Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.
Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.
SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247
Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään, serkkujen lapset pikkuserkkuja keskenään. Pikkuserkuista käytetään myös nimitystä toiset serkut. Sen jälkeen tulevat kolmannet serkut, neljännet serkut jne.
Esimerkkinä tästä vaikkapa kahdestoista serkku: http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/suku-on-arkielamaa-paljon-l…
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
samoin Päivi Aalto http://koti.mbnet.fi/~nimue/images/sukulaissuhteet.gif
Kielikello-lehdessä on julkaistu Eeva Tuomisen artikkeli Orpanasta kusiiniin - serkun nimitykset Suomen murteissa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=265
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty...
Fantasiakirjallisuuden maailmalle on tyypillistä jokin muuttuja, joka ei kuulu arkikokemuksemme piiriin. Teos voi sijoittua kokonaan kuvitteelliseen maailmaan tai vielä tapahtumattomaan aikaan - tai sitten omamme kaltaisessa maailmassa esiintyy ilmiöitä, jotka poikkeavat tieteen selittämästä maailmankuvasta. Maailma, jota fantasiakirjallisuus kuvaa, toimii siis omien, todellisuudesta poikkeavien lainalaisuuksiensa mukaan.
Joskus fantasiakirjan tapahtumat voivat sijoittua tuntemaamme maailmaan, mutta siinä esiintyy kuitenkin yliluonnollisuuksia, jotka edellyttävät luonnonlakien muuttamista ja ”toisen todellisuuden” läsnäoloa tällä tavoin. Fantasian tapahtumapaikkana voi olla myös oman maailmamme kanssa samanaikaisesti olemassa oleva...
Nykyään sadassa grammassa mustamakkaraa (alunperin "kuuma sian verimakkara") on 214 kilokaloria eli 907 kilojoulea energiaa, 9 g proteiinia, 17,5 g hiilihydraattia, 12 g rasvaa (josta tyydyttyneitä rasvahappoja 4,8 g), 0,5 g kolesterolia ja 0,6 g natriumia. Lisäaineita mustassamakkarassa ei ole. Sen lihapitoisuus on 40%, suolaa mustassamakkarassa on 1,4%. Vielä 50-luvulla mustanmakkaran rasvapitoisuus oli jopa 30% valmistuksessa käytetyn rasvaisen peräsuolen vuoksi. Nykyinen mustamakkara paistetaan tavallisesti ohutsuolessa.
Mustamakkaraa on väitetty terveelliseksi. Ruoan terveellisyys tosin tuntuu nykymaailmassa olevan niin suhteellinen asia, että varmasti tästäkin löytyy eriäviä näkemyksiä.
Lähde:
Olli Helen & Matti Pitko, Mustaa!
Jenny on englantilainen hellittelymuoto Johannasta ja sen muunnoksista. Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Suomen almanakassa Jenny on ollut vuodet 1908-1928. Vuonna 1951 Suomen almanakkaan otettiin kirjoitusasu Jenni ja nykyään Jenny on vain ruotsinkielisessä almanakassamme.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun ( https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan vuonna 1990 väestötietojärjestelmään merkittiin 185 Jennyä. Tässä luvussa on mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Espanjan maaperästä on kyselty meiltä ennenkin, vastauksen voit lukea täältä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=819a7bf0-fd86-4c4…
Metsiä Espanjassa kasvaa lähinnä vain pohjoisilla vuoristoseuduilla. Yleisesti Espanjassa vallitsee Välimeren ilmastotyyppi, jota suurimmaksi osaksi vuotta leudontavat Atlantin suunnalta puhaltavat länsituulet. Toisinaan Espanjan yli puhaltavat myös Afrikan Saharasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat tullessaan lämmintä ja kuivaa ilmaa. Monet vuoristot lisäksi tekevät paikallisesti ilmastosta hyvin vaihtelevan. Espanja voidaankin karkeasti jakaa kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: Pohjoisessa (Galiciasta Pyreneiden länsiosaan) vallitsee kostea meri-ilmasto, keskiosissa (joka käsittää koko mesetan,...
Eevi on muunnos nimestä Eeva ja almanakkaan nimi saatiin Eevan rinnalle vuonna 1964. Eevi ja Eeva nimien taustalta löytyy heprean "elämään" ja "elämän antajaan" viittaava sana "hawwah".
Lähde: Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Måns Gahrton lienee Suomessa tunnetuin Eva ja Adam -sarjastaan. Sitä on ilmestynyt jo 10 osaa, ensimmäinen niistä vuonna 1998. Osat ovat: 1.Eva ja Adam: kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta, 2.Eva ja Adam. Ollako vai eikö olla - yhdessä, 3.Eva ja Adam. Rakkaat viholliset,
4.Eva ja Adam. Huijareita ja veijareita, 5.Eva ja Adam. Hanget korkeat nietokset, 6.Eva ja Adam. Viimeiset pyjamabileet, 7.Eva ja Adam. Kesäyön painajaisuni, 8.Eva ja Adam. Tanssin tahdissa, 9.Eva ja Adam. Prinssi vai tavallinen sammakko ja 10.Eva ja Adam. Aurinkoa ja risukasoja.
