Navetta kotieläinsuojana on johdos sanasta nauta (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 2, L-P).
Nimi voi olla myös suora käännös saamenkielisestä nimestä. Navettaa merkitsevä sana on saameksi návet.
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
Tietoa löytyy Helsingin kaupungin Ajankohtaista koronasta -sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/voimassa-olevat-su…
Juuri nyt, kun luen sitä, siinä kerrotaan, että kaupungin halleista Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallit ja Urheiluhallit Oy:n halleista Mäkelänrinteen ja Vuosaaren uimahallit ovat auki erityisuimakorttilaisille ja 17.5.2021 alkaen myös vuonna 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille.
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (Suomen perustuslaki, 2. luku 12. §).
Sananvapauteen liittyy myös vastuu: ihan mitä tahansa ei saa sanoa. Mm. rikoslain 24. luku 8. – 10. §:ssä määritellään tekoja, joista voi jälkikäteen tulla seuraamuksia. Tällaisia tekoja ovat mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
Ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi https://finlex.fi/fi/.
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat yksityisyyden suojan sekä ihmisarvon kunnioittamisen. YK:n voimassa olevat...
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Tässä muutamia linkkiehdotuksia aiheeseesi:
http://utain.uta.fi/2007s/10/40750.html
Utain artikkeli "Haista brändi". Sivun alareunassa on muutama muu mielenkiintoinen linkki aiheesta.
http://www.scentia.fi/index.html
Scentia maahantuo amerikkalaisen ScentAirin tuotteita. Sivuilla on linkki HBL:n artikkeliin tuoksubärndäyksestä (HBL 6.1.2009)ja Radio YLEn haastattelu tuoksumarkkinoinnista.
Katso myös nämä artikkelit:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article167987.ece
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?id=40
Hae itse lisää aiheesta (esim. Google ja muut hakukoneet)sanoilla: tuoksubrändäys, tuoksumarkkinointi, emotional marketing, sensory branding, ambient design.
Kirjoja aiheesta olikin vaikeampi löytää. Kannattaisikohan vilkaista...
LÖysin tuolta meidän kirjastomme lastenosastolta oikein hyvän lapsille
tarkoitetun shakkikirjan:
TEKIJÄ Summerscale, Claire
TEOS Shakki / Claire Summerscale ; suomentanut Eero Raaste
JULKTIEDOT Helsinki : WSOY, 2007
ULKOASU 72 s. : kuv. ; 29 cm
STAND NRO 978-951-0-32687-9 (sid.)
ESP LUOKKA 79.811
HEL LUOKKA 798.22
KAU LUOKKA 79.811
VAN LUOKKA 79.811
ALKUTEOS Chess
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta. Toivottavasti siitä on hyötyä.
Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Kekkonen ei Presidentinlinnassa viihtynyt vaan asui koko presidenttinä olonsa ajan ja vielä sen jälkeenkin aina kuolemaansa asti Tamminiemessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamminiemi
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Suomen valtiopäiväasiakirjat. Käytön opas. v. 2005. "Asiakirjat ilmestyivät suomenkielisinä ja ruotsinkielisinä vuosien 1963-1964 valtiopäiviltä lähtien, mutta säätyjen pöytäkirjoista osa ilmestyi vain ruotsiksi vielä 1905-1906 valtiopäivillä.
Valtiopäiväasiskirjat ovat suomeksi ja ruotsiksi mutta 1800-lopulla valtiopäiviltä on löytynyt muutama saapunut venäjänkielinen asiskirja/kirjelmä tms.
V. 1900 on Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelmassa No 22 "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinanmaan hallintovirastoissa"
Osmo Jussilan tutkimuksessa "Suomen Suuriruhtinaskunta 1809-1917 on käsitelty venäjän kielen asemaa Suomessa mm. s. 142....
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Ruiskukkaehtoo on Anna-Maija Raittilan runo saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1947.
Runo alkaa riveillä Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa!
https://finna.fi/
