Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti:
nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.).
Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun.
Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä.
Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Jari P. Havian ja Pentti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1988) opastaa kansainvälisestä liputtamisesta seuraavasti:
"Suomessa noudatetaan periaatteessa kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipullemme. Siksi Suomessa isäntämaan lippu ei ole muita lippuja suurempi. Eri maiden lippujen korkeus- ja pituussuhteet vaihtelevat. Lipun koko määräytyy siten, että lipun salkoreunan korkeus on kaikilla lipuilla sama. Lippusalot ovat rivistössä saman korkuisia. Isäntämaan lippua ei aseteta muita korkeampaan salkoon."
"Yleisessä liputuksessa eri maiden lipuilla...
Helsingin yliopistossa on tehty pro gradu -opinnäyte, joka käsittelee ruumisarkun valmistusta:
Kytömäki, Helena.
Viimeinen leposija : tapaustutkimus verhoillun ruumisarkun ja sen valmistuksen muutoksista vuosien 1947-1969 ja 1988-2003 välillä / Helena Kytömäki. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004. - Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, 2004.
Kirkkohallituksen ohjeet arkun mitoista löytyvät Kirkkohallituksen yleiskirjeestä Nro 37/2005 liitteestä A http://www.evl.fi/kkh/y/kirjeet/2005/2005-37.pdf
Eräs puutyön asiantuntija lähetti kaksi linkkiä videoihin, joissa näytetään, miten ruumisarkku valmistetaan. Ensimmäinen niistä koskee käsityönä valmistettavaa, toisessa näyttää olevan kyse koneellisesta...
Lääketieteen termien selityksiä löytyy esim. teoksista Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. Helsinki : Duodecim, 2002. Antti Hervonen, Walter Nienstedt: Lääketieteellinen ammattisanasto. Tampere : Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1991.
Myös internetistä löytyy ICD10-tautiluokitus, https://www.terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti ja Käypä hoito -potilasversio, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle.
Tässä tapauksessa neuvoisin kääntymään hoitavan tahon puoleen ja pyytämään selvitystä epikriisin, jos siinä on jotakin epäselvää. Hoitava lääkäri on tässä tapauksessa paras asiantuntija vastaamaan hoitoa koskeviin kysymyksiin. Internet-haulla ESS viittasi lyhennykseen sanoista Epworth Sleepiness Scale...
Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht… , löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markkasumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Lisää tietoa voi kysyä Tilastokeskuksen tietopalvelusta http://www.stat.fi/tup/kirjasto_palvelut/tietopalvelu.html , puh. (09)1734 2220.
Seelan lähtökohtana saattaa olla heprean kalliota merkitsevästä sanasta juontuva nimi Sela, joka Vanhassa testamentissa on sekä miehen- että paikannimi. Suomessa Seela on vanhastaan ollut käytössä miehennimen Selim lempinimenä. Näyttelijätär Seela Sella lienee vaikuttanut siihen, että miehisestä alkuperästään huolimatta Seela on Suomessa vakiintunut naisennimeksi.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Taiteilijaa ei löytynyt julkaisusta Kuvataiteilijat (2004). Samassa kirjassa on mm. Hugo Simbergistä ja Magnus Enckellistä niin että siinä on kyllä varhaisemmistakin kuvataiteilijoista. En löytänyt taiteilijaa myöskään internetjulkaisusta Suomen kuvataiteilijat http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Arvion teoksen arvosta voisi saada jostakin taidekaupasta. Asiakaspalautteesta kysymykseen saimme tiedon, että taitelija asui noin v. 1955 Marttilassa ja oli oikealta nimeltään U. Peuralahti, jota signeerausta hän käytti toisissa tauluissaan.
Tällä hetkellä maapallon väkiluku on 6,2 miljardia. Tänään 9.1.08 maapallon arvioitu väkiluku on 6,642,889,812.
Päivän väkilukuarvion voi katsoa U.S. Census Bureaun osoitteesta http://www.census.gov/ipc/www/popclockworld.html
Lähde: Tilastokeskuksen oppimateriaali Johdatus väestötieteen perusteisiin osoitteessa http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/13/01/index.html;
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan nimi Minka on puolalainen lyhentymä nimestä Vilhelmina. Nimestä Vilhelmina (Vilhelmiina)sama teos kertoo seuraavaa: Vilhelmin sisarnimi, joka otettiin Ruotsi-Suomessa almanakkaan 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan kunniaksi. Edelleen sama teos kertoo nimen Vilhelm alkuperästä seuraavaa: muinaissaksan 'wille', tahto + 'helm', suoja, kypärä, siis = lujatahtoinen kypäränkantaja. Nimi oli Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä. Siitä on kehittynyt eri kielissä suuri määrä muunnoksia.
Tuija Lehtisellä on hyvin laaja tuotanto eikä siitä ole helppoa poimia mitään ns. pääteoksia. Keskeisten teemojen löytäminenkin lienee tarkoitus olla esitelmän tekijän oma tehtävä, mutta lyhyesti sanottuna Lehtinen kirjoittaa realistisesti nuorten elämästä ja ihmissuhteista. Teokset sijoittuvat yleensä nykyhetkeen ja niinpä ne peilaavat nuorten elämää tämän päivän Suomessa.
