Ostrobotnia-aluetietokannasta löytyvät asiasanalla Jylhämä mm. seuraavat lehtiartikkelit:
Näin kahlittiin Oulujoen kuohut / J. Kilpeläinen (Kaleva 18.10.1958)
Jylhämä kraftverk och bostadsområde (Valokuvia ja piirroksia)/Aarne Ervi (Arkitekten 1949:11-12)
Ervin yhtenäistaideteoksella suuri arvo : Oulujoen voimalaitosalueet maailmanperintökohdeainesta / Petri Hakkarainen (Kaleva 27.11.2003).
Asiasanoilla Oulujoki ja vesivoimalat löytyvät lisäksi mm.
lehtiartikkelit Oulujoki valjaissa (Uusi kuvalehti 1953 : 3),
Oulujoen vesistön rakentaminen - sodanjälkeinen suurtyö / Mauri Kuuskoski (Rakennustekniikka 1995 : 4) sekä Voima jymisee sähkömuseossa : voimalaitokseen sijoitettuun kokoelmaan pääsee tutustumaan vain tilauksesta / Päivi Mäkinen (...
Heikki Turusesta löydät tietoja oheisilta sivuilta:
http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=418&cat=0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät vastaukset, jotka aiemmin on annettu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Kirjoita hakuruutuun sanat turunen heikki
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Se on usein proteiini, joita esiintyy virusten tai bakteerien pintarakenteissa. Niiden läsnäolo saa immuniteettijärjestelmän tuottamaan vasta-aineita.
Useissa rokotteissa on antigeenejä eli heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden tautia aiheuttamattomia osia. Immuunijärjestelmä tunnistaa ne vieraaksi ja immuunisolut aktivoituvat. Elimistöön muodostuu vasta-aineita, ja jatkossa immuunijärjestelmä muistaa antigeenin. Kohdatessaan sen uudelleen järjestelmä valmistaa nopeasti oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24067-antigen
https://...
Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100.
Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info...
Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Varmaankin lahjoille ja kukille tapahtuu samoin kuin prinssi Philipin tai prinsessa Dianan kuoleman jälkeisille lahjoille.
Kuninkaallinen perhe käy ihailemassa muistokukkia. Sen jälkeen ne siirretään hetkeksi varastoon ja jaetaan sitten erilaisiin hoitokoteihin ja sairaaloihin.
Lelut ja muut muistoesineet jatkavat matkaansa sairaiden, vanhusten ja lasten iloksi erilaisiin laitoksiin, hoivakoteihin ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa lahjoitetaan museoille.
Kukkiin ja esineisiin liitetyt kortit ja kirjeet saatetaan säästää, jos lähiomaiset niin haluavat. https://www.birminghammail.co.uk/news/uk-news/how-pay-respects-queen-what-24969486
Kukkien ja lahjojen siirtelystä, lajittelusta ja eteenpäin toimittamisesta vastaavat hommiin...
Andersenin satua Satakieli löytyy useasta satukokoelmasta; pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistohausta Helmetistä (http://www.helmet.fi)muun muassa seuraavina versioina:
-Andersen, Hans Christian: Andersenin satuja/kuvittanut Flemming B. Jeppesen;suomentanut Maila Talvio, WSOY 2005
- Andersen, Hans Christian: H. C. Andersenin satuaarteita/kuvitus Kaarina Kaila;suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava, 2005
- Andersen, Hans Christian: Pieni merenneito ja muita satuja/kuvittanut Svend Otto S., Kolibri 1997
- Andersen, Hans Christian: Satakieli/teksti: H. C. Andersen/kuvitus: Kaarna Kaila; suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava 1999 (kuvakirja)
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011...
Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta.
Lähde:
Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen oppaassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005 annetaan näille rahoille seuraavat arvot:
vuoden 1922 5 penniä: 3-1 euroa (3 euroa, jos raha on virheetön; 1 euro, jos rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut)
vuoden 1937 10 penniä: 4-2 euroa (selitykset samat kuin edellä 5 pennissä)
vuoden 1941 10 penniä: 1 euro (jos virheetön)
Kirjassa Standard Catalog of World Coins vuodelta 2006 annetaan näille kolikoille myös alempia hintoja (jos ne ovat hieman kuluneita, mutta kuitenkin hyvässä kunnossa).
1922 5 penniä: 0.10-3.00 dollaria
1937 10 penniä: 0.10-3.50 dollaria
1941 10 penniä: 0.10-1.25 dollaria
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia.
Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja
Hänen teoksistaan on suomennettu mm. Lumpaankukkalampi,Meren syvyyksiss, Saari meren keskellä ja Totuus vai tehtävä.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa, joten lisätietoa löydät arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sanat Thor Annika.
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan...
Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti:
nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.).
Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun.
Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä.
Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Jari P. Havian ja Pentti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1988) opastaa kansainvälisestä liputtamisesta seuraavasti:
"Suomessa noudatetaan periaatteessa kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipullemme. Siksi Suomessa isäntämaan lippu ei ole muita lippuja suurempi. Eri maiden lippujen korkeus- ja pituussuhteet vaihtelevat. Lipun koko määräytyy siten, että lipun salkoreunan korkeus on kaikilla lipuilla sama. Lippusalot ovat rivistössä saman korkuisia. Isäntämaan lippua ei aseteta muita korkeampaan salkoon."
"Yleisessä liputuksessa eri maiden lipuilla...
