En löytänyt tietoa Niall Williamsin teoksen (alk. As it is in heaven) ja samannimisen elokuvan (alk. Så som i himmelen) taustayhteyksistä. Elokuvan käsikirjoittaja ovat Anders Nyberg, Ola Olsson, Carin Pollak, Kay Pollak ja Margaretha Pollak. Kyseessä lienee enemmän kaksi saman aihelman toisistaan riippumatonta variaatiota. Juonikuvio, jossa pieneen yhteisöön saapuva muukalainen muuttaa sekä omaansa että yhteisön elämää, ei ole kovin harvinainen.
Teosten yhteinen nimi on lainaus Isä meidän -rukouksesta eli Herran rukouksesta.
Lähteet:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11451
Svensk Filmdatabas: https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=56474
Kingillä on kirja nimeltä "Raivo" ("The Rage"), mutta kirja, jota Sinä ajattelet, on "Carrie". Siinä kerrotaan tytöstä nimeltä Carrie White. Carrie on lihava ja hieman omalaatuinen ja siksi häntä kiusataan koulussa. Yllättäen Carrie huomaa, että hän kykenee ajatuksen voimin siirtelemään raskaita esineitä. Tämän kykynsä avulla Carrie kostaa kiusaajilleen kammottavalla tavalla... "Carrie" ilmestyi 1974. Se oli Kingin ensimmäinen romaani ja se teki hänestä hetkessä kuuluisan. "Carrie" on julkaistu suomeksi useina eri painoksina mutta tällä hetkellä suomennoksesta on painos lopussa. Antikvariaateista sitä voi tietysti kysellä. (Internetistä löytyy osoitteesta http://www.antikka.net verkossa toimiva antikvariaatti. Osoitteesta http://kotisivu....
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Hei!
Samaa mieltä - kirjastot ovat upeita paikkoja. Esimerkiksi Kirjastokaista.fi-sivuston Koulutuskanava tarjoaa paljon kirjastolaitoksen historiaan liittyvää materiaalia ja tämän linkin takaa löydät lisätietoa liittyen aineistojen hankintaan Kirjastot.fi-sivustolla.
Muisteltu katkelma saattaisi olla Weilin+Göösin Mielipiteitä-sarjassa julkaistusta Pentti Saarikosken kirjasta Punaiset liput (1966) – ei siis runosta, mutta runoilijan tekstiä kuitenkin: "Minä ajattelen Suomea ja minulle tulee mielikuva maasta joka on hyvin harvaan asuttu mutta jossa siitä huolimatta on hyvin ahdasta koska ihmisten tyhmyys on niin yksilöllistä ja jokainen tällainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan." (s. 58)
Kysymäsi nimistä Hiirolan perhe -kirjaa en onnistunut löytämään mistään käyttämästäni hakukanavasta, joita olivat finna.fi, Kirjasampo ja verkon hakukoneet. Arvelisin kuitenkin, että tarkoittamasi kirja on yhden kirjaimen erolla Nellie M. Leonardin Hiirulan perhe, joka ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuonna 1954. Finnan hakutuloksesta löytyy joitakin tietoja itse kirjasta: https://finna.fi/Record/helka.9916768583506253 (viitattu 16.4.2026).Kirjailijasta itsestään en löytänyt tietoa kotimaisesta Kirjasampo-sivustosta ja hakukoneella hakemallakin tulokset ovat varsin hajanaisia ja lähinnä hänen teoksiinsa keskittyviä. Löysin kuitenkin Find a Grave -nimisen sivuston, joka on maailman suurin hautapaikkasivusto. Sieltä löytyy jonkin...
Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos on julkaissut vuonna 2007 Pirkko Vanhatalon tekemät opinnäytetyön
ohjeet, joissa sivulla 4 esitetään projektityön rakenne.
verkko-osoitteessa: http://www.hasote.fi/@Bin/114317/Opinnaytetyon_ohje.pdf
Myös Pohjois-Savon ammattiopisto on tehnyt Opinnäytetyöoppaan, jossa käsitellään projektityyppistä opinnäytetyötä
verkko-osoitteessa:
http://www.esedu.fi/opiskelijalle/nuoret/opiskelu-koulutusaloilla/sosia…
Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön ohjeet ovat verkko-osoitteessa http://webd.savonia-amk.fi/home/ksjokpi/opinnayte/Toiminnallinen_opinna…
Seuraavista teoksista saattaisi myös olla apua:
Hankkeesta julkaisuksi : kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän...
Vaikka kaasuputkiverkosto yleistyikin kaupunkialueilla 1800-luvun alkupuolella, se ei yltänyt maaseudun kartanoihin. Kaasuvalaistuksen järjestämistä varten oli rakennettava oma kaasutehdas joko talon yhteyteen tai lähikylään. Kaasuntuotannon aiheuttamien savu- ja hajuhaittojen vuoksi kaasulaitteisto pyrittiin yleensä sijoittamaan hieman etäämmälle asuinrakennuksista. Kuten kaupunkien isommissa kaasulaitoksissakin, kaasu valmistettiin kivihiilestä.
