Kannattaa käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Milana etunimet ja tee haku. Saat vastauksessa selvityksen kummastakin nimestä :
Mari on lyhentymä Mariasta, joka on heprealaia-aramealainen nimi. Merkitys on epäselvä, mutta sen on arveltu tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä tai herratarta.
Mila (slaav. herttainen, suloinen) on itsenäinen nimi, mutta se voidaan tulkita myös Emilia tai Ludmilan, Milanan tai Milenan lyhentymäksi.
Kirjastosta löytyy myös joukko hyviä nimikirjoja. Ohessa muutamia:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria...
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Maalari-nimisiä lauluja on useita. Olavi Huuskan Pikku maalarin sanat ovat Suuressa toivelaulukirjassa, numerossa 5. mutta ainakin Tuomas Laadun ja Eero Luparin levyillä on samannimiset laulut. On myös mm. Maalarin humppa ja Maalarin valssi. Ehkä tarkoitat laulua, jonka nimi on Muurari ja joka alkaa sanoilla ”kevät toi, kevät toi muurarin” ja jossa lauletaan myös maalarista. Sen sanat löytyvät Suuresta toivelaulukirjasta numero 2.
Renegadesin Cadillacin nuotit ja sanat englanniksi sisältyvät mm. nuottijulkaisuun "Käymme yhdessä ain ja muita 60-luvun hittejä", julkaissut Fazer vuonna 1986.
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Harmin paikka, mutta Isosisko-kirjoja on tosiaan vain kolme. Isosisko niuhottaa, Isosisko jujuttaa ja Isosisko oikkuilee ovat ilmestyneet jo 1990-luvun alussa eikä sarjaan ole tullut jatko-osia. Muita Candice F. Ransomin kirjoja ovat Kohta kymmenen ja puoli, Kohta kaksitoista ja Oma luokka pitää pintansa.
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on...
Helsingin kaupunginkirjaston Kallion kirjastossa on kolme lainattavaa ukulelea, jotka saa lainaan viikoksi. Niitä ei voi varata Helmetin kautta, vaan hyllyssä olevan ukulelen voi lainata tulemalla Kallion kirjastoon, kun se on paikalla kirjastossa, eli Helmetissä on soittimen kohdalla hyllyssä-merkintä. Kallion kirjastosta kerrottiin, että suuren kysynnän takia on mahdollista soittamalla varata hyllyssä oleva ukulele ja käydä hakemassa se kolmen päivän kuluessa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2138417__Sukulele__P0%2C1_…
Kyllä vaan. Voit palauttaa HelMet-kirjastojen aineistoa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on...
Olympialaisten hiilijalanjälkiä käsittelevät raportit näyttävät usein erittelevän erilaisia päästöjä siten, että katsojien aiheuttamat päästöt ovat yhdessä paketissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisissa raporteissa on vaikeaa sanoa kuinka suuri osa katsojien aiheuttamista päästöistä liittyy heidän kulutukseen (sisältäen matkamuistojen ostamisen) ja kuinka suuri osa liittyy puolestaan esimerkiksi matkustamiseen. Katsojiin liittyvät päästöt ovat vaihdelleet eri olympialaisten välillä, mutta tässäkin on vaikeaa sanoa, kuinka paljon tämä kertoo nimenomaan kulutuksen päästöjen vaihtelusta. Sekä kesä- että talviolympialaisten hiilijalanjäljistä vuosien 1992 ja 2020 välillä voi lukea esimerkiksi Nature Sustainability -lehdessä julkaistusta...
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä...
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on...
Helppolukuisia kirjoja voisivat olla seuraavat klassikot, joita luetaan mm. usein kouluissa:
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Mika Waltarin Palmu-kirjat, Surun ja ilon kaupunki, Juhani Aho: Rautatie, Aapelin kirjat, Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita melko ohuita, selkeitä kirjoja: Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset, Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit.
Helppolukuisia, vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Sadan sanan tarinoita löytyy...
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Voit etsiä läheisesti hautapaikkaa Hautahaku.fi-palvelusta.
https://www.hautahaku.fi/fi
Voit olla myös yhteydessä Helsingin seurakuntien hautapalveluihin.
https://helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/artikkelit/Uudet…
