Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
Jatkosodan aikana Riihimäen lasi valmisti talvisodan muistomaljaa ('Mottimalja') alkuperäisestä poikkeavin vuosiluvuin.
Mottimalja 1939-1942; maljakko / muistoesine; muistomaljakko | Turun museokeskus | Finna.fi
Hagelstam & Co | Mottimalja 1939-1944
Mitta tarkoittaa kirjan selän korkeutta. Kirjastojen aineistorekistereihin on tapana merkitä kirjan ulkoisista tiedoista sivumäärä, selän korkeus sekä se, onko kirjassa kuvia tai ei. Jos kirjan syvyys on suurempi kuin selän korkeus, myös tämä syvyys merkitään kirjan tietoihin.
Esimerkiksi : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2565354 . Tiedot tarkoittavat, että kirjan korkeus on 17 cm ja sen syvyys on 20 cm.
Tiedot on tapana pyöristää, jos kirjan selän korkeudeksi on merkitty 17 cm, se tarkoittaa, että kirjan korkeus on yli 16 cm, mutta ei enempää kuin 17 cm.
Aksel Törnuddin säveltämä ja Aino Voipion sanoittama "Satakunnan laulu" sisältyy Reijo Pajamon kirjaan "Maakuntalaulumme" (WSOY, 1987). Laulu alkaa: "Kauas missä katse kantaa yli peltojen". Kirjassa on laulun melodianuotinnos ja kaikki kuusi säkeistöä. Viralliseen maakuntalauluun kuuluu kolme säkeistöä, jotka ovat alkuperäisen runon 1., 3. ja 6. säkeistö.Pajamo esittelee kirjassaan myös muut "Satakunnan laulu" -nimiset laulut ja Satakunnan maakuntalauluehdokkaat.
Samantyyppisiä voisivat olla esimerkiksiEowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Paolo Cognetti: Suden onni https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Michael Bennett: Viattomien veri https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kerstin Ekman: Suden jälki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7212156 Voit löytää kiinnostavia kirjoja myös...
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön puunostajalle. Metsänhoitoyhdistykset välittävät pieniäkin puueriä metsäyhtiöille ja kilpailuttavat hinnat. Sahattavaksi kelpaava järeä tukkipuu on arvokkainta puuraaka-ainetta. Myös paikalliset sahat ja piensahurit voisivat löytää käyttöä muutamallekin rungolle.
https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/422256-nain-lyot-rahoiksi-tontti…
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä: http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx , http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx . On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ . Myöskään yhteistä...
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Yleisradiolla on vastauspalvelu nimeltä "Mikä musiikki soi ohjelmassa?" osoitteessa http://yle.fi/yleisradio/faq/ohjelmat/mika-musiikki-soi-ohjelmassa. Sinne voi lähetä kysymyksen sähköpostiosoitteella ohjelmapalaute@yle.fi ja kertoa miltä kanavalta ja koska kappaleen kuuli ja kuvailla kappaletta ja sen esittäjää.
Vastauspalvelusta vastattiin, että "Ylen suomenkielisillä radiokanavilla on tullut vain puheohjelmaa tuohon kellonaikaan. Mainitsemasi My Funny Valentine on soinut Yle Radio 1:llä, mutta aamupäivällä. Silloin sen esitti matalaääninen naislaulaja Chet Baker.
Laulu on kuunneltavissa Areenassa Muistojen bulevardi -ohjelmassa vielä n. kolmen viikon aja. Tässä linkki: http://areena.yle.fi/radio/1777204"
My funnu Valentin -laulussa ei...
Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen...
Jos tarkoitat vuonna 1991 TV1-kanavalla esitettyä televisiosarjaa, niin ensimmäisen jakson tultua ohjelmistoon 18.10.1991, Helsingin Sanomissa kuvailtiin sen sisältävän toimintaa, jännitystä, juonitteluja, romansseja ja yllätyksiä koko perheelle. Kyseessä oli uusiseelantilainen nuortensarja. Kaunis kaupunkilaistyttö muuttaa Whangaroan kalastuskylään. Pojat keppostelevat ja vähän isommat joutuvat sotaan. Tapahtumat sijoittuvat Pearl Harborin pommitusten aikaan 1941. Whangaroan vesillä havaitaan epäilyttävä outo laiva.
Helsingin Sanomat 18.10.1991
Vastaussten määrä viime vuosina 1.1.-19.11.:2024 57692023 62322022 56592021 58452020 5150Vastausten määrässä on ollut tämän vuoden aikana jonkun verran laskua. On vaikea sanoa, johtuuko se tekoälysovelluksesta vai muista tekijöistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on rajallinen vastaajakunta ja olemme rajoittaneet selvemmin toimintaamme nimenomaan palvelulupauksemme mukaiseksi, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta. Tämä on rajoittanut jonkin verran keskustelutyyppisiä yhteydenottoja. Vastausten määrässä näkyy nousuja ja laskuja 2020-luvulla muinakin vuosina, ennen tekoälysovellusten avautumista yleiseen käyttöön.Tekoälyn vaikutus saattaa alkaa näkyä tulevaisuudessa enemmän. Seuraamme tihannetta.Kysy...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi Natja on alkuperältään samaa perua kuin Nadja ja Nadia. Ne kaikki ovat lyhentymiä nimestä Nadezda, jonka merkitys on venäjäksi ’toivo’.
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Margit Sandemon kirjasarja "Jääkansan tarina", joka koostuu 47:stä kirjasta, löytyy muut osat paitsi osat 21 ja 22 Lohjan kirjastosta, Virkkalan toimipisteestä. Kirjasarjaa voi lainata ja sen voi noutaa itse valitsemastaan toimipisteestä. Puuttuvat osat voi saada kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyttä lähimpään kirjastopisteeseen ja sopia asiasta.
Koko sarjan osanimet löytyy osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina
Meidän tietokannastamme voi tarkistaa saatavuuden:
http://lohja.kirjas.to
Oikein mistään tietokannoista ei löydy kirjaa nimeltä Matkalaukkuhevonen.Voisikohan kyseessä olla Gunnel Linden 60-luvulla ilmestynyt Pikku-Niilo matkalaukussa?Kirjassa kaksi sisarusta, tyttö ja poika, matkustavat Kööpenhaminaan tivoliin tätinsä kanssa, ja voittavat siellä arpajaisissa pienen ponin. He salakuljettavat ponin kotiin tätinsä jättiläismäisessä matkalaukussa.
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
