Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Voisiko muistelemanne novelli olla Maila Talvion ”Leijona-nappi” novellikokoelmasta ”Lokakuun morsian : kertomuksia” (WSOY, 1948)? Se sisältyy myös hänen novellikokoelmaansa ”Rakkauden riemut ja tuskat : valittuja novelleja” (WSOY, 1949) ja kirjaan ”Kootut teokset”, osaan 12. Novellissa muistoksi jää leijonanappi.
J. Karjalainen kertoo ”Ankkurinapin” synnystä Populaarimusiikin verkkomuseon (Pomus) artikkelissa. Laululla ja Talvion novellilla ei näytä olevan mitään yhteyttä.
Talvio, Maila: Kootut teokset:
https://www.satakuntalainenosakunta.fi/mailatalvio/
J. Karjalainen ”Ankkurinapista” Populaarimusiikin museon artikkelissa:
http://wiki.pomus.net/wiki/Ankkurinappi
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköisesti. Mikäli sinulla on lainoja, niin lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Etsimäsi runo on Lauri Pohjanpään Hautajaiset. Runo löytyy Pohjanpään kokoelmista Kaipuu ylitse ajan, Metsän satuja sekä Kiurun tupa. Se on myös Satu Koskimiehen toimittamassa kokoelmassa Eläinrunojen kirja.
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Katternö-lehden Pohjanmaa-teemaisessa artikkelissa kerrotaan perinteisestä tervanpoltosta. Artikkelin mukaan 125 tervalitran valmistamiseen, eli yhden tynnyrin täyttämiseen tarvittiin 60−100 mäntyä. Artikkelin voi lukea täältä:
https://katternodigital.fi/fi/article/terva-pisti-pohjan-maahan-vauhtia/
Museoviraston ja arkeologikunnan yhteistyönä tehdyn Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan mukaan keskikokoisesta tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta sen koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin:
http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta
Tervan tuotantoon vaadittavasta energian määrästä emme löytäneet tietoa...
Olisikohan kyseessä M. L. Stedmanin teos Valo valtameren yllä (The light between oceans, suom. Leena Perttula, 2013).Esimerkiksi Kirjasammosta voit lukea kuvauksen kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1944781Teoksen ruotsinnoksessa on varsin sininen kansi, suomennoksenkin kannessa on sinistä.
Näistä kirjoista löytyy runoja, joissa on mukana kettu ja karhu:
Kantola, Kaisa: Hiirenvilkkaa (1984) s. 44
Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) s. 11,13
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (2004) s.61, 203
Jos sinulla on käytössäsi vain paperikopio, voit skannata laskun ja lähettää skannatun tiedoston sähköpostin liitteenä.
Mikäli lasku on elektronisessa muodossa esimerkiksi tiliotteellasi, voit tallentaa sen ja lähettää sähköpostin liitteenä.
Voit myös kopioida maalaamalla laskun sisällön tekstinkäsittelyohjelmaan, tallentaa sen ja lähettää liitteenä.
Liitteen lähetys gmail-sähköpostilla:
1.Valitse Gmail-sovelluksessa Kirjoita viesti.
2.Kosketa paperiliitinkuvaketta.
3.Valitse Liitä tiedosto
4.Valitse sovellus, johon kuva tai tiedosto on tallennettu
Olisivatkohan kyseessä Heikki Määttäsen lukemat neljä satukasetti Hanna Marttilan myyräaiheisia satuja. Sadut ovat nimeltään Myyrä perustaa kaupan, Myyrä muuttopuuhissa, Myyrä ja majava ja Myyrä ja majava. Kasetit julkaistiin vuonna 1997, eikä niitä näytä enää olevan kuin Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/jykdok.714736
https://finna.fi/Record/jykdok.714737
https://finna.fi/Record/jykdok.714738
https://finna.fi/Record/jykdok.714735
Voit tehdä itse kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa 4 euroa kappale.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /...
Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
