Verkkohaun perusteella vaikuttaa siltä, että virallinen pronomini molemmille kulkuneuvoille on "it", mutta jos niistä käytetään sukupuolittunutta persoonapronominia, se on yleensä "she".
Ison-Britannian Imperial War Museums kertoo, että she-sanan käytön taustalla voi olla ajatus äidistä tai jumalattaresta, joka ohjaa ja suojelee laivan miehistöä. She-sanan käyttö voi johtua myös vanhemmista kielihistoriallisista syistä.
She-pronominia käytetään laivojen lisäksi muistakin kulkuneuvoista, kuten lentokoneista ja autoista, mikä mahdollisesti periytyy she-sanan käytöstä laivojen yhteydessä.
Näin siis yleensä - arkikielessä englanninkieliset saattavat kuitenkin viitata erilaisiin esineisiin, kasveihin, kulkuneuvoihin tai muihin...
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Malot, Hector, kirjoittaja
TEOS Koditon / Hector Malot ; .. suom. Teuvo Pakkala
PAINOS 4. korjattu painos 1967. -5. painos 1975.
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1967
ULKOASU 340 sivua
Kirjasta on moniaita painoksia.
Kaikkia Facebook-julkaisuja ja vastaavia muita ympäristöjä koskevat samat tekijänoikeusmääräykset kuin muutenkin. Myös suljetut ryhmät ovat julkista toimintaa. Artikkelit nauttivat suojaa 70 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen, samoin kaikki piirrokset ja maalaukset.
Valokuvilla on erityinen asema laissa. Kaikki valokuvat nauttivat suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisesta, myös kenen tahansa nappaama maisemakuva, Sen lisäksi valokuva, jota pidetään taiteellisesti omaperäisenä teoksena, saa normaalin 70 vuoden suojan ottajansa kuolemasta, Tästä syystä valokuvien tekijänoikeudellisen suojan pituus on joskus tulkinnanvarainen. Yleensä kuitenkin lähdetään siitä, että jos kuvaaja on sitä mieltä, että hänen teoksensa on...
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Vaikka kaasuputkiverkosto yleistyikin kaupunkialueilla 1800-luvun alkupuolella, se ei yltänyt maaseudun kartanoihin. Kaasuvalaistuksen järjestämistä varten oli rakennettava oma kaasutehdas joko talon yhteyteen tai lähikylään. Kaasuntuotannon aiheuttamien savu- ja hajuhaittojen vuoksi kaasulaitteisto pyrittiin yleensä sijoittamaan hieman etäämmälle asuinrakennuksista. Kuten kaupunkien isommissa kaasulaitoksissakin, kaasu valmistettiin kivihiilestä.
Dr Thomas Russellin artikkeli "Country House gasworks" esittelee tarkemmin yksityisiä kaasulaitteistoja ja niiden toimintaa: http://www.eugris.info/newsdownloads/CountryHouseGasworks.pdf.
Juokseva vesi voitiin toteuttaa monin eri tavoin. Sadevettä voitiin kerätä katolta ullakon säiliöön,...
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Kyllä se on mahdollista. Sellon kirjastossa on kaksi muuntolaitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Tässä lisäohjeita: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska...
Välttää-verbillä on karttamisen ja väistelyn lisäksi muitakin merkityksiä. Arvosana välttävä juontaa merkitykseen "kelvata, riittää" kuten esimerkeissä "vanha takki saa välttää vielä tämän talven" ja "vähempikin välttää".
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4?searchM…
Tässä eri tavoin 1980-lukua käsitteleviä kirjoja:
- The 1980s / Vicky Carnegy
- Fashion sourcebooks: The 1980s / John Peacock
- Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1980s / Tina Skinner
- Vintage fashion : muodin vuosikymmenet / esipuhe: Zandra Rhodes
- Tiger twist / Jari Eklund - Kirja esittelee ja kuvaa suomalaista rock and roll -alakulttuuria, painopisteenä vuodet 1977-1985.
- Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä : vapaa-ajan muutokset 1981-2002 / Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi ja Ulla Hannula (toim.)
- Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia
Helsingin Sanomissa oli vuonna 2006 kirjoitussarja nimeltä Näin Suomi muuttuu: : sarjassa selvitetään, kuinka suomalaisten arki on muuttunut...
Ikävä kyllä emme löytäneet Tolosen keikoista ennakkomainintaa mistään. keikkoja ei ehkä ole vielä sovittu.Voit kuitenkin seurata alla olevaa sivustoa. Toivottavasti sinne pian ilmestyy jo keikkatiedot.
http://meteli.mobi/artisti/15
Kirjat poistetaan luettelosta niiden tultua kovin huonokuntoisiksi tai jos ne ovat olleet kateissa pitkään. Ilmeisesti tämänkin teoksen osalta on käynyt näin. Teos on luettavissa ainakin Kansalliskirjaston lukusalissa. Voitte myös jättää teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastossa. Alla ovat tarkat tiedot teoksesta.
Kivioja, Yrjö, Krenatööri numero 88 / [toimittanut] Aune Kivioja. [Jalasjärvi] : [A. M. Kivioja] , 1992 (Vaasa : Vaasa oy. ISBN: 952-90-3888-7 (sid.)
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
Kyseessä on varmaankin kirja nimeltä Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 : Pyhäjoki / [toimitus ... Raili Viirret-Heiskari] ; [matrikkelin työvaliokunta: Aaro Leipälä ... et al.]. Pyhäjoki : Pyhäjoen sotaveteraanit, 1994.
Kirja on saatavilla ainakin Kalajoen kirjastosta, Oulaisten kaupunginkirjastosta ja Kuopion varastokirjastosta. Lähikirjastostasi voit pyytää kirjan kaukolainaksi.
Hakusanalla Yppäri ei löytynyt historiikkia, ainoastaan Oulun yliopiston kirjastossa on olemassa opinnäytetyö: Korhonen, Kirsi-Maria, Yppärin koulun toiminta ympäristössään vuosina 1897-1993. Sitä voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Sekä kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta että korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta voit etsiä...
Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää sitä, että käyt paikan päällä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.helmet.fi/fi-FI'
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Tässä joitakin tyttökirjaklassikoita vuosien 1919-1920 tienoilta ilmestymisvuosineen:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia 1916, Kahdeksan serkusta 1917, Kun ruusu puhkeaa 1919
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha 1920
Mary Marck: Eevan luokka 1917, Vähän enemmän Eevasta 1918
L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet 1920
Anni Swan: Tottisalmen perillinen 1914, Iiris rukka 1916, Kaarinan kesäloma 1918, Ollin oppivuodet 1919
Lahjansaajan iästä riippuen kysymykseen voisi tulla myös esim. Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjasarja, joka tosin oli ilmestynyt alun perin jo kaukana 1800-luvun puolella, mutta josta otettiin jatkuvasti uusia painoksia - ensimmäisestä osasta mm. vuonna 1919. Myös Välskärin kertomuksia luettiin, ja niistäkin saatiin uusi...
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