Dr Thomas Russellin artikkeli "Country House gasworks" esittelee tarkemmin yksityisiä kaasulaitteistoja ja niiden toimintaa: http://www.eugris.info/newsdownloads/CountryHouseGasworks.pdf.
Juokseva vesi voitiin toteuttaa monin eri tavoin. Sadevettä voitiin kerätä katolta ullakon säiliöön,...
Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.
Lähde:
Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Hannelius Simo, Metsäkirja / 1989 määrittelee metsätyypit näin:
Aarnimetsä: täydellisessä luonnontilassa ihmiskäden koskematta kasvanut metsä. Useimmiten vanha luonnonmetsä (ks. ikimetsä)
Ikimetsä (syn. aarnimetsä): luonnontilainen, ihmiskäden koskematta varttunut, vanha metsä: joskus vain yleensä vanha metsä.
Vanhojen eli aarnimetsien suojelusta löydät tietoa Metsähallituksen sivuilta https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/muut-luonnonsuojelualu…
Tiedot tuetuista kameramalleista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden Info-sivulta, kun klikkaa kohtaa Käyttöopas ja sen jälkeen vielä kohtaa Digikamera. Oppaassa sanotaan näin:
Tuetut kameramallit (huomaa, että myös useat muut kamerat toimivat Asko-koneessa, mikäli ne eivät vaadi erillisiä ajureita):
Canon: Ixus 40*, Ixus 500*, PowerShot A510*, Powershot S2 IS*
Olympus C-50 Zoom**
Panasonic Lumix DMC-TZ1**
Sony Cyber-shot DSC-P93**
* toimii kuvankäsitteluohjelman kautta (twain)
** toimii levyasemana (E tai F-asema)
Käyttöopas, joka sisältää myös muita ohjeita digikameran käytöstä Asko-koneilla, löytyy osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja
Benny Goodman kronologian mukaan vuoden 1974 kohdalla lukee "A concert in Helsinki is televised throughout Scandinavia" http://www.bennygoodman.com/about/chronology.htm
Sitten hän kyllä esiintyi Porissa vuonna 1982:PORI JAZZ HISTORY - sivustossa "Artikkeli vuodelta 1982":
http://www.porijazz.fi:8180/historia/artikkeli?anro=500&lang2=fi
Helmet-kirjaston maksuja voi maksaa verkossa. Linkki ja ohjeet verkkomaksamiseen on Helmetin etusivulla : Verkkomaksaminen | Helmet Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Maksamisessa tarvitset pankkitunnukset. Kun olet maksanut maksut, voit taas uusia lainojasi. Jos lainoista on varauksia, niitä ei voi uusia. Jos uusittavan teoksen niteitä näyttää olevan hyllyssä, mutta järjestelmä väittää siitä olevan varauksia, kannattaa soittaa johonkin kirjastoon. Virkailija voi tällaisessa tapauksessa tarkistaa, tilanteen ja uusia lainan varauksesta huolimatta.
Jos uusimisen tai verkkomaksaminen kanssa on ongelmia, kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon.
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Suomen ympäristökeskus on seurannut pintavesien tilaa valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla 1960-luvulta lähtien. Uusin luokitus vuosilta 2000-2003 löytyy Ympäristökeskuksen pintavesien laatua käsittelevältä sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=179102&lan=FI
Sivustolta löytyy mm. värikoodattu Suomen kartta järvien, jokien ja merialueen vedenlaadusta 2000–2003( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15739&lan=fi ), mutta myös tarkempia alueittaisia karttoja. Ks. esim. kartta: Vesien laatu Jokioisilla 2000-2003:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=38774&lan=fi
Lisää tietoa aiheesta voi kysyä Hämeen ympäristökeskuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi...
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Linnea-nimi on tullut sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen almanakkaan ruotsalaisen kasvitieteilijän Karl von Linnén kunniaksi. Suomessa esiintyy myös Linnean suomalaistettu muoto Vanamo. Edith, Edit tai Eedit on vanha englantilainen nimi Edgith, joka tarkoittaa onnellista taistelua tai rikasta sotaa. Elsa puolestaan on suomalainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabeth on alkuperältään heprealainen nimi Eliseba (Jumala on valani). Muita nimen muunnoksia ovat esim. Ilse, Lisa, Elise ja Liisa. Mikaelin nimi pohjautuu heprealaiseen arkkienkeli Miikaelin nimeen. Miikael on ylin seitsemästä pääenkelistä. Aku tai muut suomalaistetut nimimuodot Aki, Aukusti ja Kusti ovat muunnelmia etunimestä August, joka...
