Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood...
Et kerro, tarkoitatko klassista vai nykykreikkaa. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole väliä, koska hakutulos ei niitä erittele, mutta sinun itsesi pitää ehkä kiinnittää tähän huomiota.
Suomen kansalliskirjaston kokoelma FENNICA https://finna.fi
on erinomainen tapa etsiä tällaista aineistoa. Valitse Haku, valitse hakutyyppi luokitus, ja kirjoita hakukenttään UDK:87 -1 (tarkoittaa luokituksessa kreikan ja latinan kielinen runous), jolloin saat hakutulokseksi kaiken Suomessa julkaistun alkukieleltään kreikkalaisen runouden, joka on julkaistu kirjoina. Mukana tulee myös latinasta käännetty, joten olepa tarkkana.
Saatuasi näin listatuksi kirjat voit tarkistaa saatavuuden kirjastostamme, http://www.helmet.fi/
Tämän lisäksi on tietenkin Ilias ja...
Valitettavasti ei ole. Espoo kuuluu Helmet-kirjastoverkkoon, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. HelMet-kirjastojen kirjoja voi palauttaa missä tahansa samaan verkkoon kuuluvassa kaupungissa. Toisin sanoen esim. Helsingin kirjoja voi palauttaa vaikkapa Vantaalla. Mutta verkon ulkopuolisista kaupungeista tulevien kirjojen palautus taas ei onnistu.
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267...
Alikersantti Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli Väinö Linnan mukaan Tuntemattomasta sotilaasta tutun Antti Rokan esikuva.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s
Hei,
juontajan työstä on ilmestynyt v. 2009 Marjo Kaivolan teos Tahdon juontajaksi: unelma-ammattiin ilman missikisoja.
Hyödyllisiä kirjoja yleisemmin voisivat olla useat puheviestinnän ja esiintymis- ja ilmaisutaidon kirjat, joita löydät kirjastosta luokasta 77.2. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kihlström: Karismakoodi. 2007
Karhu: Viesti vakuuttavasti. 1997
Kylänpää ym. Esitystaito. 1995
Nieminen: Esiinny eduksesi. 2009
Nilsson: Tehokas esiintymistekniikka. 1998
Stuart: Viesti tehokkaasti, esiinny vakuuttavasti. 2001
Tammivuori: Nauti esiintymisestä. 2000
Aulanko: Rohkeasti puhumaan. 1999
Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Kosmologi Tommi Tenkanen sanoo Ylen Prisma studiossa mm. näin: "Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia." Lisää tietoa alkuräjähdyksestä mm. Prisma studiosta, Ylen uutisista ja geologia.fi-sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/03/vaarinkasitys-alkurajahdys-oli-kaiken-alku
https://yle.fi/uutiset/3-10944052
http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/big-bang-alkurajahdys/
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainat voi uusia netin kautta tai puhelimitse kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Bestseller-tarralla varustettuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan netissä eikä puhelimitse.
Kolmen uusimiskerran jälkeen lainat täytyy tuoda kirjastoon ja lainata siellä uudelleen, jos haluaa pitää vielä kirjoja lainassa. Kirjastoon tuomisen yhteydessä uusimiskerrat nollaantuvat, joten sitten kirjoja voi uusia jälleen kolme kertaa netissä tai puhelimitse.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx löytyy lisätietoa lainaamisesta ja uusimisesta.
Kespron artikkeleista löytyy arvioita ravintola-annosten hintojen laskemiselle. Ravintola-annoksen hinta kohdilleen antaa ohjeita, miten raaka-aineiden, työn ja muiden kustannusten hintaa voidaan laskea annokselle, siinä käsitellään myös verojen vaikutusta, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/ravintola-annok…. Esimerkiksi työn hinta vaihtelee sen mukaan, miten paljon raaka-aineita käsitellään ravintolan keittiössä. Artikkelissa Miten ruoan hinnan nousu vaikuttaa ravintola-annokseen kerrotaan, että ravintola-annoksen hinnasta raaka-aineiden osuus on noin 34% hinnasta ja muut kiinteät kulut n. 7%, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/miten-ruoan-hin…. Ravintola-alan tilastoja ja...
