Olen etsinyt tällaista suomennosta aika laajasti, mutta tuloksetta. Myöskään Viola-tietokanta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa julkaistut nuotit ja äänitteet, ei tunne tällaisia alkusanoja. Toisaalta monenkaan äänitteen kohdalla ei alkusanoja ole erikseen merkitty, joten voi tämäkin versio siellä piilossa olla. Laulajan nimen tietäminen auttaisi paljon, mutta ilmeisesti kysyjäkään ei enää tunnista solistia.
Otto Mannisen klassisesta käännöksestä "Voi talvi ja taas kevät mennä menojaan" on runsaasti levytyksiä, mutta kysytty teksti on selvästi jokin muu käännös. Valitettavasti näillä tiedoilla ei oikeaa levytystä löytynyt. Laulajan henkilöllisyyden kautta se voisi kuitenkin löytyä, joten kaikkea toivoa ei kannata heittää.
Heikki Poroila...
Meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä tähän vastaamaan. Alkuun pääsisi varmasti Töölön kirjaston asianajajapäivystyksen kautta, josta saa maksutonta alkuneuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Seuraava päivystys on 16.12. klo 17-19. Alla lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapahtumat/Asianajajapaivystys(189450)
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Italian ignavo merkitsee laiskaa, joutilasta, saamatonta. Dante-kommentaareissa puhutaan pelkureista, puolueettomista, nahjuksista, häpeättä ja kunniatta eläneistä, halveksittavista sekä raukkamaisuuden liepeillä viipyvistä.
Jumalaisessa näytelmässä "ignavi" - jota sanaa ei Danten tekstissä esiinny - esitellään Helvetin 3. laulun säkeissä 22-69. Tyyni Tuulio kuvailee heitä Elina Vaaran suomennoksen esipuheena julkaistussa kirjoituksessaan seuraavasti: "Varsinaisten piirien ulkopuolella, ennen Akheron-virran ylitystä, runoilijat kohtaavat joukon vainajia, joita ampiaiset ja paarmat pistävät. Nämä ovat Danten suuresti halveksimia pelkureita ja puolueettomia, jotka eivät ole tehneet hyvää eikä...
Käännöksiin liittyvät kysymykset voivat olla joskus ongelmallisia. Yksittäisiä termejä tai käsitteitä voi ensinnäkin olla vaikea löytää sanakirjoista tai sanastoista eikä niille aina välttämättä ole olemassa yhtä oikeaa tai vakiintunutta/virallista käännöstä. Voi olla myös niin, että eri sanastoista löytyy erilaisia käännösehdotuksia samalle käsitteelle. Tässä palvelussa emme pysty antamaan lopullisia oikeita ratkaisuja käsitteisiin liittyviin käännösongelmiin. Käännökseen vaikuttaa mm. se, millaiseen yhteyteen tai millaiselle kohdeyleisölle käännöstä tarvitaan. Loppupeleissä käännösratkaisun tekee kääntäjä – salapoliisityön tuloksena lähdemateriaaleihin tutustumisen jälkeen.Tässä vastauksessa annan muutaman esimerkin lähteistä, joista...
Joulun neiet -kappaleen sanoitus tulee Eino Leinon kirjoittamasta samannimisestä runosta. Runo julkaistiin vuonna 1923 Joulutunnelma -lehdessä. Joulun neiet tarkoittaa joulun neitoja, Kielitoimiston sanakirjan mukaan neito on nuori naimaton nainen, tyttö, neitonen, neitsyt, impi.
Kirjastosta runo löytyy mm. runokokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980). Netissä sanohin voi tutustua esim. Kainuun Eino Leino -seuran kotisivulla: https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/joulu/
Kyseessä lienee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä, joka vaikutti Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle ja piti luentoja itse keksimästään tieteenhaarasta muissakin kotimaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä. Itse keksimänsä tieteen dosentti mittasi tonttujen päitä yliopiston siivouskomerossa – nyt hänestä on tekeillä elokuva | YleKirjallisuutta: Ola Heikkinen, Ortotopologi Aapo Heikkilä : varjotutkija ja tähtihistorioitsija
Suomeksi ei valitettavasti ole ilmestynyt oikeastaan kuin yksi kevyen musiikin laulunopas (= Laulajan opas /toim. Tarja Hautamäki). Tämä opas on tällä hetkellä paikalla Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanniksi löytyy sitten jo useampiakin. Voit hakea ne Piki-verkkotietokannastamme esim. asiasanalla 'laulunoppaat' ja luokalla 78.89. Piki löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1079417573
Sieltä näet tarkemmat tiedot ja voit myös varata lainassa olevaa aineistoa, jos käytössäsi on tunnusluku.
Voit tietenkin ottaa yhteyttä suoraan musiikkiosastolle, autamme mielellämme!
Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau.
Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi .
Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:
Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen...
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan eniten lapsityövoimaa käyttäviä aloja ovat maatalous, teollisuus ja palvelut. Teollisuuden osalta erityisesti rakennusteollisuudessa, kaivoksilla ja tehtaissa käytetään lapsityövoimaa.
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@ipec/documents/publication/wcms_797515.pdf
Yhdysvaltain työministeriön sivuilla on lista hyödykkeistä, joita tuotetaan lapsityövoimalla. Näitä ovat esimerkiksi kaakao, kahvi, puuvilla, sokeriruoko ja tupakka.
https://www.dol.gov/agencies/ilab/reports/child-labor/list-of-goods-print
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Yle TV1:ssä vuosina 2016-2018 esitetty kotimainen draamasarja "Korpelan kujanjuoksu".
Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Hangaslahden kuntaan, jossa myös kaivosyhtiöllä on omia suunnitelmiaan. Sarjan keskeisiä hahmoja ovat sisarukset Miisa ja Marvi.
Miisa on mukana tukemassa kaivoshankkeen vastustamista, kun taas Marvi on naimisissa kaivosalalla toimivan Laihon kanssa.
Sarjasta lisää muun muassa Ylen sivuilla.
Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Osa lehdistä löytyy Sipoon pääkirjastosta, osa Porvoon pääkirjaston varastosta. Lehdet ovat myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Tikkurilan lehdet ovat lainattavissa, Pasilan ja Sellon lehdet kirjastossa luettavissa.
Tampereen pääkirjaston varastossa on Suomen kuvalehti vuodesta 1916 alkaen. A3-kokoisen mustavalkokopion hinta on 40 senttiä ja A4:n 20 senttiä, värillisen kopion hinta on 70 senttiä (A4) ja 1,20 (A3).
Jos haluat kopiot kaukopalveluna, ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi. Tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta löytyy alla olevan linkia kautta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Kyseessä on varmaankin karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista.
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812…
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892
Verkosta Google-haulla löytyneiden kuvien ja ohjeiden perusteella kääntäisin sen viipaleiksi tai suikaleiksi. Eli tässä tapauksessa viipaloituja tai suikaloituja ruusukaaleja.
Kyseessä lienee vuonna 2006 ilmestynyt Anne Lampisen kirja nimeltä Kaunis Veera ja muita naislegendojaKaunis Veera ja muita naislegendoja | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
