Kyllä on. Esimerkiksi Emoji Dick on emoji-käännös Herman Melvillen Moby Dick -klassikosta. Käännös on tehty Amazon Mechanical Turk -palvelussa. Lisätietoa projektista seuraavista linkeistä:
http://www.emojidick.com/
https://www.kickstarter.com/projects/fred/emoji-dick
Toinen esimerkki on Bing Xun teos Book from the Ground:
https://mitpress.mit.edu/books/book-ground
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
Näissä helppolukuisissa kirjoissa on taustalla menetyksiä tai poissaoloa (jos kohta ei isovanhempiin liittyvää), mutta vaikeita asioita käsitellään huumorilla ja valoisasti:
Sam Copeland: Sami muuttuu kanaksi (sarjassa muitakin): Huolet muuttavat Samin milloin miksikin eläimeksi, mutta näistäkin tilanteista selvitään. Taustalla veljen sairastuminen ja vanhempien huoli.
David Walliams: Poika ja mekko: Huumoria, jalkapalloa, omaperäisiä valintoja, äidin poissaolo
Niina Hakalahti: Tuukka-Omar -sarja: Tuukka-Omarin kaverin Paavon äiti on kuollut ja isä on autotallistunut
Sarah J. Maasilta, eli Throne of Glass sarjan tekijältä, on myös toinen sarja; Valtakunta. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Okaruusujen valtakunta ja tällä hetkellä sarjasta on suomennettu kolme kirjaa.
Muita samantapaisia:
Victoria Aveyard: Hopea-sarja. Punainen kuningatar on neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa.
Leigh Bardugo: Grishauniversumi sarja, trilogian ensimmäinen osa on Varjo ja riipus.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset, sekä jatko-osa Koston ja kunnian lapset.
Laini Taylor: Karou, savun tytär sekä toinen osa Aika taistelun & tähtivalon. Ikävä kyllä sarjan kolmatta osaa ei ole suomennettu.
Kristin Cashoren Syntymälahja on myös samantapainen mutta jatko-...
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
tähän kysymykseen tai sitä sivuavasti on vastattu aiemmin vuonna 2022, ja laitan tähän kopion vastauksesta:Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta."Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä.""Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa...
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleet Tarja ja Tarja sinä rakas ovat sama kappale. Joidenkin tallenteiden tiedoissa on eri sovittaja, mutta säveltäjä ja sanoittaja ovat Raul Reiman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=kake+randelin…
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Jugentyylistä löydät aineistoa hakemalla vapaa-sanakentässä sanalla "jugend" jonka voit myös yhdistää "ja" -sanalla sanaan "huonekalu". Mukana on sekä suomen- että englanninkielisiä kirjoja, joihin kannattaa tutustua itse. Intarsiasta löytyy samoin hakemalla yksinkertaisesti sanalla "intarsia". Voit kokeilla myös hakusanoja "puutyöt", "puuntyöstö". Loimukoivusta voit etsiä tietoa yleisistä puulajeja tai koivua käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla "koivu" ja "puulajit". Esimerkiksi luokista 57.11 ja 64.11 löytyy puuaiheisia kirjoja. Osoitteessa http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/ on Taideteollisen korkeakoulun puuteknologiaa käsittelevä sivusto, jonka lähdeluetteloon kannattaa tutustua. Sellakasta...
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Keskeisiä henkilöitä ovat opettaja Annie tyttärensä Mian kanssa, Johan ja lääkäri Birger.
Kahdeksantoista vuotta aikaisemmin pienessä norlantilaiskylässä oli tapahtunut kaksoismurha. Kirjassa murhien selvittäminen ei ole olennaista, vaan sen kuvaaminen, miten rikokset ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin ja heidän välisiinsä suhteisiin. Myös luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen kuvaaminen on tärkeää.
Kirjan nimeen lienee vaikuttanut rikospaikka.
Paitsi romaania itseään voit käyttää lähteinä myös esim. näitä: Ulkomaisia suosikkikirjailijoita Hki 2007, Ulkomaisia nykykertojia 1. Hki 1998,
Jorma Heinosen arvostelu lehdessä Keskisuomalainen 21.9.1995 (sisältyy julkaisuun Kirjallisuusarvosteluja B 9/95)
Kent on lyhennelmä nimestö Kenneth. Kenneth on kelttiläinen nimi, mutta sen merkitys on epäselvä, ehkä kaunis, sievä, reipas tai tulesta tullut. Kent voi tarkoittaa myös Kentin alueelta Englannista kotoisin olevaa. Skotlannin ensimmäinen kuningas oli nimeltään Kenneth MacAlpine, ja katolisella kirkolla on kaksi Kenneth-nimistä pyhimystä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Tekstejä, joita toivoo julkaistavan voi lähettää kirjakustantamon kustannustoimittajan arvioitavaksi. Voi myös lähettää teoksia arvioitaviksi esim. Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ks. Suomen kirjailijaliiton sivustolta ohjeita ja muitakin vinkkejä, ks. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/aiotko-kirjailijaksi/
1900-luvun kolmelle ensimmäiselle vuosikymmenelle sijoittuvia kirjoja on toki paljonkin. Otin listaan mukaan vain teoksia, jotka sijoittuvat kokonaan toivotulle ajanjaksolle. On tietysti myös Täällä Pohjantähden alla -klassikkoromaanin kaltaisia kirjoja, jotka kattavat paljon pidemmän ajan. Kyseinen Väinö Linnan romaani kattaa ajan 1880-luvulta aina 1950-luvulle asti. Myös esimerkiksi Kjell Westön Westö, Kjell : Missä kuljimme kerran -romaani kuljettaa yhden suvun tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938 -1939. Jätin pois myös aikalaiskuvaukset. Listassa on siis vain myöhemmin kirjoitettuja historiallisia teoksia. Lopussa on erikseen muutama historiallinen dekkkari. Aho, Elisabet :...
Tyttökirjassa mielestäni voi olla fantasiaa. Esimerkiksi Saku Helmisen Zaida-sarjassa on maagista realismia joka on fantasiakirjallisuuden yksi alalaji.
