Laulu on P.J. Hannikaisen säveltämä ja A. Pärnäsen sanoittama Lassin Tupa, joka alkaa sanoilla: "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu, äiti antoi luvan tehdä pienen tuvan". Laulu löytyy äänitteenä CD-levyltä: Ransu Karvakuono: Lapsuuden laulut. Nuottina se löytyy teoksesta Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Jane Ayres tuntuu olevan kovin salaperäinen kirjoittaja, koska hänestä ei löydy tietoa sen enempää Internetistä kuin nuortenkirjailijahakemistoistakaan.
Saattaa myös olla, että nimi on salanimi, jonka takana piilottelee useampikin kirjoittaja.
Kirjastomme lasten ja nuortenosaston asiantuntevat kirjastonhoitajat kertoivat myös, ettei valitettavasti kaikista sarjakirjailijoista todellakaan ole olemassa suomenkielisiä lähteitä.
Ulkomaisten kirjakauppojen ja kustantajien luetteloista (esim. www. amazon.com ja Global Books In Print) selvisi, että Ayresin englanninkieliset kirjat ovat loppuunmyytyjä eikä häneltä ole ilmestynyt vuosiin mitään uutta.
Suomessa hänen kustantajansa on ollut Karisto eikä kustantajan sivuiltakaan löytynyt tietoja...
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita, mutta tupakan tuotanto loppui Suomessa vuonna 2004. Suomen suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Tuusulassa. Viimeisenä lopetti Amer-Tupakka vuonna 2004, kun monikansallinen Philip Morris -yhtymä osti Philip Morris -tuotteiden valmistus- ja myyntilisenssit vuonna 2003. Monikansallista yhtiötä ei kuitenkaan kiinnostanut tupakan tekeminen Suomessa. Yle Areenasta löytyy filmi, jossa esitellään tupakkatuotteiden valmistusta Strengbergin tehtaalla.
Lähteet:
Yle: Suomessa toimi ennen kymmeniä tupakkatehtaita https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-…
Helsingin Sanomat: Tupakan tuotanto loppuu...
Kyseessä on ilmeisesti kohua aiheuttanut Inti Chavez Perezin Respektiä – Seksikirja pojille -teos. Kyseinen kirja on ollut osana Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa ja Lastenkirjainstituutin vetämää Lukuklaani -hanketta, jossa jokaiselle Suomen ylä- ja yhteisnäiskoululle jaettiin vuonna 2019 kirjapaketteja tukemaan ja kasvattamaan nuorten lukuintoa. Kyseinen teos kuului yhtenä osana kirjapakettiin, jossa osan teoksista opettajat pystyivät valitsemaan itse ja loput kuuluivat pakettiin valmiiksi. Lisätietoja kampanjasta saa Lukemon sivustolta https://lukemo.fi/lukuintoa/lukuklaani/ylakoulu/ (28.11.2024)Valitsijaryhmä tutustui kirjoihin ennakkoon ennen päätöstä siitä, sopisivatko ne osaksi hanketta. Kirjan arvioitiin olevan nuorille sopiva....
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
Kirja kertoo miehestä, jonka on mahdotonta suostua siihen, että hänen avioliittonsa on päättynyt. Hän haluaa saada hinnalla millä hyvänsä vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän luulee, että täyttämällä vaimonsa unelman eli hankkimalla omakotitalon hän saa perheensä taas kasaan. Hän on täydellisesti omistautunut perheelleen tekemällä suunnilleen kaikki kotityötkin eikä hän ole koskaan saanut kiitosta ja arvostusta. Talon hankinta kehittyy pakkomielteeksi ja lopulta kaikin tavoin kunnollinen mies päätyykin rikolliseen käytökseen ja syyllistyy väkivaltaankin.
Teemana on pakkomielle ja se, miten äärimmäisen hallitsevan aseman se voi saada ihmisen mielessä ja toiminnassa. Realiteettitaju hämärtyy ja ihminen on valmis melkein mihin vain...
Helsingin yliopiston Kirkkohistorian laitokselta sain vastauksen, että deicide "tarkoittaa jumalasurmaa tai -murhaa ja sillä viitataan aika usein syyttävässä mielessä juutalaisiin, kun puhutaan heidän osuudestaan Kristuksen kuolemaan."
Deicide-sanan alkuperä on vanhaa kirkkolatinaa decida, mikä tarkoittaa jumalan murhaajaa tai suoraan yhdistettynä latinan sana deus (jumala) ja englannin -cide (vrt. suicide, homicide).
Lähde: Oxford Dictionary of English, 2005.
Canto Finlandiasta ei löydy paljoakaan tietoa. Last.fm-sivuston määritelmän mukaan Canto Finlandia on suomalainen projekti, joka yhdistelee syntetisaattoreita ja kuoromusiikkia, tuottaen cover-versioita pop- ja rock-kappaleista Gregorian-yhtyeen hengessä.
Allmusic.com-palvelun mukaan yhtye on julkaissut kolme albumia ja neljä singleä vuosina 2001-2003.