Lähihoitajan tutkinto syntyi kun sosiaali- ja terveydenhuollon eri alojen peruskoulutukset yhdistettiin vuonna 1993. Nimitys yhdisti perushoitajien, kodinhoitajien, päivähoitajien ja kehitysvammaistenhoitajien ammattinimikkeet.
Aikaisempien vuosikymmenten nimikkeitä hoitotyön perusammattilaisille olivat apusisar, apuhoitaja ja perushoitaja, joista jokainen teki vuorollaan tilaa uudelle koulutukselle ja nimikkeelle.
Useimmissa hoitoalan ammattinimikkeissä määritellään hoitajan työtä jollakin tavoin, ehkäpä pelkkä hoitaja-nimitys olisi liian yleinen.
Tietoa hoitoalan ammateista löytyy mm. alla olevien linkkien kautta:
http://www.superliitto.fi/?cat=57
https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia/koulutuksen-historiaa
http://www.ammattinetti.fi...
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...
Käsialantutkimus eli grafologia selvittää ihmisen kokonaispersoonallisuutta, joka kypsyy iän ja elämänkokemuksen myötä. - Jos haluaa kirjoittaa selkeämmin, voi opiskella koulun malli- eli tyyppikirjoitusta, jonka kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1986. Puhutaan myös kaunokirjoituksesta.
Suosittelisin esimerkiksi Anita Vuokonmaan ja Toivo Heiskasen teosta Uuden mallikirjoituksen opas/Anita Vuokonmaa,Toivo Heiskanen [Porvoo : Hki : Juva]: [WSOY], 1987 tai kirjaa Peruskoulun opetuksen opas: Tyyppikirjoitus/[teksti ja kirjaimet: Hannele Lydén]/[julk.]Kouluhallitus Hki : Valtion painatuskeskus, 1989. - Saatavuustiedot löytyvät Internetistä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www....
Huhujen mukaan sota-aikaan rintamalla kiisseliin lisättiin bromia miesten sukupuolivietin tukahduttamiseksi.
Tiede-lehden Kysy asiantuntijalta -palstalla (Tiede 4/2007) jarrukysymykseen vastannut sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa toteaa, että Saksassa bromia on ilmeisesti armeijassa käytetty ja sieltä levisi tieto sen käytöstä Suomeenkin.
Todistettavasti bromia on Vuorenmaan mukaan käytetty Suomessa vain lääkkeenä yksittäisille potilaille. Bromin kulutustilastot tuolta ajalta eivät osoittaneet runsasta käyttöä.
Huhu jarrun käytöstä on kuitenkin elänyt sitkeänä ja ilmeisesti sitä kerrotaan edelleenkin jokaiselle uudelle alokaspolvelle.
Tiede-lehti 4/2007 http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/522/mita_oli_sotilaide…
Riina Katajavuoren kirjoittama ja Hannamari Ruohosen kuvittama Kielo-sarja vihjaa hyvin hienovaraisesti, että sen päähenkilöllä voi olla Downin syndrooma (näin pohtii esim. Lastenkirjahylly-blogi). Sarjassa ovat ilmestyneet kirjat Kielo loikoilee (2020), Kielo miettii (2021) ja Kielo ja Kaito-kissa (2022).
Selkeämmin Down-lapsesta kertoo Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia (2018), jonka on kuvittanut Terese Bast.
Rose Robbinsin Minä ja minun siskoni (2019) sekä Puhuminen ei ole minun juttuni! (2020) pureutuvat elämään autistisen siskon kanssa.
Hanna Lampi, Satu Mali ja Marika Tynnilä ovat tehneet Toivon Poika -kirjan (2019), joka kurkistaa autistisen lapsen maailmaan.
Karoliina Piggin kirjoittama ja Sirkku Saukonojan kuvittama...
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
