Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Eniten säkeistöjä tähän lauluun löysin Hakkapeliitta-lehden vuoden 1934 numerosta 16 (s. 15-17). Siinä laulun nimi on "Bansai!" ja säkeistöjä on 44. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä pienen veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niin se taisi olla(a)...”.
Kirjassa ”Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin” (koonnut R. H.; 12. painos; Propaganda-aseveljet, 1942, s. 40-43) laulu on nimellä ”Banzai!”. Kirjassa on vain laulun sanat, ei nuotinnosta. Säkeistöjä on 32. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä yhden veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niinhän se taisi ollaa...”. Tässä versiossa sanoitus ei ole täysin yhdenmukainen Hakkapeliitta-lehdessä...
Popeda-yhtye on perustettu vuonna 1977 Tampereella. Sen ensimmäinen lp-levy Popeda ilmestyi vuonna 1978. Uusin levy Häkää! ilmestyi vuonna 2005.
Popedasta on kirjoitettu yksi kirja ja se on Vesa Kontiaisen Popeda : ilikeesti kiitää (Like, 2001).
Popeda-yhtyeen kotisivun löydät osoitteesta http://www.popeda.com . Siellä esitellään yhtyeen jäsenet ja historiikki. Sieltä löydät myös Popedan diskografian eli ääniteluettelon.
Manserock ilmiö CD-ROM-levyllä kerrotaan Popedasta ja muista tamperelaisista yhtyeistä.
Popedan kappaleista on ilmestynyt yksi nuottikokoelma ja se on nimeltään Nuotteja, kersantti Karoliina! : 20 kaikkien aikojen kovinta Popeda-hittiä (Love-kustannus, 2001). Siinä on kappaleiden sanat, melodianuotinnos ja...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan, että sukunimen Knuuttila taustalla on pohjoismainen miehennimi Knut. Nimi on ollut Suomessa laajalti käytössä jo keskiajalla. Siitä on vakiintunut monia erilaisia muunnoksia, jotka näkyvät nykyään niin paikannimissä kuin sukunimissäkin. Yksi muunnoksista on Knuutti, joka on Knuuttila-sukunimen taustalla.
Kaksipäinen kotka on peräisin mesopotamialaisesta tarustosta, jossa se tunnettiin jumalkuninkaan suojelijana ja elämän vartijana. Bysantissa (Rooman valtakunnan itäisessä osassa) se yhdistyi taivaallisen ja maallisen hallitsijan symboliksi. Kaksipäinen kotka on esiintynyt tämän jälkeen eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm. usean maan valtiollisena vaakunaeläimenä. Sen symbolinen merkitys on myös vaihdellut. Tietoa kaksipäisen kotkan symboliikasta Turun yliopiston sivustolta Maallinen Bysantti – kotkasymboliikasta –otsikon alta:
http://archive.is/99i0r
Lentävästä possusta voidaan ainakin englanniksi puhua, kun tarkoitetaan asiaa, joka ei voi tapahtua: ”when pigs fly”. Suomeksi samasta asiasta käytetään esimerkiksi ilmaisua ”kun lehmät...
Jo ilmaisut "kova" ja "mieto" ovat itsessään subjektiivisia, koska suomen kielen adjektiivit kertovat parina vain erosta, ei mistään täsmällisestä. Käytännössä rajaus on (päihde)poliittinen, sillä edes huumeita on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Käytännössä "huume" tarkoittaakin laittomaksi lailla määriteltyjä aineita, vaikka sanalla arkikielessä voidaan tarkoittaa muutakin. Esimerkiksi kahvia ja tupakkaa ei pidetä Suomessa huumausaineina, koska ne ovat laillisia. Tällaisia kulttuurisia eroja on muitakin, sillä esimerkiksi YK:n yleissopimukset mahdollistavat jossain määrin erilaiset kansalliset línjaukset. Monia lääkeaineita voidaan myös käyttää huumaavassa tarkoituksessa, vaikka ne ovat itsessään laillisia reseptillä hankittuna....
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita, mutta tupakan tuotanto loppui Suomessa vuonna 2004. Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Tuusulassa. Viimeisenä lopetti Amer-Tupakka vuonna 2004, kun monikansallinen Philip Morris -yhtymä osti Philip Morris -tuotteiden valmistus- ja myyntilisenssit vuonna 2003. Monikansallista yhtiötä ei kuitenkaan kiinnostanut tupakan tekeminen Suomessa. Yle Areenasta löytyy filmi, jossa esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla.
Lähteet:
Yle: Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-…
Helsingin Sanomat: Tupakan tuotanto loppuu...
Tällaista lausahdusta ei kukaan kollegoistanikaan muista, mutta Nuuskamuikkunen on usein ottanut kantaa omistamisen kirouksiin ja lausunut mm. näin: "Minä tiedän. Kaikki muuttuu vaikeaksi jos haluaa omistaa esineitä, kantaa niitä mukanaan ja pitää ominaan. Minä vain katselen niitä - ja kun lähden tieheni, ovat ne minulla päässäni. Minusta se on hauskempaa kuin matkalaukkujen raahaaminen." Tämä löytyy kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Nuuskamuikkusen mietekirja, s. 46.
