Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Kyseinen lainaus löytyy Aleksis Kiven näytelmästä Yö ja päivä. Näytelmän loppupuolella on Liisa-nimisen hahmon repliikki, joka alkaa sanoilla ”Oi kaunoinen vuori, pyhien kaupunkia kuvaellen!”. Paria virkettä myöhemmin Liisan repliikissä tulee tuo kyseinen lainaus. Näytelmä löytyy useista Aleksis Kiven näytelmiä ja muita tekstejä kokoavista teoksista.
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://finna.fi tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Suomen sodasta on kirjoitettu useita kirjoja, ja se mitkä niistä ovat sinulle käyttökelpoisia riippuu siitä mihin tarkoitukseen ja kuinka kuinka laajasti tietoa tarvitset.
Perustietoa Suomen sodasta löydät Suomen historian yleisteoksista. Asiaa on mielestäni käsitelty hyvin esim. Pentti Virrankosken kirjassa Suomen historia 1 ( 2001), jonka luvussa Sota joka erotti Suomen ja Ruotsin kerrotaan lyhyesti sekä sodan kulusta että kansan mielialoista. – Hannele Wirilanderin kirjoittamassa Mikkelin Pitäjän historiassa (1982) sotatapahtumia tarkastellaan eteläsavolaisten näkökulmasta, ja kirjassa on myös luku Savon prikaatin historiasta. – Myös Seppo Saurin teoksesta Suomalaisten suuret taistelut (1993) selviävät Suomen sodan vaiheet.
Jos...
Jugentyylistä löydät aineistoa hakemalla vapaa-sanakentässä sanalla "jugend" jonka voit myös yhdistää "ja" -sanalla sanaan "huonekalu". Mukana on sekä suomen- että englanninkielisiä kirjoja, joihin kannattaa tutustua itse. Intarsiasta löytyy samoin hakemalla yksinkertaisesti sanalla "intarsia". Voit kokeilla myös hakusanoja "puutyöt", "puuntyöstö". Loimukoivusta voit etsiä tietoa yleisistä puulajeja tai koivua käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla "koivu" ja "puulajit". Esimerkiksi luokista 57.11 ja 64.11 löytyy puuaiheisia kirjoja. Osoitteessa http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/ on Taideteollisen korkeakoulun puuteknologiaa käsittelevä sivusto, jonka lähdeluetteloon kannattaa tutustua. Sellakasta...
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Kent on lyhennelmä nimestö Kenneth. Kenneth on kelttiläinen nimi, mutta sen merkitys on epäselvä, ehkä kaunis, sievä, reipas tai tulesta tullut. Kent voi tarkoittaa myös Kentin alueelta Englannista kotoisin olevaa. Skotlannin ensimmäinen kuningas oli nimeltään Kenneth MacAlpine, ja katolisella kirkolla on kaksi Kenneth-nimistä pyhimystä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kyseessä lienee Anne Tylerin romaani Elämän tikapuilla (Ladder of Years, 1995).
Kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4166
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
Kirjassa Standard Catalog of World Paper Money. vol.2. 2003, on eri maiden setelirahojen hintoja vuoteen 1960. Eri mailla on erilaisia kuntoluokituksia, ja Saksa käyttää kolmea kuntoluokkaa setelirahoissaan. Hinnat ovat USA:n dollareina, ja kirjassa 0,88 dollaria vastaa 1 euroa.
Saksan vuoden 1922 10000 markan setelin arvo on 0,75; 2,50; tai 8,00 USD kunnosta riippuen (koko on 210 x 124 mm). Sinä vuonna on painettu myös pienempää 180 x 100 mm seteliä, jonka arvo vaihtelee 0,75-6,00 USD.
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
