Rossin salanimellä Olavi Kokko kirjoittamiin dekkareihin, joiden kertojana ja päähenkilönä on entinen päätoimittaja, kirjailija Juuso Rinne. Yksinäinen mies Rinne tosin ei ole, sillä hänen rikoksia ratkaisevaan seurueeseensa kuuluu nimismies Rauno Kettusen ohella myös naisystävä Paula Kiviluoto. Kettusen kaksostytöt Sari ja Mari laulavat innokkaasti isänsä opettamia pohjalaisia kansanlauluja; kysymyksessä mainitut löytyvät järjestyksessä kolmannesta (ja viimeisestä) Rinne-dekkarista Varo valhetta, matkamies.
Revenant tarkoittaa palaajaa, joka voi viitata henkilöön, joka palaa pitkän ajan päästä. Palaajalla voidaan viitata myös kuolleista nousseeseen tai palanneeseen, kuten haamuun, zombiin, vampyyriin tai muuhun rauhattomaan henkeen.
Wikipedian artikkelista löytyy englanniksi lisätietoja ja lähdeviitteitä aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Revenant
Lintu sininen
Äänikasetti, puhe
Henkilö Topelius, Zacharias, 1818-1898. ; Veijola, Timo ; Henkilö Majapuro-Joutsamo, Maisa, 1945- ; Helsingin suomalaisen yhteiskoulun teiniteatteri
1988
Olisiko kysymäsi versio juuri tämä? Sadussa oli mukana musiikkia, joka oli sävelletty tähän satukasettiin. Kasetti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta Fennica-aineistossa, josta se on tilattavissa lukusalikäyttöön.
Hei,Robert de Caluwen Ikonimaalauksen opas (1978) kertoo ikoniin sijoitettavista kirjaimista:"Jumalanäidin [...] kirjaimet kirjoitetaan kreikaksi. [...] Kirjoitus ei saa ulottua sädekehään, mutta taustareunan yli se voi mennä. Myös on otettava huomioon, että teksti tulee kyllin lähelle kuvattua henkilö, niin ettei pääse syntymään sekaannusta. Ikoneissa, joissa Jumalanäidin pää on kallellaan, asetetaan lyhennykset joko yhdelle puolelle tai molemmille puolille, kuitenkin niin, että kirjaimet ovat samalla etäisyydellä sädekehästä, ei ikonin kehyksestä. Jos kirjaimia ei saa sopimaan taustaan, ne voidaan kirjoittaa myös reunalle." (s. 45)Kuvauksessa tukena pari havainnekuvaa, joissa nuo yhdellä puolella olevat kirjaimet ovat vierekkäin. Tästä...
Löysin opinnäytetyön, jossa käsitellään biokaasun tuotantokustannuksia Loukkojärvi Pasi, Biokaasun käytön optimointi Ruskon jätekeskuksessa, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498595/Loukkojarvi_Pasi.p…;
Teollisuusalkoholista löytyy verkosta tietoa lähinnä käystöstä, käyttöön liittyvistä luvista ja ohjeita, esim. Alkon julkaisema Teollisuusalkoholi ja sen käyttö : ohjekokoelma, https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.25024 ja Valviran Teollisuusalkoholi ja sen käyttö, https://www.valvira.fi/documents/14444/189201/teollisuusalkon_kaytto.pd…. Näissä ei kuitenkaan keskitytä tuotannon kustannuksiin eikä tuotantokustannuksien vertailuja löytynyt verkosta eikä yleisen kirjaston kokoelmasta.
Asian...
