Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1961.
Johtajat:
Matti Tapio 1961-65
Tauno Lehtihalmes 1965-72
Lauri Tarkiainen 1972-73
Jotarkka Pennanen 1973-77
Jarmo Inkinen 1977-78
Ari Kallio 1978-84
Aimo Hiltunen 1984-89
Kurt Nuotio 1989-92
Rauli Jokelin 1993-97
Vesa Raiskio 1997-2000
Aila Lavaste 2001-2006
Reino Bragge 2006-2010
Lähde: Teatteri on tässä - Jyväskylän kaupunginteatteri 1961-2001
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Samantyyppisiä voisivat olla esimerkiksiEowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Paolo Cognetti: Suden onni https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Michael Bennett: Viattomien veri https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kerstin Ekman: Suden jälki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7212156 Voit löytää kiinnostavia kirjoja myös...
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Hei!
Mallasjuoman taidekokoelma on olemassa. Lahden taidemuseosta kerrottiin, että tiedot siitä ovat Lahden taidemuseon aluetaidemuseokokoelmasta vastaavalla amanuenssilla Ville-Matti Rautjoella.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=98&yhteystiedot
Kirjaston aineistoista tietoa Mallasjuoma Oy:stä löytyi kyllä, valitettavasti mitään tietoja yhtiön taidekokoelmasta en materiaalista löytänyt.
Tarkasteltu materiaali:
Kirjat:
Niemi, Jalmari : Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1937
Simonen, Seppo: Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1962
Nuori 100-vuotias Lahti – tässä teoksessa Suvi Kuisman artikkeli Ei oo Lahden voittanutta – Mallasjuoma ja lahtelaisuus mainoselokuvan silmin 1950 – 1990.
Lehdet:
Jotain ERIKOISTA mallasjuoman ystäville 1966 -...
Olisikohan kyseessä M. L. Stedmanin teos Valo valtameren yllä (The light between oceans, suom. Leena Perttula, 2013).Esimerkiksi Kirjasammosta voit lukea kuvauksen kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1944781Teoksen ruotsinnoksessa on varsin sininen kansi, suomennoksenkin kannessa on sinistä.
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Kyseinen ompelukone on sarjanumeron perusteella Singer 328K, joita valmistettiin vuonna 1964. Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Suomalaisista hevoskirjojen kirjoittajista voisi mainita esimerkiksi seuraavat: Merja ja Marvi Jalo (esim. Nummelan ponitalli-sarja), Anu Ojala, Maria Kupias ja Tiina Lehtineva, ulkomaisista esim. Jenny Oldfield, Bonnie Bryant. Kertomuskokoelma Tarinoita lumoavista hevosista on kiva.
Jännityskirjoissa on valinnanvaraa. Ilkka Remes on kirjoittanut suosittuja Aaro Korppi-sarjaa ja Eon Colfer fantasiakirjoja. Anthony Horowitz on kirjoittanut jännityssarjaa nuoresta Alex Riderista sekä kauhufantasiaa nimeltä Korpinportti. Mark Haddon on kirjoittanut hauskan ja erilaisen jännärin nimeltä Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Charlie Higson on kirjoittanut nuoren James Bondin seikkailuista kirjoissa Hopeaevä, Verikuume ja Korota tai kuole. Ellinor...
Emme valitettavasti löytänäät mitään tietoa onttojen lasipallojen historiasta. Puutarhakoristeina lasipalloja on käytetty mm. Hatanpään kartanon aurinkoterasilla ja varmasti muuallakin. Suomessa on perinteisesti ollut saatavilla kotimaisesti tuotettuja laadukkaita lasiesineitä, joten lasia on pystytty hyödyntämään.
Voisit lähettää kysymyksesti vielä Suomen Lasimuseolle. Heiltä löytyy runsaasti lasiin liittyvää erikoisasiantuntemusta:
https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Asia on ollut uutisissa vuosina 2007-2008, koska vuonna 2007 australialaistutkimuksessa todettiin, että tulostimista leviää väriaineen nanohiukkasia. Myös Työterveyslaitos teki oman tutkimuksensa ja totesi hiukkaspäästöt todellisiksi. TTL on kuitenkin ohjeistanut vain huolehtimaan huoneilman tuuletuksesta tilassa, jossa tulostinta käytetään. LähteetKaleva 1.9.2007: Lasertulostimet iso terveysriski https://www.kaleva.fi/lasertulostimet-iso-terveysriski/2259569Ilta-Sanomat 24.1.2008: Suomalaistutkimus vahvisti lasertulostinten hiukkaspäästöt https://www.is.fi/digitoday/art-2000001549110.htmlYle: TTL: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1.2008 https://yle.fi/a/3-5820370Lääkärilehti: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1....
Raamatussa Og (vanhassa käännöksessä Oog) on Basanin kuningas. Hänet mainitaan monissa Vanhan testamentin kohdissa, jotka voi löytää helposti Raamattu.fi-sivuston hakutoiminnolla: https://raamattu.fi/haku?query=og. Basan sijaitsi Genesaretinjärven itäpuolella nykyisen Syyrian alueella.
Ogin mainitaan olleen viimeinen refalaisista eli jättiläisistä. Viidennen Mooseksen kirjan mukaan (3:11) hänen hauta-arkkunsa pituus oli yhdeksän kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Se tarkoittaa metreissä noin 4,1 kertaa 1,8 metriä.
Lähteet:
Raamattu: https://raamattu.fi/
TopChrétien.com: https://topbible.topchretien.com/dictionnaire/basan/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Og
