Narratologiasta on kirjoitettu seuraavat teokset: Heino, Aarre: Kertoja: asema ja esiintyminen.1975, Kinnunen, Aarne: Kertomuksen opissa.1983, Tammi, Pekka: Kertova teksti: esseitä narratologiasta.1992, Hänninen, Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos.1999 ja teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. SKS 2001 on mukana myös narratologia. Lisää teoksia löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU, asiasanalla narratologia (19 teosta, joista 14 suomenkielistä) ja asiasanalla kerronta (85 teosta, joista 66 suomenkielistä).
Kirjastoissa on paljon kala- ja kasvisruokien keittokirjoja. Kannattaa käydä tutkimassa keittokirjahyllyjä. Alla on joitakin, joiden ohjeissa käytetään pääasiassa tavallisia, peruskaupoista saatavia aineksia:
- Aurinkomaa : koko perheen kasviskeittokirja / Tuija Ruuska
- Juuri kuten haluatte : juuresruokia / Roland Persson
- Herne rokkaa : herneruokakirja / ruokaohjeet, teksti ja kuvat: Jere Nieminen
- Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle / Marianne Kiskola
- Härkäpapua sarvista : herkullista kasvisruokaa läheltä / [Inna Somersalo ... et al.]
- HERKUTELLAAN kalalla : yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta / [päätoimittaja: Birgitta Rasmusson]
- Rehellistä ruokaa : Heidin kanssa keittiössä / Heidi Hautala, Kaisa Leka, Janne...
Runon lauluversio sisältyy nimellä "Silmälasit" nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirja" (WSOY, 1913; useita painoksia). Laulun on säveltänyt Aksel Törnudd. Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. Laulu alkaa: "Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan, toisna tyttö pikkuruinen..." Laulussa säkeistöjä on vain viisi, joten runon tarina jää kesken. Pianosäestys sisältyy nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1914).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiTätä runoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-tama-mummon-silmalasit?language_content_entity=fi
Olisikohan kyseessä Heikki Valkaman Laserjuuri? Siinä liikutaan Japanin ohella Kreikassa ja käydään myös kreikkalaisessa luostarissa jäljittämässä vanhaa kirjoitusta, jonka avulla yritetään löytää muinainen maustekasvi.
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Helmet-kirjastot eivät tarjoa pääsyä ulkomaisiin tieteellisten julkaisujen kokotekstitietokantoihin. Tällä hetkellä Helsingin kirjastojen koneilla voi käyttää Elektra-tietokantaa, jossa on kotimaisia tieteellisiä artikkeleita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Helsingin yliopiston kirjaston paikallisasiakkaana sinulla on oikeus käyttää kaikkia Helsingin yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kayta-kokoelmi…
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Pöpöt, jos niillä tarkoitetaan vaikkapa bakteereja ja viruksia, ovat niin olemattoman pieniä, että niiden pehmeyden tai karheuden tutkiminen on aika vaikeaa. Yksi pöpölaji, mikrosieni home, tuntuu isompana kasvustona lähinnä pehmeältä.
Apua aiheeseen voisi löytyä alla mainituista, pienillekin lapsille sopivista pöpökirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Vuoden pöpö / teksti: Varpu Välimäki ; kuvat: Katri Kirkkopelto
- Heippa, täällä bakteeri! / Pentti Huovinen ; kuvittanut Irmeli Matilainen
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Kuvaukseen sopii tšekkiläinen elokuva Elämän oppitunti (Hodina tance a lásky, 2003), ks. http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/47107/elaman+oppitunti/
Elokuvan käsikirjoitus perustuu Pavel Kohoutin romaaniin Tanz- und liebesstunde, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Saksalainen romanssi(Kirjayhtymä 1990).
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Kysymyksessä kuvaillun kirjan kaltainen on ainakin unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982).
Aivan tarkalleen toista samanlaista en valitettavasti osaa ehdottaa, mutta ehkäpä paremman puutteessa voisi käydä esimerkiksi Malcolm Bradburyn Vaihtokurssit (WSOY, 1984).
Epepe | Kirjasampo
Vaihtokurssit | Kirjasampo
Kyseessä on varmaankin Leena Laulajaisen lastenkirja Viivi, Ruusunen ja kiinalainen kello. Kirjan tyttö on Viivi eli Vivian Meri Virtanen (melkein 10), joka haluaa kanarialinnun mutta saa papukaijan. Hänen isänsä on luotsi Kaarle Akseli Virtanen, jolla on liikaa töitä. Ruusunen on Myrskytuulen puhuva laivapapukaija. Isännöitsijä Hypotenuusa pelaa shakkia kaktuksensa kanssa ja Kyheröinen on tornikyyhky joka tietää kaiken kelloista.
Ensimmäinen Suomessa toiminut yliopisto oli Kuninkaallinen Turun Akatemia, joka perustettiin 1640. Kun Turun palossa vuonna 1827 lähes koko kaupunki tuhoutui raunioiksi, joutui yliopisto muuttamaan Helsinkiin. Samalla sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto.
Turku puolestaan joutui Turun Akatemian muuton jälkeen olemaan ilman yliopistollista opetusta aina maan itsenäistymiseen asti. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin 1920 lahjoitusvarojen turvin, aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Åbo Akademi perustettiin 1918.
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Lause sisältyy teokseen Die fröhliche Wissenschaft. Suomeksi se on käännetty nimellä Iloinen tiede.
https://books.google.fi/books?id=Vf8KETLiKXMC&pg=PA87&lpg=PA87&dq=Nietz…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iloinen_tiede
Toeta-verbin aktiivin potentiaalin preesensin yksikön kolmannessa persoonassa on toennee.Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa sanojen taivutuksen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/toeta?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176.
http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla…
painettuna tätä ei meillä ole.
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Naganon talviolympialaisissa 1998 Tanska saavutti hopeamitalin naisten curlingissa.
http://www.databaseolympics.com/country/countryyear.htm?g=44&cty=DEN
Tanska on saavuttanut yhden mitalin talviolympialaisissa. Mitalitaulukko: http://www.factmonster.com/ipka/A0115207.html
Kansainvälisen olympiakomitean tietokanta:
http://www.olympic.org/uk/athletes/results/search_r_uk.asp
Kyseessä voisi olla Sigurd Wettenhovi-Aspa, jonka kehittämien teorioiden mukaan suomen kieli oli ihmiskunnan alkukieli. Hän löysi paljon yhteyksiä muinaisen Egyptin ja suomen välillä ja oli sitä mieltä, että esimerkiksi pyramidi, muumio ja monet muut sanat perustuivat suomeen. Lisätietoa mm. Ylen Elävässä Arkistossa (https://yle.fi/aihe/a/20-110676). Yle Areenasta on kuunneltavissa Perttu Häkkinen -sarjan jakso, joka käsittelee Wettenhovi-Aspaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4108560.Wettenhovi-Aspa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa
