Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
St. Urho's Pub avattiin 2.6.1973 osoitteessa Museokatu 10. Se sijaitsee Ostrobotnian eli "Bottan" rakennuksessa. Pohjalaisten osakuntien omistamassa talossa on ollut ravintolatoimintaa vuodesta 1912.
Talon oma ravintolayhtiö Oy Botta Ab perustettiin vuonna 1970. Perustettu ravintola sai tiloikseen 1. kerroksessa olleet ravintolatilat (nyk. Urhon pubin tila ja Töölönkatu 3 B, nykyisen keittiön paikalla) sekä koko 2. ja 3. kerroksen.
1. kerroksessa Wanha ja Uusi Manala toimivat alkuun entisillä ideoillaan, kunnes vuoden 1973 uudistuksessa Töölönkatu 3 B puolelle Wanhaan Manalaan tuli pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu olut- ja seurusteluravintola. Museokadun puolelle ns. Uuden Manalan sijoille avattiin St. Urho's Pub kun tasavallan...
Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13
Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra.
Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo...
Panu Pekkanen on kääntänyt alun perin George Orwellin kirjan Eläinten Vallankumous vuonna 1969. Siitä on sen jälkeen tullut monta painosta. Vuonna 2015 tulleessa painoksessa sitaatti on "NELJÄ JALKAA HYVÄ, KAKSI JALKAA PAHA".
Etsimäsi kirja on varmaankin Ritva Toivolan ja Ulla Vaajakallion Konstan mehutaika (1993).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Konsta on Karhukaupungin taikurikarhu. Sillä on taikurireppu, josta voi taikoa mitä ikinä haluaa. Eräänä päivänä Konsta päättää muuttaa koko kaupungin vesijohtoveden mansikkamehuksi. Kaikki eivät ole kuitenkaan tyytyväisiä."https://lumme.finna.fi/Record/lumme.708764?sid=5193738956
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan...
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Meiko Kaji on laulava näyttelijä. Vuonna 2004 ilmestyneellä levyllä "Zenkyokushu" on koottu elokuvanäyttelijän tunnetuimpia levytyksiä. Sitä ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta muualta Suomen kirjastoista cd-levyä löytyy, joten sen voi esim. kaukolainata. Mm. Wikipediasta löytyy enemmän englanninkielistä tietoa Meiko Kajista osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Meiko_Kaji.
Masaaki Hirao on elokuvamusiikkisäveltäjä ja näyttelijä. Internet Movie Databasesta voi Hiraon nimellä etsiä elokuvia, joihin hän on säveltänyt musiikin. Suomen kirjastoista Masaaki Hiraon musiikkia näyttäisi löytyvän Kill Bill soundtrack 1:n lisäksi vain elokuvien taustamusiikkina, ei cd-levyinä.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on hankittu uutta...
Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin...
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Lainausjärjestelmä on tosiaan siitä ikävä, ettei kirjaa voi uusia, jos teoksesta on varaus, vaikka kirjaa olisi monta kappaletta hyllyssä. Järjestelmä vain on sellainen. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yksi hyllyssä olevista kirjoista on otettu hyllystä ja käsitelty.
Varauksia yritetään kerätä mahdollisimman usein, jotta tällaisia tilanteita ei syntyisi usein, mutta esimerkiksi sunnuntaisin monien kirjastojen ollessa kiinni näin saattaa helposti käydä. Arkisin kirjastojen ollessa auki kannattaa vain odottaa jonkin aikaa ja koettaa uusimista uudelleen.
Kirjassa Aino matkustaa Niittylän perhe näyttää suuntaavan Tanskaan. Ensimmäisen aukeaman kuvan aukilevitetyltä kartalta Aino osoittaa sormellaan Jyllannin pohjoiskärkeä, jossa sijaitsee Tanskan suosituimpiin kuuluva matkakohde Skagen. Perillä kaupungissa äiti äkkää museon, jossa haluaa välttämättä käydä – lasten vastustuksesta huolimatta. Kuvituksesta käy ilmi, että kyseessä on Skagenissa sijaitseva Anchers Hus, vuodesta 1967 saakka museona palvellut taiteilijapariskunta Anna ja Michael Ancherin sekä heidän maalarityttärensä Helgan entinen kotitalo. Kirjan hämmästystä herättävä kirkkaanpunainen makkara on maailmankuulu tanskalainen rød pølse.
Hei,
Autonomisen Suomen aikana keisari nimitti senaatin, eikä silloin käyty varsinaisia hallitusneuvotteluita. Ensimmäiset varsinaiset hallitusneuvottelut järjestettiin itsenäistymisen alla vuonna 1917. Neuvotteluiden pitopaikkana oli Säätytalo.
Tästä lähtien hallitusneuvotteluja on pidetty Säätytalolla. Missään säädöksissä ei kuitenkaan tarkemmin ole säädetty neuvottelujen pitopaikasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Säätytalon ohella myös muualla on voitu käydä neuvotteluja hallituksen muodostamisesta. Niin sanotun presidentin kierroksen aikana hallituspuolueiden neuvottelijat ovat tavanneet presidentin joko presidentinlinnassa tai sitten presidentin asunnolla tammi- tai mäntyniemessä. Kekkosen aikana tapahtui usein niin, että...
Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin...
Ilmastokeskuksen mukaan Suomessa vallitsi 30.4.1935 kylmä pohjoinen ilmavirtaus. Helsingin Kaisaniemessä oli vuorokauden ylin lämpötila -0,4 astetta ja alin lämpötila -5,3 astetta, ja siellä esiintyi yöllä heikkoa lumisadetta. Päivällä oli melko aurinkoista. Jyväskylässä oli ylin lämpötila +0,6 astetta ja alin lämpötila -6,6 astetta, ja sielläkin esiintyi aamulla heikkoa lumisadetta. Sää oli melko pilvinen. Sodankylässä oli ylin lämpötila
+1,0 ja alin lämpötila -14,0 astetta. Sää oli melko pilvinen.
Vanhaa ja uutta kalevalaa juhlittiin näyttävästi 1935.
http://www.kalevala175.net/sivu.php?n=p2ala&s=p2s3&s2=p1&k=p2&f=p1
Wikipediasta löytyy tietoa 1935 vuoden tapahtumista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1935