Pikku Myyn lausahduksia voi etsiä esim. kirjasta Pikku Myyn mietekirja.
Ramona/Ramon näyttäisi useiden Internet -sivustojen ja mm. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirjan" perusteella olevan espanjalainen versio saksalaisesta (ns. Old High German) nimestä Reimund. Reimundista on useita erikielisiä versioita ja se tarkoittanee neuvokasta suojelijaa. Alkuperäinen nimi on kaksiosainen(rein, ragin = neuvo ja mund = suojelu, suojelija).
Kari Hotakaisen vuonna 2004 julkaistussa Satukirjassa on Kolmenlaisia-niminen tarina, jossa tehdään selkoa maailman kolmenlaisista lauluista, taloista, ihmisistä, eläimistä, ammateista, miehistä, naisista ja lapsista.
Olettamuksesi osottautui oikeaksi: Li Po, "hyvin epätyypillinen kiinalainen: renttu, murhamies, ikuisesti levoton sielu" on epäilemättä juuri se kiinalainen, jota etsit. Hänen runonsa heijastavat "rajua elämäniloa ja hengen vapautta".
TEOS: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta / [suomentanut] Pertti Nieminen, Helsingissä : Otava, 1992.
Japanin kirjallisuudesta löytyy Santokan teos Vastapäätä kapakka Kai Niemisen suomentamana, Helsinki, Basam Books, 2002.
Persian kirjallisuuden klassikko matemaatikko ja tiedemies Omar Khaijam (1048-1131) on myös kirjoittanut filosofisia runoja viinistä, esim. Viisaan viini (suomentanut Toivo Lyy) Porvoo : Hki : WSOY, 1975 sekä Malja ja mennyt maine, suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila....
Vuoden 1952 singlelistan ykköset Suomessa olivat:
Nat King Cole: Too Young
Metro-tytöt ja Kipparikvartetti: Pieni ankanpoikanen
Lys Assia: Domino
Delta Rythm Boys: Tula tullallaa
Veikko Tuomi: Vanhan vaahteran laulu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_singlelistan_ykk%C3%B6sist…
Suomen pankin 68.vuosikirjassa 1987 s. 29 kerrotaan seteliuudistuksesta. Suomen Pankin johtokunta käynnisti uuden setelimalliston suunnittelun keväällä 1981. Seteleiden aihepiiriä pohtimaan asetettiin toimikunta. Toimikunta päätyi esittämään kuva-aiheiksi Suomen historian aikakausia. Uuden setelisarjan kuva-aiheiden valinnassa valittiin kolmijako Ruotsin vallan aikaan (1000 mk), autonomian aikaan (500 ja 100 mk) ja itsenäisyyden aikaan (50 ja 10 mk). Jokaisessa setelissä on henkilökuva. ”Henkilöiden valinnassa pidettiin silmällä heidän työnsä luonteenomaisuutta, edustavuutta ja tunnettavuutta aikakauden kannalta.”
Lähde : Suomen pankin 68. vuosikirja 1987 https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/9309/SP_Vsk_19…
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää...
Laji-käsitteen määrittely on perin hankalaa. Biologinen laji voidaan määritellä joukoksi, joka ”muodostuu yksilöistä, jotka lisääntyvät tai periaatteessa pystyvät lisääntymään esteettä keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä”.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:laji
Tämä määritelmä on kuitenkin suppea. Esimerkiksi useat eri paviaanilajit lisääntyvät keskenään, kuten myös vaikkapa kojootit ja sudet sekä monet eri lintulajit.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6980311/
On olemassa myös muita laji-käsitteen määritelmiä. Typologinen laji tarkoittaa joukkoa, joka ”muodostuu yksilöistä, joilla on riittävä määrä tunnistuksessa käyttökelpoisia yhteisiä ominaisuuksia”. Morfologinen laji taas määritellään ”...
Portugalin ruokakulttuurista löytyy suomeksi tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Eurooppalaisessa keittiössä. WS 1994
Suomalainen ruokapöytä, osa 8: Ja muiden maiden keittiöt. KY 1982
Kultainen keittokirja, osa 4. WS 1989
Myös matkaoppaita kannatta katsastaa, niissä on ainakin lyhyesti maan ruokakultturista, esim.
Crawshaw, Gerry: Algarve ja Etelä-Portugali. WS 1992 ja
Heiskanen, Teppo: Portugali. KY 1992
Etunimi Aaron on hepreankielinen nimi. Nimen alkuperä on hämärähkö, ehkä muinaisegyptin ´vuori´, ´vuorelainen´, ´valistunut´.
Kalervo-nimi juontuu knsanrunojen Kalevasta, joka on Kullervo-nimen vaikutuksesta muuttunut Kalervoksi. Kalervo nimen merkiyksestä ei valitettavasti löydy tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28Kustaa%20Vilkuna%29%20%2…