Tuija Lehtisen merkitys yhtenä maamme tuotteliaimmista nuortenkirjailijoista on huomattava; aikuisten kirjailijana hän edustaa kevyehköä, naisille suunnattua viihdekirjallisuutta.
www.nuorisokirjailijat.fi -sivustolla Lehtinen kertoo tuotannostaan. Lähdekirjallisuutena voi käyttää mm. seuraavia:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ 2001).
- Heitä luetaan...
"Vastaus" -valssin nuotti löytyy mm. nuottijulkaisuista Matti ja Teppo: Suuret valssisuosikit sekä Finlanders: Vähän enemmän. Näitä kumpaakaan ei ole Kiimingin kirjastoissa, mutta saadaan kyllä kaukolainattua esim. Oulusta. Ota yhteys omaan kirjastoosi mikäli haluat tehdä kaukolainapyynnön.
Liikkeelle voi lähteä Väestörekisterikeskuksen Omien tietojen tarkastus -palvelusta. Väestötietojärjestelmän perustamista (1971) edeltäviä vuosia koskevien tietojen ja usein vakituista asuinpaikkaansa vaihtaneiden osalta myös vuosien 1971-82 osoitetietojen jäljittäminen vaatii jo turvautumista muihinkin arkistolähteisiin (paikalliset rekisteriviranomaiset).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/omat/Etusivu.aspx
"Tässä Väestörekisterikeskuksen palvelussa voit tarkastaa tietoja, joita Sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään. Voit tarkastaa voimassaolevat henkilötietosi, nimihistoriatietosi sekä mahdolliset kiinteistö- ja rakennusomistuksesi. Voit tarkastaa myös väestötietojärjestelmään tallennetut asuinhistoriatietosi. Muita historiatietoja...
Tieteen kuvalehden artikkelissa Miten luurangon sukupuoli määritellään luetellaan miesten ja naisten luurankojen eroja.
Esimerkiksi miesten luut ovat yleensä isompia, lantiossa on eroja: naisilla on avarampi lantiolonkkamalja on isompi eli , koska naiset synnyttävät. Myös kallossa saattaa useissa paikoin olla eroja: kulmakaaret ovat miehillä voimakkaammat, leuka ja silmäkuopat ovat usein miehillä kulmikkaammat ja otsa luisumpi.
Lantion muodoista enemmän tietoa on opinnäytteessä Lantion ja lonkan anatomia. Siellä kuvataan eroja: Ensimmäinen ero on se, että naisen lantio on avarampi, leveämpi ja matalampi. Toinen on lantion häpykaaren kulmassa. Miehillä se on alle 90 astetta, kun taas naisilla se on...
Egotrippi-yhtyeen Knipin säveltämän ja Mariskan sanoittaman Mestaripiirroksen nuotit löytyvät kolmesta eri nuottikokoelmasta:
Pop tänään. Vol. 3
Suomi Love : laulukirja
Vain elämää : suurenmoisia lauluja
Nuottien saatavuus Vaski-kirjastoista selviää oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22mestaripiirros%22&type…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi ) ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen (http://dbgw.finlit.fi/fili/index.php ) ylläpitämästä käännöstietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) löytyvät tiedot suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Englanniksi käännettyä kaunokirjallisuutta voi hakea seuraavasti: valitse pudotusvalikosta genreksi proosa ja yläpuolella olevasta pudotusvalikosta käännöksen kieleksi englanti. Lisärajauksen voi tehdä koskemaan julkaisuaikaa. Lopuksi paina Hae-painiketta.
Kooste ruotsalaista kaunokirjallisuutta englanniksi löytyy osoitteesta http://www.swedishbookreview.com/ . Skandinaavista kirjallisuutta voi hakea mm. Wikipediasta (vapaa Internet-tietosanakirja...
Hei,
Nea ja Jere nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/tkysy/haku Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea). Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista.
Nea on lyhentymä nimestä Linnea, joka taasen pohjautuu ruotsalaisen tiedemiehen C v. Linnen nimeen ja vanamo-kasvin ruotsinkieliseen nimeen linnea. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee "taistelijarta". Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle,...
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Marjut. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös liitetty Mirjam-nimeen. Nimipäivä on 15.8.
Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Nimiä on aikaisemminkin kysytty Kysy kirjastonhoitalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Yksittäisesti nimeä on annettu myös muodossa Huuko.
Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja...
Jos kyseessä on valtion omistama alue, kullanhuuhdontaan tarvitaan kullanhuuhdontalupa (Kaivoslaki 621/2011 22 §). Kullanhuuhdontaluvan haltijalla on oikeus hyödyntää kullanhuuhdonnan sivutuotteena irtomaasta löytyneitä jalo- ja korukiviä sekä kultaesiintymiä (621/2011 23 §). Kaivoslaissa ei erikseen kielletä omalta maalta löytyneiden esiintymien hyödyntämistä eli omasta maasta löytyneet kultaesiintymät sekä kullanhuuhdonnan sivutuotteena löytyneet jalo- ja korukivet ovat näin ollen maanomistajan omaisuutta. Tosin kaikkeen kaivostoimintaan tarvitaan kaivoslupa. Luvat myöntää Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Luvan saamiseen vaikuttavat monet muut säädökset ja lait, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulaki. Laki löytyy...
