Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla...
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
Tätä on kysytty aiemminkin ja kopioinkin tähän osan silloisesta vastauksesta:
"Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. https://evl.fi/...
Israel ei ole julistautunut ydinasevaltioksi. Se ei ole virallisesti myöntänyt, vahvistanut tai näyttänyt, että sillä olisi ydinaseita. Valtio ei ole liittynyt ydinsulkusopimukseen eikä ole suostunut yhteistyöhön Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajien kanssa.
Kuitenkin yleinen käsitys on, että Israelilla on ydinaseita. Myöhemmin julkistettujen asiakirjojen ja tietovuotojen perusteella Israel aloitti ydinohjelmansa 50-luvulla, kun se rakensi Negevin ydintutkimuslaitoksen ja reaktorin alun perin Ranskan avustuksella. Plutoniumin tuotanto laitoksella alkoi vuonna 1966, ja oletettavasti ensimmäiset ydinaseet tai niihin tarvittavat osat olivat valmiit ennen vuosikymmenen loppua.
Israel on noudattanut tuosta ajasta...
Tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus tarjota rahapelejä Suomessa. Uusi rahapelilaki on lausuntokierroksella. Ehdotetussa laissa säädettäisiin lisenssijärjestelmästä ja toimiluvanvaraisesta rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta Suomessa.Uuden rahapelijärjestelmän lakiluonnos lausunnolle - ValtioneuvostoRahapelijärjestelmän uudistaminen - Sisäministeriö (intermin.fi)
Länsi oli otollista aluetta rikollisille: siellä oli piilopaikkoja ja "työskentelymahdollisuuksia" - ja laki oli kaukana idässä. Onnenonkijat olivat jo ensimmäisten yrittäjien mukana menneet kaivamaan kultaa. Kun kultakenttien kulta alkoi olla lujemmassa, postirosvous ja kaikenlainen ryöväys alkoivat kehittyä. Pian huomattiin, että kulta juoksee neljällä jalalla karjamailla, joilla miljoonaomaisuudet olivat vapaasti taitavan miehen otettavissa. Ehkä tämä taitava mies aloitti uransa merkitsemällä polttomerkillään joitakin eksyneitä vasikkaraukkoja, mutta pian hänen lihantarpeensa kasvoi ja hänestä tuli pelätty ja halveksittu karjavaras.
Villin lännen karjavarkaat menettelivät saaliinsa kanssa täsmälleen samoin kuin ne, joilta lehmät oli...
Otan osaa suruun.
Muistorunoa tai muistovärssyä voi etsiä esim. kirjoista. Helmet tarkennettu haku ja hakusanoiksi runot ja suru ja kaipaus. Hakutulos
Myös netistä löytyy paljon muistorunoja hakusanalla muistovärssyt. esim. Kotilieden kooste tai Värssyt.fi
Itse löysin taannoin Eeva Kilven kauniin runon isoäideistä.
Kun mummot kuolevat,
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja ne humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä. http://netti.nic.fi/~riti11/suruvarssyja.htm
Kyseessä voisi olla Ilse Bergerin lastenkirja Brumm Brumm karhunpentu (Brumm Brumm, der kleine Bär, 1994, suom. Ilkka Rekiaro, Kirjalito, 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjan sisältöä kuvaillaan näin: "Karhunpentu Brumm Brumm asuu perheensä kanssa salamyhkäisessä Satumetsässä, jossa kaikki eläimet asuvat sulassa sovussa toistensa kanssa. Brumm Brumm on viisivuotias ja ja aina valmis pieniin kepposiin. Karhuperheen elämää seurataan vuoden ajan syntymäpäivineen ja jouluineen."
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm...
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
Monista Phyllis A. Whitneyn suomennetuista teoksista löytyy lyhyet juonikuvaukset Kirjasampo-sivustolta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928459436. Niiden avulla voisi kenties arvioida, kiinnostaako kirjan aihepiiri.
Vanhemmista tekijöistä Netta Muskettin tai Sidney Sheldonin kirjat voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Uudemmista kirjailijoista taas Lucinda Rileyn, Nora Robertsin tai Sandra Brownin tuotannosta voisi löytyä sopivaa luettavaa.
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Kollegojen kanssa saimme kasaan seuraavalaisen listauksen: Hunter S. Thompson, John Updike, John Kennedy Toole, E. L. Doctorow, Richard Moore, Roddy Doyle, Roald Dahl, George Saunders, Cormac McCarthy, Haruki Murakami, Philip K. Dick, Don DeLillo.
Osassa vonnegutmaista yhteiskunnallista satiiria ja huumoria, osassa irvingmäistä hieman hyvällä tavalla vinksahtanutta outoutta.
Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy sopivaa luettavaa.
Kaikki tiedot Venäjän tappioista ovat tässä vaiheessa vain arvioita. Minusrus.com listaa Venäjän joukko- ja kalustomenetyksiä sekä lukumääräisesti että suhteessa joukkojen kokonaisvahvuuteen. Kyse on kuitenkin Ukrainan asevoimien ylläpitämästä sivustosta, joten tappiolukuihin tulee suhtautua varauksella. Samoin luvut Venäjän voimien sotaa edeltäneestä vahvuudesta perustuvat avoimiin lähteisiin ja niissäkin on varmasti ilmaa. Esimerkiksi Global Firepowerin luvut Venäjän kalustomääristä ovat hyvin erilaiset, mutta Venäjän todellinen kalustomäärä jää melko varmasti selvästi nimellisvahvuutta pienemmäksi.
Oryx-sivusto listaa Venäjän kalustotappioita avoimien kuvalähteiden perusteella. Sen antamat luvut ovat alemmat...
Tavallisimmin kotelo repeää ja sen sisällä kehittynyt aikuinen yksinkertaisesti ryömii esiin. Poikkeuksiakin tästä toki on: esimerkiksi isohangokkaan kotelokoppa on niin luja, että kuoriutuvan perhosen on liuotettava siihen syljellään ulospääsyreikä.Lähteet: Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. [3], Lepakot – perhosetPerhosten lumo : suomalainen perhostieto
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...