Kyseessä saattaisi olla Evalisa Agathonin kuvakirja ”Nömpiä harmittaa” (Kirjalito, 1976), johon on suomenkielisen tekstin laatinut Laila Niukkanen. Tarkkaa tietoa ei löytynyt, onko kirja suora suomennos, jonkinlainen mukaelma vai Niukkasen suoraan suomeksi kirjoittama. Useimmat Evalisa Agathonin kuvittamat lastenkirjat ovat kuitenkin käännöksiä.
Valitettavasti tuota kirjaa ei näytä olevan muualla kuin Tampereen pääkirjaston varastossa, joten en ole voinut tutkia sitä tarkemmin. Kirjaa ei löytynyt Fennica-haun mukaan edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Jos haluat saada tuon kirjan lainaan, voit saada sen Tampereelta kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilaus onnistuu osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä...
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy kirjan 7. luvun alusta. Olli Mäkisen suomentamana se kuuluu näin: "Missä me Neuvostoliitossa olimmekin, [Moskovassa, Ukrainassa taikka Stalingradissa,] sukelsi taikasana Gruusia tavan takaa esiin. Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan olleet siellä eivätkä ehkä koskaan pääsisikään sinne, puhuivat Gruusiasta jotenkin kaihoten ja suuresti ihaillen." (s. 140)
Uuden suomalaisen nimikirjan (1988) mukaan Karjalainen on Savosta lähtöisin oleva sukunimi. Nimi ilmaisi 1500-luvulla, mistä Savoon on tullut asukkaita. Karjalaisia on muuttanut Savosta edelleen Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Eri kirjoitusasuja ovat olleet esimerkiksi Karialai, Kariala, Karialanen, karialaijne ja karialan.
”Karjala”-nimen synnystä ja alkuperästä on esitetty monenlaisia selityksiä. Kielitieteilijä Viljo Nissilän näkemys on, että nimen kantana on germaaninen lainasana karja (<harja, muinaisruotsin haer) ’joukko, ihmisjoukko’. Laatokan etelärannikon varjagikeskusessa 800-1100 luvulla olisi käytetty tätä sanaa ympäröivistä suomensukuisista asukkaista ja vähitellen sanan merkitys olisi laventunut tarkoittamaan koko...
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Pääkaupunkiseudun musiikkikirjastoista löytyy oma luokkansa country-musiikille ja siitä löytyy nuotteja. Tämä tiedustelemasi hengellinen country-musiikki kulkee usein nimityksellä country gospel.
Suomenkielisiä nuotteja on melko vähän, Töölön kirjastosta luokasta 787.113 löytyy nuotti GOSPEL-LAULUJA 1 (47 kitarasoinnulla varustettua laulua)
(osa lauluista on käännöksiä suomen kielelle)
Seuraavat nuotit ovatkin sitten englanninkielisiä:
Monet country-laulajat ovat tehneet hengellisiä lauluja omalla tyylillään. Vahvoja lauluja on säveltänyt ja esittänyt Johnny Cash ja hän on myös esittänyt muiden tekemiä country gospel lauluja. Cashin nuoteissa on sekä hengellisiä että tavallisia country lauluja:
- nuotti luokassa 788.32 CASH: A MAN AND HIS...
Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Jokainen lukio opiskelijansa itse ja kussakin lukiossa on tietty opiskelijakiintiö, joten yhteen lukioon hyväksytty opiskelija ei voi siirtyä automaattisesti toiseen lukioon. Lukioon hakevan ei tarvitse olla kirjoilla siinä kunnassa, jossa sijaitsevaan lukioon hakee. Jos lukioon on yhteishaun jälkeen jäänyt vapaita paikkoja, lukio voi täyttää näitä jatkuvassa haussa. Lukion vaihtamista suunnitteleva voi näin ollen hakea uuteen lukioon jatkuvassa haussa Opintopolku.fi-palvelussa tai lukion omilla verkkosivuilla. Lisätietoa lukioiden valintaperusteista löydät Opintopolku-sivustolta.
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-...
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "...
Albrecht Dürerin Melankolia I -kuparikaiverrustyössä (1514) on lukuisia melankoliaan liittyviä viittauksia ja symboleja. Kuva teoksesta löytyy alla olevasta linkistä:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Albrecht_D%C3%BCrer_-_Melencolia_I_-_Google_Art_Project_(_AGDdr3EHmNGyA).jpg
Yksi alakuloon liittyvä viittaus on työn oikeassa yläkulmassa sijaitseva niin sanottu taikaneliö. Taikaneliöt ovat kokonaisluvuista koostuvia neliöitä, joiden rivien, sarakkeiden ja lävistäjien summa on sama. Erikokoiset neliöt yhdistettiin usein eri planeettoihin. Esimerkiksi 3 X 3 neliö yhdistettiin Saturnukseen, 5 X 5 neliö Marsiin ja 7 X 7 neliö Venukseen. Dürerin teoksen 4 X 4 taikaneliö yhdistettiin nimenomaan Jupiteriin. Kyseisen...
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta.
Digitaalinen / elektroninen / sähköinen julkaiseminen tarkoittaa yleensä verkkojulkaisemista. Myös cd-rom-julkaisut ovat digitaalisia julkaisuja. Kirjastotyössä digitaalinen julkaisutoiminta näkyy toisaalta kirjastojen asiakkailleen tarjoamina verkko- tai cd-rom-julkaisuina ja toisaalta kirjastojen itse tuottamina verkkojulkaisuina.
Kirjastot voivat tarjota asiakkailleen digitaalisena mm. lehtiartikkeleita, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia. Suomessa Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi. FinELib on konsortio, joka koostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja...
Elokuvan sisältämästä musiikista on tosiaan tehty single-levytys (Finnlevy FS-75, 1978). Se sisältää kappaleet Se on päätetty ja Limingan laulu.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119013
Äänitteen kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4623600#componentparts
Levyä on kaupattu verkon osto/myyntipalstoilla. Lienee melkoinen harvinaisuus.
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Oulun kaupunginkirjastossa on sanakirja Thibert, Arthur : Dictionary : English-Eskimo, Eskimo-English (1976). Saatavuuden voi tarkistaa Intro-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro .
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
