Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248.
Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki.
Erisnimet kirjoitetaan aina isolla.
Kielenhuollon ohjeita löytyy...
Gerda Rytiltä ei ole ilmestynyt muistelmien toista osaa. Ester Såhlbergilta on ilmestynyt kolmiosainen muistelmateos, joiden nimet ovat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presi-
dentin rouvan päiväkirja 1920-1925 (WSOY 1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet : päiväkirja 1926-1934 ( WSOY 1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päi-väkirja 1935-1947 ( WSOY 1987). Ilmeisesti viimeksi mainitussa voisi olla jotain nuoruusvuosista Oulussa. ARTO lehtitietokannasta löytyi kaksi Ouluun sijoittuvaa artikkelia. Kaltio lehdessä vuodelta 1947 numerossa 3: Miksi kirjoitin kerran Frans Michael Franzenista ja miksi rakastan Oulua ja Kaltio 1949 numerossa 4: Löytöretki Oulun ystävän Ester Ståhlbergin elämänvaiheisiin....
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Juu, tottakai onnistuu. Ilmoittakaa ko. lomakkeella myös minkälaisista ongelmista teosten kohdalla on kyse voidaksemme paremmin valmistautua tehtäväämme. Täältä voi lainata kirjastonhoitajan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=133056&cid=13247655
Kiitos
Hän on kyllä todella ahkera lukija! Edellisten perusteella suosittelenMartin Widmark: Kauhuagentti Nelli Rapp -sarja (Lasse-Maijojen kirjailijalta)Roope Lipasti: Lätkä-Lauri -sarjaCristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarjaTaru Viinikainen: Tiltu ja Lettu -sarjaEva Amores: Karsein viikko ikinä -sarjaAstrid Lindgren: Eemelit, Peppi Pitkätossut ja oikeastaan kaikki lastenkirjatTove Jansson: Muumi-kirjatTimo Parvela: Kepler62-sarjaJulian Clary: Me Ponnekkaat -sarjaRiina ja Sami Kaarla: Pet Agents -sarjaOikeastaan mikä vain Lukupalat tai Kirjakärpänen -sarjojen kirjoistaKannattaa kurkata myös kirjavinkkihyllyt Kirjasampo.fi -sivustolla (https://www.kirjasampo.fi/) ja sen alla toimivassa lasten- ja nuortenkirjallisuuden Sivupiiri.fi:ssä (https://...
Sinun kannattaa varata aika Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.) mikrofilminlukulaitteelle, puh. 26 20 629. Turun kaupunginkirjastossa on Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Ihan uusimmat lehdet (n. puoli vuosikertaa) ovat vain lehtimuotoisena Julinin lehtisalissa (Erikinkatu 4, pohjakrs.) luettavissa. Voit tilata haluamasi mikrofilmit jo etukäteen tai vasta tullessasi lukemaan mikrofilmatuja lehtiä. Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita.
Mainitsemaasi kirjastoa (Valtion kirjasto) ei mielestäni ole olemassa, mutta annan tässä muutaman ehdotuksen, jota saatat ehkä tarkoittaa. Yliopiston kirjasto, joka toimii myös kansalliskirjastona, on kokoelmiltaan kaikkein suurin kirjasto ja valtion ylläpitämä, joten saatat tarkoittaa tätä.
Muita ehdotuksia ovat Eduskunnan kirjasto Aurorankatu 6:ssa ja Kansallisarkisto Rauhankatu 17:ssa. Molemmissa kirjastoissa on suuret kokoelmat hallinto- ja yhteiskuntatieteelistä kirjallisuutta. Jos mikään näistä ei vaikuta siltä, mitä haet, voitko kysyä asiaa uudestaan ja kertoa vähän tarkempia tuntomerkkejä.
Tieteellisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://hul.helsinki.fi/tilke/
Vaikea kysymys, johon ei varmaan ole aivan yksiselitteistä vastausta. Voisit kokeilla, löytyykö apua esim. kirjoista Eevi Minkkinen: Ymmärrä itseäsi, ymmärrä suhteitasi tai Karla Nieminen: Olet hyvä tyyppi- opas sujuviin ihmissuhteisiin. Helmet haku sanoilla sosiaalinen vuorovaikutus, ihmissuhteet.
Helmet haku sanoilla ystävyys ja ihmissuhteet löytyy vielä teksia esim. Ikkunoita erilaisiin elämäntilanteisiin / toimittaneet Anna Illikainen ja Olli Lohi ja Nalle Puh ja menestyksen taito : jossa sinä, Puh ja ystävänne perehdytte kaikkein tärkeimpään aiheeseen / Roger E. Allen & Stephen D. Allen ; suomentanut Pirkko Biström. Helmet
Netissä löytyy Mieli ryn sivuilta opas ihmsisuhteissa...
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera.
Selvitin asiaa kustantajalta eli WSOY:ltä. Vastaus on, että Fiona Kelly ei ole jatkanut sarjaa vuoden 2002 jälkeen, eikä ole julkaisemassa lähitulevaisuudessakaan uutta teosta.
Aihetta käsittelevän wikipedia-artikkelin mukaan 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen Israel on vuoteen 2015 mennessä tuhonnut yli 48 000 palestiinalaisten omistamaa rakennusta. Jo aikaisemmin, kun Israelin valtio 1948 perustettiin, tuhosivat uudet vallanpitäjät kokonaisia kyliä. Suuri osa niistä oli jäänyt tyhjilleen arabiväestön paettua. Ylen verkkoartikkelin mukaan Israel on räjäyttänyt miehityksen aikana noin 48 500 palestiinalaisten rakennusta. Niistä koteja on 28 000.
Israelin palestiinalaisten asuttamalle alueelle rakentamissa siirtokunnissa asuu nykyään jo lähes puoli miljoonaa israelilaista. Miten suuri osa puretuista taloista sitten on nimenomaan uudisasutuksen tieltä raivattuja, sitä on ehkä vaikeampi...
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
100 markan kolikko vuodelta 1957 on arvioitu 2 euron hintaiseksi yleisimmin esiintyvässä kuntoluokituksessa. Jos kolikko on aivan uudenveroinen, sen hinta on 8 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen (v. 2008 painos).
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla...
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Helsingin kirkkojen historiaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan Helsingin vanhimmista kirkoista ja nykyisten kirkkojen historiasta, https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/aatteet-ja-katsomukset/helsingin-kirkkojen-historiaa. Sieltä voi lukea, että Helsingissä oli jo useita kirkkoja 1910-luvulla, vanhin Vanha kirkko hautausmaan reunalla ja 1912 valmistunut Kallion kirkko tuon aikarajasi viimeisimpänä. Muita kirkkoja olivat Pieni ortodoksinen Pyhän kolminaisuuden kirkko keskustaan suunnitellun luterilaisen pääkirkon pohjoispuolella, Nikolainkirkko, Viaporin (Suomenlinnan) venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko, roomalaiskatolinen kirkko Ullanlinnassa, Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteessä, ortodoksinen Uspenskin katedraali. Ennen...
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Suomeksi ilmestyviä tietokonelehtiä ovat ainakin seuraavat: Automaatioväylä, Enter, Kompuutteri kaikille, KotiPC, Macmaailma, Mikrobitti, MikroPC, Prosessori, Tietokone ja Tietoviikko.
Pelilehtiä ovat esim. Games master ja Pelit.
