Sirviö-nimeä on esiintynyt Pyhäjärvellä (Olli ja Pekka Sirviö) ja Kärsämäellä (Maunu Sirviö) jo 1500-luvulla. Oulusta, Sotkamosta, Kiteeltä ja Nurmeksesta nimeä on löytynyt 1600-luvulta. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet).
Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta voit lukea nimestä lisää http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sirvioe.html
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/...
Kysyin asiaa Harmonikkamyynti Eero Nissinen Oy:stä. Nissisen mukaan "tässä kappaleessa soittaja käyttää harmonikan ominaisuuksia monipuolisesti hyväksi. Harmonikassa on äänikertoja joita vaihtelemalla voidaan muuttaa äänensävyjä. Äänikertoja ja niiden eri yhdistelmiä vaihdetaan niin kutsutuilla rekistereillä. Välillä soittaja painaa sormella yhtä rekisteriä näppäinten sivusta, ja välillä painaa leualla niin kutsuttua leukarekisteriä, joita on muutama kappale soittimen yläkulmassa. Leukarekisterien tarkoitus on helpottaa soittamista niin, ettei sormia tarvitse irrottaa soittamisesta, vaan ne voivat jatkaa työskentelyä keskeytyksettä."
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
Useat kovakuoriaislajit pystyvät aikaansaamaan hankausääniä, jotka syntyvät liikutettaessa eri ruumiinosia vastakkain – esimerkiksi peitinsiiven tyviosaa etuselkää vasten. Näin syntyvät äänet on tulkittu kuuleville vihollisille tarkoitetuiksi pelotusääniksi. Kuuloaistin olemassaoloa kovakuoriaisilta ei ole ehdottoman varmasti todettu, olkoonkin, että joillain yksittäisillä lajeilla – kuten esimerkiksi kuolemankellolla – on havaittu jonkinlaista alkeellista äänentajuamista.Lähde: Åke Sandhall & Carl H. Lindroth, Kovakuoriaiset
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta (toimittanut Erkki Räikkönen) on ilmestynyt vuonna 1928. Tätä painosta on ollut yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, mutta valitettavasti kirja on jäänyt asiakkaalta palauttamatta. Kirjasta on ilmestynyt vuonna 2007 näköispainos, mutta sen ainoa kappale on jouduttu poistamaan. Kirja ei ole myöskään myytävänä, joten emme voi uusiakaan kappaleita hankkia.
Pääkaupunkiseudulta kirja on lainattavissa ainakin Museoviraston, SKS:n ja Kaisa-talon kirjastoista:
https://finna.fi
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Radioteatterin kantaviin voimiin kuulunut Antero Alpola käsikirjoitti Johannes Linnankosken novelliin perustuvan kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta.
Kuunnelman teksti on julkaistu ainakin kokoomateoksessa Parhaat suomalaiset radiokuunnelmat 1948-1949. Teosta on saatavissa Outi-kirjastoita.
Outi-kirjastojen hakutulos
Kuunnelman arkistotiedot
Taustatietoja Yle Areenassa
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html
Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
tähän kysymykseen tai sitä sivuavasti on vastattu aiemmin vuonna 2022, ja laitan tähän kopion vastauksesta:Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta."Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä.""Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa...
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
Anhavan ja Kilven asemesta tarjoan Kyllikki Villaa, kokoelman Ei, ei matkavakuutusta minulle runoa Maneesissa (nimi sisällysluettelosta): siinä vertautuvat esteradalla toisiinsa "nuoret tuliset" ja "vanha kokenut tamma".
Pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastojärjestelmässä ei ole yhtään kappaletta Nyhjää tyhjästä –videota, vaikka sen tiedot HelMetissä näkyvätkin. Tämä merkitsee sitä että viimeinenkin kappale on jossain vaiheessa, todennäköisesti rikki menneenä poistettu. Eräissä maamme muissa kirjastoissa videota on kyllä saatavana ja se on mahdollista tilata kaukolainana. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tietoa kaukopalvelusta, maksuista ym. osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hotelli Sputnik valmistui silloiseen Leningradiin vuosina 1967—1968. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D1%83%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%B…
Sijainti on Pietarissa osoitteessa Проспект Тореза, 36 (Torez prospekt 36) https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BF%D0%B5%D0%B…
https://www-citywalls-ru.translate.goog/house5290.html?_x_tr_sl=ru&_x_t…
Rakennuksen tiloja ja huoneita on remontoitu ja se on edelleen hotelli Sputnik.
https://fi.hotels.com/ho376542/hotel-sputnik-pietari-venaja/
Helsingin Sanomien numerossa 17.2.1991 vantaalainen lukija muistelee myös samankaltaisen hokeman olleen Valion mainoksessa. Piin, eli Pirkko Kolben pakinaan sisältyvän katkelman mukaan se kuului seuraavasti: "Voiko voi kilpailla voin kanssa? Voi! Voi! Valion voi voi." Jutussa arvellaan mainoksen olleen käytössä "joskus takavuosina".
Mitä ilmeisimmin siis muistat oikein ja Valiolla on tällainen sanaleikkiin perustuva mainos aikoinaan ollut. Ehkä useampia versioita? Nykyään vastaavaa taitaa harvemmin esiintyä mainonnassa, vaikka sanoja ja merkityksiä käytetään markkinoinnissa edelleen luovasti ja huumorilla.
Helsingin Sanomat 17.2.1991