Ensimmäinen levy Canto Finlandia on EMI:n julkaisema, kappaleiden sovitukset ovat Timo Lehtovaaran tekemiä ja osan kappaleista on säveltänyt Teropekka Virtanen. Tuottajana on toiminut Jakke Lindberg. Levyt Canto Finlandia II ja Canto Finlandia III ovat Capitol Recordsin julkaisemia. Tuotanto ja sovitukset ovat Teropekka Virtasen käsialaa, kuorosovitukset Timo Lehtovaaran tekemiä....
Painetuista säädöskokoelmista löytyvät vanhat lait sellaisina kuin ne on aikanaan säädetty. Painettuihin säädöskokoelmiin voi tutustua mm. Eduskunnan kirjastossa http://www.eduskunta.fi/kirjasto
Asevelvollisuuslaki vuodelta 1922 löytyy vuoden 1922 Suomen asetuskokoelmasta numerolla 270.
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on...
Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä nuorten tai nuorten aikuisten kirjoista
-Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (lesbolaisuus: äidit) (sarja)
-Simukka, Salla: Tapio ja Moona –sarja (lesbolaisuus: äidit)
-Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (sarjassa useampia kirjoja) (lesbolaisuus: tytöt)
-Hänninen, Jera: Harakkapoika (homoseksuaalisuus: pojat)
-Wilenius, Henrik: Saranapuolelta (homoseksuaalisuus: pojat)
Enemmänkin vaihtoehtoja löytyy esim. em. asiasanojen avulla haettuna, mutta näitä esimerkkikirjoja on viime vuosina luettu ja vinkattukin.
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Molemmat etsityt tekstit näyttävät olevan todella hankalia tapauksia. Puolen tunnin googlaamisen ja muun verkkoetsiskelyn tulos oli pyöreä nolla. Tekstin lauluun Le coeur somnambule on tehnyt Michel Jouveaux, mutta siitäkään tiedosta ei tuntunut olevan apua. Toivottavasti joku toinen on taitavampi etsijä :)
Kummastakin laulusta löytyy YouTubesta Marie Myriamin esitys, josta sanat saattaisi hyvä ranskan kielen taitaja pystyä nappaamaan.
Le coeur somnambule: http://www.youtube.com/watch?v=7yyQWyBnZY8
Trois fleurs et du vent: http://www.youtube.com/watch?v=xB5PiO5xsC0
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Candlefordin postineiti (Lark Rise to Candleford) on BBC:n esittämä tv-sarja. Sen taustamusiikkia ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjastosta eikä pikaisella etsinnällä muistakaan kirjastoista tai verkkokaupoista.
Lark Rise to Candleford on tullut tunnetuksi myös näytelmänä. Sen taustamusiikki näyttäisi olevan LP-levynä saatavana Porin kaupunginkirjastosta (http://www.satakirjastot.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D598B40F1%…). Kaukolainatilauksen voi tehdä asioimalla kirjastossa tai Internetin kautta kaukolainalomakkeella (http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko).
CD-levynä näytelmän taustamusiikkia näyttää olevan myynnissä Amazon-verkkokaupassa (http://www.amazon.co.uk/Lark-Rise-Candleford-Albion-Band/dp/B000G04UZ0). CD-levyn...
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Hyviä yhteenvetoja ja tiivistyksiä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöistä ja heidän ominaispiirteistään voi löytää esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Tom Lundberg, Tuntematon sotilas ja johtamisen taito
Ilkka Malmberg, Tuntemattomat sotilaat
Lundberg liittää Koskelaan seuraavanlaisia piirteitä: idealistinen, uskollinen, luova, spontaani, joustava, ihmiskeskeinen, pidättyväinen, ymmärtää erilaisuutta, arvostaa itsenäisyyttä. Malmberg ja hänen Koskela-asiantuntijana käyttämänsä Helena Ylänen kuvailevat Koskelaa näin: "Koskela on vahva, väsymätön, älykäs. Hän jaksaa marssia, ei valita nälkää, ei syö rautaisannostaan, luopuu omasta levostaan, kantaa toisten taakkoja, räjäyttää bunkkerin. -- Rehti ja järkevä Koskela [on]...
Paikallisaika, eli keskiaurinkoaika, määräytyy paikan pituusasteen ja sen mukaan, milloin aurinko on korkeimmillaan kyseisessä paikassa. Yleisesti ottaen paikallisaika on se hetki, jolloin kello on kaksitoista päivällä ja aurinko on korkeimmillaan.Ensimmäinen askel on selvittää paikan pituusaste. Esimerkiksi Helsingin pituusaste on noin 24°57’ itäistä pituutta ja Turun noin 22°16’ itäistä pituutta.Aikaeron laskeminen toimii näin:Ensiksi on määritettävä, kuinka kauan yksi pituusaste vastaa ajassa. Maapallo pyörii 360 astetta 24 tunnissa, eli 15 astetta tunnissa (360 astetta / 24 tuntia). Koska tunnissa on 60 minuuttia, jokainen pituusaste vastaa 4 minuuttia ajassa (60 minuuttia / 15 astetta).Tämä tarkoittaa, että kun siirrytään yhden...
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
