Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta lainattua aineistoa ei voi palauttaa naapurikuntien kirjastoihin. Hämeenlinnan seudun kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri, mutta kirjastojen aineistoa ei kuljeteta yli kuntarajojen. Hämeenlinnan kaupungin rajojen sisällä Hämeenlinnan lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen eli pääkirjastoon, Jukolan tai Tuomelan lähikirjastoon tai kirjastoautoon.
Tämä tosiaan on enemmän spekulatiivista kuin todellisuutta. Aiheena se on myös niin spesifi, että yleisen kirjaston asiantuntemus ei siihen riitä. Kannattaakin kääntyä tässä asiantuntijoiden puoleen. Aihe kuitenkin kiinnostaa monia:Nämä kaksi ovat lähteitä, joissa asiaa käsitellään eri kanteilta, mutta kaikilta osin ne eivät täytä asiantuntemuksen kriteereitä:Quora-kysymys- ja vastauspalvelussa pohditaan, miksi kiinteän sillan rakentaminen Maan ja Kuun välille on mahdotonta, mutta jos sellainen tehtäisiin, pystyisikö sillä kävelemään. Ei pystyisi, monestakaan syystä (joista painovoima on yksi).https://urly.fi/3yPaSillan rakentamisen problematiikkaa käsittellään myös täällä: Could We Build A Bridge To The Moon? | Articles on WatchMojo....
Hei, sakea voidaan juoda erilaisista astioista, mutta matala lautanen ("sakazuki") on yksi näistä välineistä joilta sakea voidaan nauttia. Lähteiden mukaan tällaiseen astiaan mahtuu sen verran vähän juomaa ja sitä käytettäessä on keskityttävä niin, että sakazukia käytetään monesti seremoniallisiin tarkoituksiin. Lähteet: https://japaniin.com/sake/https://www.urbansake.com/sake-101/sake-glossary/sakazuki/Pölkki, Miika: Sushikirja : perijapanilaisesta supisuomalaiseen
Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen...
Teflon saadaan pysymään pannun pintana siten, että ensin paistinpannun pinta hiekkapuhalletaan, jotta siihen saadaan pikkuruisia naarmuja. Tämän jälkeen pintaan ruiskutetaan ohut päällyste nestemäistä teflonia, joka valuu naarmuihin. Tämä kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, mikä kovettaa teflonin ja luo kohtalaisen vankan mekaanisen pidon. Sitten pinta päällystetään kyllästysaineella ja kuumennetaan taas.
Lähde:
John Lloyd & John Mitchinson, Tietoa kaikkitietäville. Otava, 2008
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Tässä muutamia lukusuosituksia.Tietokirjoja Hypatia Aleksandrialaisesta:Buxton, Rebecca & Whiting, Lisa (toim.): Filosofian kuningattaret : historian sivuutettujen ajattelijoiden elämä ja perintö (Niin & näin, 2021)Lehtinen, Torsti: Sofian sisaret : filosofian historian vaikuttavat naiset (Into, 2020)Nurminen, Marjo T.: Tiedon tyttäret : oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen (WSOY. 2008)Heikura, Pekka T.: Kuka murhasi filosofi Hypatian? – Piispa Kyrillos ja Hypatian kuolema (Niin & näin -lehti 4/2000, verkossa pdf-muodossa)Lopez McAlister, Linda: Hypatia's daughters : fifteen hundred years of women philosophers (Bloomington, 1996)Waithe, Maru Ellen: A history of women...
Haun tallentaminen tapahtuu seuraavasti: kirjaudu HelMetissä Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna. Napsauta painiketta ja palaa omiin tietoihisi. Tallentamasi hakutuloksen saat näkyviin painikkeesta Tallennetut haut. Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Kiitos jo etukäteen minunkin puolestani lahjoitustarjouksestasi. Helmet-kirjastot ottavat lähtökohtaisesti vastaan lahjoituksia, jos niillä ei ole kyseistä kirjaa tarpeeksi kokoelmissaan vastaamaan todelliseen tai arvioituun kysyntään, tai jos kirja toisi kokoelmiin huomattavaa kulttuurillista arvoa. Voit viedä kirjalahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä kirjastoon esimerkiksi sähköpostitse tiedustellaksesi, onko kirjastolla tarvetta tarjoamillesi kirjoille. Jos viet lahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen, voi kirjasto laittaa sen kirjakierrätyspisteeseen ne kirjat, joita se ei ota vastaan, jos ette esimerkiksi erikseen sovi näiden kirjojen takaisinnoudosta.
