Hyönteiset voivat itse sairastua esimerkiksi bakteereiden, virusten ja loisten aiheuttamiin tauteihin. Koska hyönteisten rooli on keskeinen planeettamme ekosysteemeissä, myös tautien roolia hyönteiskadossa on syytä selvittää, vaikka suurimmat syyt hyönteiskatoon ovatkin tehomaatalous ja ilmastonmuutos. Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemisestä tai sukupuuttoa.
https://www.scientificamerican.com/article/what-kind-of-illnesses-do/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718313636
https://yle.fi/uutiset/3-10641226
Vaarallisin hyönteisten levittämä tauti lienee Plasmodium-loisen aíheuttama malaria. Se tarttuu ihmisiin horkkahyttysten kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan ...
Rahamuseon laskurin
https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
mukaan 4,61 euroa.
Saman lähteen mukaan v. 1905
sahatyömiehen tuntipalkka oli 0,32 mk
kilo voita maksoi 1,03 mk
toisen luokan junalippu Helsinki-Hämeenlinna 6,20 mk
Kun tietokone alkaa toimia odottamattomasti, on syytä epäillä, että tietokone voi olla kaapattu. Seuraavassa joitakin merkkejä odottamattomasta toiminnasta:- tietokoneen hidastuminen- tietokone tekee asioita itsestään, kuten asentaa tuntemattomia ohjelmia ja avaa ohjelmia, liikuttaa hiirtä itsestään tai vaihtaa salasanoja- tietokoneen verkkoliikenne ja datan käyttö lisääntyy merkittävästi ilman selvää syytä- virustorjuntaohjelma antaa varoituksiaJos epäilee, että tietokone on kaapattu, on tärkeää toimia nopeasti, irrottaa tietokone verkosta, suoritaa virustarkistus ja tarvittaessa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen selvittämiseksi.Lähteet: Salo, Markku: Digiviidakon selviytymisopas. 2023 ...
Espanjan kielessä s ei voi aloittaa sanaa eikä tavua, jos sitä seuraa konsonantti. Tällöin s-äänteen eteen asetetaan e. Näin siis esimerkiksi Tukholma on Estocolmo, ei Stocolmo. Näinhän on myös maan nimessä España (adjektiivi español).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli
Espanja-suomi suursanakirja / Ilkka Helastie, Ahti Hytönen, Jyrki K. Talvitie, 1991
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Tuolloin Jalkaväkikoululla palvellut majuri Jussi Keskitalo taustoitti kiikaritähtäimen problematiikkaa Ylen artikkelissa 20.5.2018. Talvella kiikaritähtäin meni helposti pakkasen ja hengitysilman takia huuruun. Tulenavaus on nopeampi ilman kiikaritähtäintä. Kiikaritähtäin teki käyttäjästään myös suuremman maalin, sillä tähtäimen kanssa pää oli nostettava korkeammalle.Lähde:Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri: "Sen löytyminen olisi sensaatio" | Yle
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
En ole tilastotieteilijä, mutta näin se kai menee:
Tilastokeskuksen Kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja 1986-2008 -taulukosta (löytyy osoitteesta stat.fi) voidaan todeta, että 100 000 syntyneestä miehestä on 45-vuotiaana hengissä 95 486, ja 60-vuotiaana 86 615. Kyseisen 15 vuoden ajanjaksona miehistä siis kuolee n. 9,3 prosenttia. Näin ollen 1000 miehestä 93 kuolee ja 907 jää nostamaan eläkettä.
Kuinka suuri osa eläkevakuutuksen ottavista miehistä jää eläkkeelle 60 ikävuoteen mennessä, jääkin sitten jonkun viisaamman selvitettäväksi.
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta...
Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston...
En tiedä onko kukaan tehnyt tutkimusta juuri tuosta näkökulmasta. Kysymystä voisi kyllä yrittää tutkia, sillä elämäkerrat kyllä luetteloidaan ja asiasanoitetaan. Finna.fi haulla elämäkerrat ja kirjallisuudentutkimus & rajaus opinnäytteisiin, löytyy kyllä runsaasti elämäkertatutkimuksia. Linkki hakutulokseen.Tai hieman rajatummin lisäämällä vielä edellisiin aiheisiin hakusana teemat. Linkki hakutulokseen.Helsingin yliopiston Helda-tietokannasta löytää 7 opinnäytettä asiasanalla elämäkerta. Linkki Helda-hakuun.Aihetta voisi alkaa tutkailla rajaamalla esim. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023) avulla.Elämäkertojen muutoksesta kertovat myös Murros verkkolehti Linkki ja Pietari Kylmälän Ylen artikkeli Linkki.
Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
Him-yhtyeen laulajan ja lauluntekijän Ville Valon seuraava konsertti Suomessa on Seinäjoella Provinssirockissa 17.6. Katsojia taitaa olla niin paljon, että tapaaminen voi olla mahdotonta. Ville Valon mesestä ei löytynyt tietoa.
Suomenkielistä tietoa hänestä löydät esim täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Valo
Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä.
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
