Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia". https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka
Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii…
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii…
Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) vastattiin, että Lobby Cardin suomenkielinen nimi on painokuva.
Elokuvateatterit ovat käyttäneet mainonnassaan trailereita, julisteita ja painokuvia sekä banderolleja ja/tai pahvisia ständejä. Lobby Cardin suomenkielinen nimi elokuvateattereissa on ollut painokuva, mutta myös termiä valokuva on käytetty,vaikka lobby card/painokuva ei olekaan aito valokuva, vaan rasteripohjainen painettu kuva. Ennen painokuvien tuloa elokuvateatterit käyttivät julisteiden lisäksi oikeita valokuvia, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa vuosikymmeniä sitten painokuvien ollessa halvempia ja helpompia tehdä.
Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Kyseessä oli Jan Baalsrud. Hänen pakoretkestään on kirjoitettu parikin kirjaa. David Howarthin We Die Alone: A WWII Epic of Escape and Endurance (Lyons Press, 1955) on suomennettu nimellä Me kuolemme yksin (WSOY, 1955). Tore Haugin ja Astrid Karlsen Scottin kirja Jan Baalsrud og de som reddet ham (Gyldendal 2001, 2006) on julkaistu myös englanniksi nimellä Defiant Courage - Norway's Longest WW2 Escape (Nordic Adventures, 2001). Hänestä kerrotaan myös Bear Gryllsin kirjassa True grit : the epic true stories of survival and heroism that have shaped my life (Bantam, 2013). Kahteen ensimmäiseen kirjaan perustuvat norjalaiset näytelmäelokuvat Me kuolemme yksin (1957) ja Den 12. mann (2017).
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin...
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/...
Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000….
Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Jos liikuntatunneista on jo hieman aikaa, voi arvioinnin perusteita olla hankala selvittää. Osassa arvioinneista fyysinen ulkomuoto on saattanut vaikuttaa.
Nykyiset opetushallituksen ohjeet kyllä löytyvät.
Ysin oppilas mm.: Työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti, yhdistelee ja kokeilee oma-aloitteisesti, on innokas ja positiivinen... Liikunnan päättöarviointi
Arvo Turtiaiselta ei löydy runoa, joka varsinaisesti alkaisi noin, mutta kokoelmaan Minä paljasjalkainen (1962) sisältyy sikermä, joka on otsikoitu He rakensivat Helsinkiä.
Runo on luettavissa kokonaisuudessaan myös esimerkikisi teoksesta Turtiainen, Arvo: Runoja 1934 - 1968 (Tammi, useita painoksia).
Saat runon sähköpostiisi.
Kriikuna (Prunus domestica insititia) on luumun (Prunus domestica) alalaji. Kriikunamehun (tai -glögin) maustamiseen voisi kokeilla samoja mausteita kuin luumumehuun tai -hilloon. Esimerkiksi kaneli, inkivääri ja neilikka voisivat sopia, ja nehän ovat myös jouluisia mausteita. Vanilja on myös monen, joskaan ei kaikkien, mieleen, lisäsäväyksen saisi esimerkiksi appelsiini- tai sitruunamehusta.
Makuasioista ei tunnetusti kannata kiistellä, joten rohkeasti vain kokeilemaan!
Lähde: oma tietämys