Evasta ja Adamista on ilmestynyt myös kaksi sarjakuva-albumia: Eva ja Adam: suukkoja ja mustasukkaisuutta 2000 ja Eva ja Adam: koviksia ja pehmiksiä 2003.
Ennen Evoja ja Adameita...
Kirjastokortin pin-koodi on vain asiakkaan tiedossa, sillä se kryptataan siinä vaiheessa, kun koodi tallennetaan asiakkaan tietoihin.
Voit pyytää uuden pin-koodin sähköpostiisi, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi kirjaston lainaajarekisteriin. Koodin palautuspyyntö tehdään Helmetin kirjautumissivulla olevasta linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli kirjastolla ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin saat uuden pin-koodin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus (passi tai ajokortti).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Viia on kutsumanimi monesta -fia-loppuisesta etunimestä, kuten Sofia, joka tarkoittaa kreikaksi viisasta.
Lähtökohtanimenä on mainittu myös Aadolfiina, Serafiina, Olivia tai Fiia ja Fiina.
Viia nimeä on annettu tasaisesti koko 1900-luvun ajan, 70 kertaa.
lähteet: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi ja
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Netta kuuluu 1900-luvun lopulta lähtien yleistyneisiin nimiin. Almanakkaan se pääsi vasta vuonna 2005 ja sai nimipäiväkseen 21.1. Nimikirjoissa Netta mainitaan yleisesti lyhentymänä nimestä Agneta, joka taas perustuu nimeen Agnes. Agnes-nimen merkitys on 'siveä, puhdas'. Nette voi olla lyhentymä myös nimistä A(n)netta, Antonetta, Janette ja Jeannette. Näiden nimien kantanimiä puolestaan ovat Anna ja Johanna, jotka perustuvat heprean kielen 'armoa' merkitsevään sanaan.
Pentti Lempiäisen mukaan Netan voi halutessaan tulkita myös luontoaiheiseksi nimeksi, sillä punapäänarsku-nimisen linnun tieteellinen nimi on Netta rufina.
Lähteitä:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Suomessa uusi hautapaikka lunastetaan yleensä 25 vuodeksi. Haudan haltija ei enää saa hautaa omistukseensa, vaan se ikään kuin vuokrataan tuoksi ajaksi. Tarvittaessa hallinta-aikaa voidaan hautauksen yhteydessä pidentää niin, että haudan hallinta-aika säilyy 25 vuotta hautauksen jälkeen. Ilman hautausta aikaa voidaan myös pidentää 1-25 vuotta.
Koska lämpötila vaikuttaa ruumiin maatumisaikaan, saattaa tämä käytäntö vaihdella hieman eripuolilla Suomea, mutta pääsääntöisesti haudat voidaan ottaa uudestaan käyttöön 20-30 vuoden kuluttua hautauksesta.
Aiheesta voi lukea tarkemmin vaikkapa näistä lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-5636320
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/haudanhallinta-aika2
https://www.ts.fi/...
Pertti ja Anna Purosen kirjassa ’Näin teen perukirjan itse’ kerrotaan (s. 20):
’Jos vainaja on leski, on liitteeksi otettava myös ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja ja mahdollinen ositus- ja jakokirja, jos ne oli aikanaan otettu huomioon perintöverotusta toimitettaessa.’
Aiemmin kuolleen puolison omaisuus näkyy siis hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta.
Tekstissä mainittu ositus- ja jakokirja on lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken tehtävä asiakirja omaisuuden jakamisesta.
Lähde: Puronen, Pertti – Puronen, Anna: Näin teen perukirjan itse. 2.p. 2001
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsingissä : Otava. 2000) –teos kertoo Kanninen-sukunimestä seuraavaa:
Nykyiset sukunimet Kanninen ja Kanniainen saattavat sisältää kahta aivan erilähtöistä ainesta. Kanni on impilahtelainen suku, Kanninen suku paitsi Impilahdella myös Ilomantsissa, Korpiselässä, Tuupovaarassa, Pälkjärvellä, Sortavalassa, Raudussa ja Inkerissä. Karjalaiset ovat ilmeisesti vieneet nimen Pohjois-Suomeen: Kannala on talo Tornionlaaksossa, Kanni esiintyy Simossa, Kanniala on talo Iissä ja Kanniainen suku Oulussa. Lappalaisetkin ovat käyttäneet henkilönnimeä Kanne, jota T.I.Itkonen on verrannut suomalaisten sukunimiin Kanninen ja Kanniainen. Jouko Vahtola on pitänyt Peräpohjolan Kanna-, Kanni-nimiä ortodoksisen...
Eräiden nimikirjojen perusteella nimi Miro on miehen nimi ja on ensimmäisenä nimenä yli 90 prosenttisesti.Ensimmäinen Miro on saanut nimensä 1950 -luvulla, nimi on ollut suosittu 1980 - ja 1990 -luvuilla. Miro -nimen katsotaan voineen lohjeta Mir -tavulla alkavista tai loppuvista slaavilaisista nimistä kuten Miroslav (slaavilainen ruhtinaannimi joka merkitsee rauhaa ja mainetta) tai Vladimir.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