Tikkurilan kirjastossa on useita Vantaanjokea käsitteleviä kirjoja, joista tosin suuri osa on Vantaa-kokoelmassa, jonka aineistoa ei saa kotilainaksi. Lainaksi voi kuitenkin saada esim. kirjan Vantaanjoki, joka on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisu. Tästä kirjasta saat varmasti tarvitsemasi tiedot, jollet kovin laajaa tutkielmaa ole tekemässä.
Esimerkiksi Luonnontila.fi:ssa ja Vapaa-ajan kalastaja.fi:ssä silakkapopulaatioista puhutaan monikossa, Itämeren kalat https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/itameri/it10-itameren-kalat ja Silakka https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/silakka/ .
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu lounaisessa saaristossa lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen, https://sites.utu.fi/herringproject/fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta tähän kysymykseen, yleisen kirjaston lähteistä ei oikein tähän asiaan löytynyt valaistusta. Silakkaprojektin asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät täältä, https://sites.utu.fi/herringproject/research-group/ ja projektin julkaisut täältä, https://sites....
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Radiossa soinut levytys on todennäköisesti Ettore Graciaksen johtama levytys 1970-luvun alkupuolelta. Solisteina levytyksessä ovat Mirella Freni ja Teresa Berganza. Levy ilmestyi alunperin vuonna 1972, mutta se on julkaistu myöhemmin myös cd-muodossa. Levytys on tällä hetkellä saatavissa Archiv/Universalin 2cd:n kokoelmalla, jolta löytyy myös Scarlattin "Stabat Mater". Kyseistä cd:tä ei löydy Helmet-kirjastoista. Mutta alkuperäinen vinyyli on Leppävaaran kirjaston kokoelmissa (tosin tällä hetkellä levy on lainassa). Vinyyli löytyy Helmet-järjestelmästä laittamalla ISBN-kenttään koodi: 2533 114.
Matti Kodasta on tietoja kirjoissa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia. Hki : Lasten keskus 1989.
Kotimaisia lastenkirjankuvittajia / toim. Ismo Loivamaa
Hki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi artikkeleita:
Onnimanni 1998, no 1. s. 4-11, 50
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kuvakirjataide kaipaa nuoria (Kysely kotimaisille kuvakirjantekijöille).
Kotiliesi 1983, no 3. s. 82
Harju, Rauno: Matti Kota, Totti-kissan kuvittaja.
Kaks'Plus 1982, no 7. s. 2-4
Hämäläinen, Pirjo: Lapset tarvitsevat uuden satusedän.
Lisäksi Matti Kodan haastattelut (aiheena hänen puutarhansa) Kotipuutarhalehdessä 2002 no 8-9 ja 2003 no 8.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Suomessa annettiin sterilisoimislaki vuonna 1935 (227/1935). Ensisijaisesti se kohdistui "tylsämielisiin, vähämielisiin ja mielisairaisiin" sekä sellaisiin rikoksentekijöihin, joilla näiden tekemien rikosten tai rikosten yritysten perusteella voitiin otaksua olevan "luonnoton sukuvietti" ja joiden sen perusteella ajateltiin voivan olla vaaraksi muille. Oikeustoimikelpoisen henkilön tekeminen suvunjatkamiseen kykenemättömäksi oli mahdollista hänen omasta hakemuksestaan, "jos on syytä varoa, että hän avioliitossaan saa vajaakelpoisia lapsia taikka että hän sukuviettinsä luonnottoman voimakkuuden tai suuntautumisen takia joutuisi tekemään rikoksia".Sterilisoimislain soveltamisesta meillä kertoo Juha Matias Lehtonen kirjassaan Terveys ja...
