Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Huonekalujen pintakäsittelyä koskevia teoksia löydät helposti pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä Helmetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku ja kirjoita laatikkoon seuraava lauseke: huonekalut and pintakäsittely
Saatavuustiedot saat esiin klikkaamalla kirjan nimeä.
Helmetistä löytyy myös yksi soitinten pintakäsittelyä käsittelevä teos: Nieminen, Rauno; Soitinten pintakäsittely : historiaa, vanhat sideaineet, sanasto Ikaalinen : Soitintutkimuskeskus, 1992. Teos on sekä Tikkurilan että Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilla.
Kirjoittamalla sanahaun laatikoon sanan soitinrakennus, löydät useita teoksia (156 viitettä), joista osassa todennäköisesti käsitellään myös soitinten viimeistelyä.
Internetistä löytyy tietoa...
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta...
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
Kappale löytyy Mikko Kuustosen vuonna 2000 julkaisemalta Atlantis-levyltä. Kirjassa Q : lauluntekijän tarina Kuustonen itse kertoo näin: "Osa Atlantis-albumin lauluista oli syntynyt kuvausmatkoilla tehdessämme Naisia vuosituhannen partaalla -dokumenttisarjaa. Haukka ja hiljainen poika sai alkunsa Masai-heimon parissa pohjois-Tansaniassa ja Abessiinian koirat Addis Abebassa Etiopiassa. Matkakokemukset ovat intensiivisiä ja purkautuvat toisinaan nopeina vetoina lauluiksi."Seuraavassa kappaleessa Kuustonen jatkaa: "Abessiinian koirat jäi elämään vaikka kyse oli parin päivän aikana hätäisesti kirjaamistani päiväkirjamerkinnöistä. Romanttisilta kuuluvat maalailut ovatkin siis faktaa. Muistan, kuinka istuimme yöllä hotellihuoneen...
Kuusiosainen norjalainen nuortensarja Tiden før Tim vuodelta 2002 esitettiin TV1:n ohjelmistossa keväällä 2003 nimellä Kohtalon ketju. Tämän jälkeen se on uusittu ainakin kerran, vuodenvaihteessa 2005-06.
"13-vuotias Tim loukkantuu vakavasti bussionnettomuudessa ja jää tajuttomaksi. Poliisilla on viisi teoriaa onnettomuuden syystä. 6-osaisen sarjan aikana Tim matkaa ajassa takaisin ja yrittää estää syyt yksi kerrallaan."
http://www.nrk.no/programmer/tv_arkiv/tiden_for_tim/
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista määrittelee tarkasti poissulkemisperusteet, jos ehdokas tai tarjoaja taikka sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on tuomittu tietyistä rikoksista rangaistuksiin. Voit lukea näistä rikoksista kohdassa 80 § (pakolliset poissulkemisperusteet):
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397
Tutkielmien tiedot löytyvät melko kattavasti Finna.fi-hausta. Ainakin 2000-luvulta alkaen pro graduja on myös tallennettu digitaalisessa muodossa verkossa luettaviksi. Mikäli digitaalinen versio on saatavilla, sen voi ladata ja lukea omalla laitteella. Yleensä nämä ovat PDF-tiedostoina. Finnassa voit hakea minkä tahansa hakusanan, myös aiheen mukaan aineistoa. Haun voi rajata tiettyihin aineistotyyppeihin, kuten opinnäytetyö tai pro gradu. Finnan kautta löytyy tällä hetkellä 317 972 pro gradun viitetiedot. Verkossa saatavilla on yli 93 000 pro gradua.Finna.fi etusivu: https://finna.fiVoit syöttää hakusanan yksinkertaiseen hakuun etusivulla ja rajata hakutulosta sen jälkeen vasemmasta laidasta löytyvillä rajaustyökaluilla. Tai voit valita...
Yliopiston verkkoapteekki kertoo jopa kolmesta eri valmisteesta: "Apteekista on saatavilla ilman reseptiä kolmea jälkiehkäisyvalmistetta, ellaOne®, Norlevo® ja Levodonna®." https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/Jaelkiehkaeisy
Lyhyt selostus lääkkeistä löyti samalta sivustolta: "Ensisijaisesti suosittelemme ellaOne® -valmistetta sen paremman tehon vuoksi, mutta imetyksen aikana Norlevo® tai Levodonna® on suositeltavin vaihtoehto. ellaOne®:n riskejä imeväiseen ei toistaiseksi tunneta, joten imetyksessä suositellaan pidettävän viikon tauko. Norlevo®:n ja Levodonna®:n kohdalla imetetään ennen lääkkeen ottamista ja seuraavan kerran aikaisintaan 8 tunnin kuluttua."
Tarkempaa tietoa siitä, mikä sopisi juuri...
Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
"Rampa ankka" tarkoittaa poliitikkoa tai päättäjää, jonka kausi virassa on päättymässä. Hän joutuu tekemään tehtäväänsä kuuluvia ratkaisuja, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa ja toimintakykynsä ovat heikot, sillä kaikki tietävät, että pian hän poistuu virasta ja seuraajakin on luultavasti nimetty. Joskus rampa ankka voi myös tehdä vapaasti epäsuosittuja päätöksiä, koska on joka tapauksessa lähdössä. Ilmauksen taustalla on ajatus, että rampa ankka ei pysy muiden perässä ja joutuu todennäköisimmin petojen saaliiksi.Ilmaisu on käännetty suoraan englannin ilmaisusta "lame duck". Ilmaisua on käytetty Yhdysvalloissa poliitikoista 1860-luvulta asti. Ilmaisu syntyi kuitenkin Lontoon pörssissä 1700-luvulla. Sillä viitattiin epäonnistuneisiin...
Vanhojen valuuttojen muuntaminen käy kätevästi Suomen pankin rahamuseon laskurilla, joka löytyy osoitteesta https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN. Sen mukaan 30 Yhdysvaltojen dollaria vuodelta 1993 vastaisi 24,28 euroa. Ilmeisestikin kyse on nykyhetken euroista, vaikka asia ei käy sivustolta ihan suoraan ilmi. Sivuston infossa kuitenkin niin annetaan ymmärtää. Siten omaisuuden arvo olisi noin mekaanisesti laskettuna 24,28 miljardia euroa.
Tuo on tietysti hyvin karkea arvio eikä huomioi sitä, että eri omaisuuslajit voivat olla nyt arvoltaan erilaisia on vuonna 1993.
Maustetyttöjen musiikkia ei vielä tähän mennessä ole julkaistu nuottina. Epävirallisia sointukarttoja heidän kappaleistaan on tehty.
Linkki sointukarttoihin
