Kirjassa Keksinnöt kautta aikojen (Valitut Palat 1982) kerrotaan näin:
1931 RCA-Victor julkaisi ensimmäisen äänilevyn, Beethovenin Viidennen sinfonian, jonka kierrosnopeus oli 33 1/3 kierrosta minuutissa. Columbia ryhtyi valmistamaan LP-levyjä vuonna 1948.
Perusteellisempi selvitys äänilevyn historiasta löytyy hakuteoksesta Otavan iso musiikkitietosanakirja.
Järjestys on seuraava:
Suomalainen tonttukirja 1979
Koiramäen talossa 1980
Joulupukki 1981
Koiramäen lapset kaupungissa 1982
Suuri urheilukirja 1983
Yökirja 1984
Hui kauhistus 1985
Riku, Roope ja Ringo. Kolme kokkia 1986
Riku, Roope ja Ringo. Värikäs päivä 1986
Riku, Roope ja Ringo lentävät kuuhun 1987
Riku, Roope ja Ringo televisiossa 1987
12 lahjaa joulupukille 1987
Hullunkurinen lintukirja 1987
Koiramäen talvi 1988
Kaikkien aikojen avaruuskirja 1989
Etusivun juttu 1990
Vampyyrivaarin tarinoita 1991
Koirien Kalevala 1992
Hurjan hauska autokirja 1993
Apua, merirosvoja 1994
Joulupukki ja noitarumpu 1995
Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset 1996
Kuningas Artturin ritarit 1997
Koiramäen joulukirkko 1997
Puhveli-Billin villi länsi 1998...
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml).
Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden...
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
Pakana-sana voi tarkoittaa halventavaa viittausta ihmisiin, jotka eivät ole kristittyjä (tai juutalaisia tai muslimeja). Tässä merkityksessä sanaa näkee nykyisin onneksi vain harvoin. Vanhoissa Raamatun käännöksissä pakanalla viitataan ei-juutalaisiin ihmisiin.
Pakana-sanalla on kuitenkin myös vähemmän latautuneita merkityssisältöjä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana voi tarkoittaa uskontoon välinpitämättömästi suhtautuvaa ihmistä. Sitä voidaan myös käyttää lievänä kirosanana.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pakana?source=suggestion
Voidaan myös puhua uuspakanuudesta. Seuraavasta linkistä löydät laajan esittelyn uuspakanuuden historiasta ja ominaispiirteistä:
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Syy on siinä, että avaruudessa ei ole ilmaa. Lentokoneen lentäminen perustuu siipiin, joiden yli ja ali virtaava ilma luo nostovoiman. Tyhjiössä tätä ei tapahdu. Sekä potkuri- että suihkukoneissa myös koneen moottori tarvitsee ilmaa toimiakseen.
Rakettimoottori toimii avaruudessa, koska siinä palamiseen tarvittavaa happea ei oteta koneen ulkopuolelta, vaan se kuljetetaan polttoaineen tavoin mukana.
Tietoa NASA:n sivuilla: https://www.nasa.gov/audience/forstudents/k-4/home/F_Why_Fly_Plane.html
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Sotakorvauskuunareita tutkinut Sirpa Wahlqvist mainitsee tarinan väitöskirjassaan. Tarinaa kerrottiin jo kuunariajalla, mutta sen todenperäisyyttä ei tiedetä. Wahlqvist arvelee tarinan kertovan työntekijöiden suhtautumisesta venäläisiin, joita ei sopinut sotakorvausaikana avoimesti arvostella. Mikko Uola on Hollming Oy:n historiikissaan myös epäillyt tarinan todenperäisyyttä, ja hänen mukaansa se onkin lähtöisin saunojen seiniin puupaneloinnin alle tulleista kuparilevyistä.
Uola, M. (2001). Hollming 1945-2000: Sotakorvausveistämöstä monialakonserniksi. Hollming.
Wahlqvist, S. (2012). Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy: N telakalla Raumalla 1945–1952. Turun yliopisto....
HSY ohjeistaa tosiaan lajittelemaan liimautuvat muistilaput sekajätteeseen. Post-it -merkkisten muistilappujen valmistajan nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että kyseiset muistilaput voi kierrättää paperina. Syyksi mainitaan, että suurin osa lappujen sisältämästä liimasta poistuu siistauskäsittelyssä, jossa lapuista poistetaan myös väri:
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/post-it-notes/contact-us/FAQs/
Ilmeisesti lappujen sisältämä väri on yksi syy siihen, miksi ne on neuvottu kierrättämään sekajätteenä. Helsingin kaupunginkirjastolta on vastattu muistilappujen kierrätystä koskevaan kysymykseen vuonna 2010. Kun paperista tehdään uusiomassaa, siitä poistetaan painoväri, mutta läpivärjättyjen muistilappujen kohdalla tämä ei aina...
Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta...
Kuopion kaupunginkirjastoon tulevia lehtiä voi selata aiheittain netissä osoitteessa:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_lehtil.htm
Sivun oikeassa reunassa: Lehtiluettelot: Aiheenmukainen.
Sieltä löytyvät aiheet: Erälehdet, Luonto ja luonnonsuojelu, Luonnontieteet sekä Metsä ja metsätalous.
Eräaiheisia aikakauslehtiä: Ase & erä, Erä, Erämies, Metsästys ja kalastus, Metsästäjä,
Urheilukalastus sekä Vetouistelu.
Luontoa ja luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä mm.: Ilmastokatsaus, Luonnon tutkija, Suo, Suomen luonto sekä Ympäristö
Metsäaiheisia lehtiä: Metsälehti, Metsätieteen aikakauskirja sekä Sienilehti.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistohaun kautta lehdet löytyvät kirjoittamalla Hakusanat -kohtaan aiheen esim. erä ja valitsemalla...
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton.
Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
Useimmat painetut suomalaiset sanakirjat eivät tunne termiä monikulttuurisuus, koska kyseessä on melko vastikään suomen kieleen ja keskusteluun vakiintunut termi. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2004 määrittää monikulttuurisuuden toisistaan eroavien kulttuurien vuorovaikutukseksi tai niihin liittyväksi. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta monikulttuurisen vastakohtana voidaan nähdä yhtenäiskulttuuri.
Ideologia tarkoittaa aatteiden ja arvostusten järjestelmää, joka tavallisesti kytkeytyy johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen liikkeeseen. Siinä missä monikultturismi täyttää tämän määritelmän ehdot eli toimii politiikkaa tai yksilön toimintaa ohjaavana arvona, monikulttuurisuus ei välttämättä viittaa ideologiaan vaan sanaa voidaan käyttää...
Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty.
Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä...
Vammaisuutta / kehitysvammaisuutta on käsitelty kirjallisuudessa melko paljon. Sirkka Tuominen on pro gradu –työssään ”Kehitysvammaisen kuva suomalaisessa kirjallisuudessa” (Helsingin yliopisto, 1986) tarkastellut alla olevaan listaan kuuluvia – etupäässä suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Näissä teoksissa on henkilö- /henkilöitä, joilla lukija voi hahmottaa olevan vaikeuksia ymmärryskyvyn alueella:
Haanpää, Pentti : Tuuli käy heidän ylitseen (1927)
Hugo, Victor : Pariisin Notre Dame (suom. Huugo Jalkanen) (1971
Härkönen, Anna-Leena : Häräntappoase (1985
Joenpelo, Eeva : Kaakerholman kaupunki (1950)
Jotuni, Maria : Arkielämää (1920)
Kauranen, Anja : Sonja O. kävi täällä (1981)
Korpela, Jorma : Martinmaa (1948)
Lehtonen, Joel : Putkinotko...
