Greta Elg oli Tainan täti, yksi hänen isänsä Åken seitsemästä sisaruksesta."Elgin perheen kahdeksasta lapsesta neljästä tuli ammattipianisteja. He olivat Dagmar, Karl, Åke ja Greta. -- Kaikilla turkulaisilla tädeilläni ja sedilläni oli aivan erikoinen huumorintaju, joka vieläkin saa minut kiemurtelemaan naurusta, kun käyn tervehtimässä Greta-tätiä, ainoata, joka siitä suvusta on vielä elossa." (Taina Elg, Varpailla maailmalle)
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Hei!Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomessa noin 800 kirkkorakennusta, mikä sisältää niin pääkirkot, kyläkirkot kuin seurakuntakeskusten kirkkosalit. Ortodoksisella kirkolla niitä on noin 150, mikä sisältää niin kirkot, tsasounat, rukoushuoneet kuin kappelit. Katolisella kirkolla on Suomessa kahdeksan seurakuntaa, joilla on omat kirkkorakennuksensa. Näiden lisäksi on luonnollisesti useita muita kristinuskon suuntauksia, joilla on omat uskonnolliseen toimintaan tarkoitetut rakennuksensa, mutta näiden lukumäärän ja kirkko-termiin sopimisen arvioiminen on hankalaa.Lähteet:-https://yle.fi/a/20-310445-https://ort.fi/suomen-ortodoksinen-kirkko/-https://katolinen.fi/seurakunnat/
Klassikoista nauttivalle voisivat toimia esimerkiksi seuraavat kirjat:
The Well of Loneliness/Yksinäisyyden kaivo - Radclyffe Hall (1928)
Rubyfruit Jungle - Rita Mae Brown (1973)
Carmilla - Joseph Sheridan Le Fanu (1872)
Yömetsä - Djuna Barnes (1936)
Desert of the Heart - Jane Rule (1964) (löytyy varastokirjastosta)
The Charioteer - Mary Renault (1953)
Ystävän muotokuva - Pentti Holappa (1998)
The Front Runner - Patricia Nell Warren (1974) (löytyy varastokirjastosta)
A Boy's Own Story - Edmund White (1982)
Kertomuksia kaupungista - Arminstead Maupin (1978)
Myra - Gore Vidal (1968)
Kuningattaren jalokivikoru/Drottningens juvelsmycke - Carl Jonas Love Almqvist (1834)
Kahta lukuunottamatta kaikki vinkkilistan kirjat löytyvät Vaskin...
- Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X
- Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.)
- Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.)
- Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990
- Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986
Alppilan historia:
Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://finna.fi
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä), ja päivällinen on ollut joko turska-, liha...
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Ero sanojen leijona ja esim. porkkana monikon partitiivissa johtuu siitä, että leijona on alkuperältään vierassana. Oulun yliopiston kirjaston kielenhuolto-ohje Kirjoittajan ABC kertoo, että kieleemme tulleet vierassanat jaotellaan sen mukaan, miten ne ovat mukautuneet suomeen. Suurin osa on mukautunut niin, että niitä ei välttämättä mielletä enää vierasperäisiksi, kuten leijona. Sanan taivutuksessa tämä alkuperä kuitenkin edelleen näkyy. Kielitoimiston sanakirja antaa sanan leijona monikon partitiivin muodoksi leijonia, kun taas porkkana sanalla se on porkkanoita ja sanalla ipana monikon partitiivi voi olla muodoissa ipanoita tai ipanoja.Kielitoimiston kielioppioppaassa (Korhonen, 2017, s.55) todetaan, että samanhahmoiset sanat...
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Koska rippikoulu on evankelis-luterilainen ja siten Suomen valtauskonnon mukainen, emme tapaa puhua tässä yhteydessä manipulaatiosta vaan kirkon opetuksesta.
Uskonnon opettamiseen kuuluu olennaisena osana vähintään jonkinlainen kevytmanipulaatio tai opettelu.
Näin on ollut alkukirkosta lähtien.
Apua uskontojen uhreille:
https://yle.fi/uutiset/3-10809923
Termiä ei ollut helppo löytää; sitä ei löytynyt Valtioneuvoston sanastosta, ei Myöskään Eduskuntasanastosta eikä muista kirjastossamme käytössä olevista sanastoista. Niiden termistö ei ulotu tarpeeksi kauas. Sakregister till Finlands författningssamling 1808 - 1860 sisältää hakusanan Befälhafvarestyrelsen: för finska militären. Tästä on annettu useampia säädöksiä, joista esim. no. 17 1860 suomeksi kuuluu: Vuosirahasääntö Suomen sotaväen päällikköhallitukselle. Kaikki säädökset koskivat Suomen sotaväen päällikköhallitusta. Olisiko kysymys tästä.
Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Kyseessä voisi olla kotimaisten novellien antologia Mielen maisemat (Laatusana, 1993). Sen sisältämät novellit näet esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb1448d9-ca88-4480-8613-8….
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Kysy kirjastonhoitajalta – palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen kahvipaahtimo Veekoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta sekä kahvipaahtimon historiasta. Mikael Anderssonin kirjassa Kupillinen kahvia? (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005) on sivulla 55 kuva Veekoo Tirrosen purkeista. Tekstin mukaan vanhoissa kahvipakkauksissa on usein kuvattu eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista. Anderssonin kirja samoin kuin aiemmassa vastauksessa mainittu Jorma Sipilän teos "Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007) on saatavissa Keskikirjastoista.
Vanhat suomalaiset peltipurkit-blogissa on kuvia ja tietoa muutamista Veekoo Tirrosen kahvipurkista.
Myös tekemällä...
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
