Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä - rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975.
Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Oranssit kehykset kuorma- ja pakettiautojen rekisterikilpien ympärillä ovat merkki siitä, että ajoneuvolla harjoitetaan kaupallista tavaraliikennettä, ja että ajoneuvon haltijalla on liikennelupa. Liikennelupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenneluvan pakollisuus riippuu siitä, kuinka painavaa ajoneuvoa ammattimaisessa tarkoituksessa kuljettaa. Hakemusmaksu on 290 euroa. Liikennelupaan sisältyy monenlaisia yksityiskohtia ja velvoitteita, joista löytyy lisää tietoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n internetsivuilta: Liikennelupa - SKAL.
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Kuningaskuluttajan artikkelissa 4.6.2008 kerrotaan kotikäyttöisistä Leadcheck-lyijytesteistä. Linkki artikkeliin.
Google haulla niitä löytyy useita tuotenimiä mm. Lead Test Kit Swabs ja Instant Lead Testing Swabs. Linkki hakutulokseen
Iltalehti antoi myös artikkelissaan 2.7.2015 ohjeen:"Kuningaskuluttaja antoi vinkin astian lyijypitoisuuden testaamiseksi. Kilauta astiaa lusikalla: kumea ääni kertoo matalasta polttolämpötilasta ja suuresta lyijyriskistä, korkea ääni puolestaan korkeasta polttolämpötilasta ja pienemmästä riskistä." Linkki juttuun
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ voi hakea kirjeenvaihdon teoksia asiasanoilla "liikekirjeenvaihto" ja "englannin kieli". Uusimpia ovat Ashley: A handbook of commercial correspondence (1999), Fitzgerald: Schaum's quick guide to great business writing (1999), Moon: Communicate with confidence (1999). Lisäksi löytyy Suomessa ilmestyneitä kuten Linnasalmi: Business letters (1998) ja Meriläinen: Business letters, thank-you notes & telephoning (1997).
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Lahden kaupunginkirjasto on julkistanut tänä vuonna käännösrunotietokannan ”Linkki maailman runouteen”. Se sisältää suomennettujen runojen viitetietoja. Runoja on luetteloitu tähän mennessä yli 18 000. Niitä voi hakea nimen, alkusäkeiden, jonkin yksittäisen sanan, tekijännimen, alkukielen ja maan perusteella. Osoite on http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ .
Tietokantaan on luetteloitu etupäässä antologioissa ja kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä julkaistuja suomennoksia. Yksittäisten runoilijoiden kokoelmista ja valikoimista on vähemmän tietoja. Tietokannasta ei voi tarkastaa luotettavasti, mitä kaikkea kultakin runoilijalta on suomennettu.
Tietokannasta käy ilmi, että J. W. Goethen runo ”Selige Sehnsucht” on suomennettu...
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Löysin Helsingin yliopistossa hyväksytyn Jukka Laurilan pro gradu -tutkielman 20:7-13 Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809091889. Siinä käsitellään myös käännöksiä ja niiden tulkintaa mainitsemastanne kohdasta. Sivulta 51 löytyy alaviitteestä 199 analyysiä verbin käännöksestä. Siinä todetaan, että verbin toinen merkitys on pettää, mutta tässä jakeessa 7a se tarkoittaa enemmän viettelemistä. Verbistä on vielä enemmän analyysia sivulla 61, jossa tutkielman kirjoittaja toteaa verbin merkityksen olevan pettää, viekotella (2 Sam 3:25 ja Hes 14:9), ja juuri tässä hän sanoo merkityksen olevan petoksen...
Löysin määritelmän ruotsinkielisestä hallintohistoriallisesta sanakirjasta, https://fho.sls.fi/uppslagsord/10381/memorialprotokoll/.Sen mukaan memoriaalipöytäkirjat ovat muistiinpanoja ja toimivat pohjana varsinaiselle pöytäkirjalle.
Kysyin asia myös Kansallisarkistosta, https://www.arkisto.fi/, josta vastattiin näin: memoriaali tarkoittaa muun muassa muistiota. Memoriaalipöytäkirja voi siis tarkoittaa esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtyä muistiinpanoa, josta sitten on puhtaaksikirjoittamalla tehty varsinainen pöytäkirja.
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Helsingissä on kolme kirjastoa, joissa on paperisilppuri asiakkaiden käytössä. Ne ovat Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Töölö. Ihan lähialueellasi ei siis valitettavasti ole kirjastoa, jossa on paperisilppuri.Helmetistä voit hakea kirjastoa palvelun perusteella:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home
Kyllä dvd-vhs-yhdistelmäsoitin toimii taulu-tv:n kanssa. Nykyisin televisiot suoraan tunnistavat scartilla liitetyn laitteen. Ohjekirjasta kannattaa katsoa miten automaattinen kanavien asetus tulee tehdä, vaihtoehtona on myös manuaalinen kanavien asetus. Valikot ovat tavallisesti selattavissa myös kaukosäätimen av-näppäimellä.
Jos dvd toistaa äänen muttei kuvaa, on syytä tarkistaa kytkennät ohjekirjan kanssa. Mahdollista on tosin myös se, että scart-liitin on osittain viallinen.
Jollei asetukset ohjekirjan kanssa onnistu, kannattaa kääntyä myyjän / laitevalmistajan puoleen. Keskustelupalsoilta voi saada myös apua, esim. http://keskustelu.afterdawn.com/forum_view.cfm/43
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei...
