Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen yläasteilla (nyk. yläkoulu) peruskoulun myötä. Peruskouluun siirryttiin Lapissa 1972 ja viimeisenä pääkaupunkiseudulla 1977. Ruotsin kieltä opiskeltiin yläasteen seitsemänneltä luokalta alkaen eli kaikki n. 13-vuotiaat suomalaiset opiskelivat ruotsin kieltä vuoden 1977 syksystä alkaen. Tämän mukaan vuoden 1964 ikäluokka oli ensimmäinen ruotsin kieltä opskellut ikäluokka.
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=…
Pokemon tulee sanoista "poketto monsutā", joka on japanilainen muoto sanoista "pocket monsters" eli taskuhirviöt.
http://pokemondb.net/etymology
http://time.com/4411912/pokemon-go-word-origin/
Kirjojen ja muun vastaavan aineiston luetteloimiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy runsaasti. Osa näistä on myös ilmaisia. Nopealla katsauksella ainakin Libib.com ja Data Crow voisivat olla tarpeisiisi sopivia ohjelmia:
https://www.libib.com/
http://www.datacrow.net/
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa ei ole mahdollista maksaa maksuja verkkopankin kautta. Voit maksaa maksusi missä tahansa Vaski-kirjastossa. Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä voi maksaa myös pankkikortilla.
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kaupunginkirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot, joiden kokoelmat ovat yhteisessä käytössä. Voit siis lainata myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten aineistoa samalla kirjastokortilla, jota käytät Vantaan kaupunginkirjastossa.
Jos lähikirjastossasi ei ole haluamaasi aineistoa, voit soittaa ja varata kirjan, CD-levyn tms. sieltä missä se on hyllyssä, jos haet varaamasi aineiston kyseisestä kirjastosta. Tämä varaustapa on maksuton.
Jos haluat, että aineisto lähetetään lähikirjastoosi, voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä, tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi (Varausohjeet: http://...
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
Tämä tosiaan on enemmän spekulatiivista kuin todellisuutta. Aiheena se on myös niin spesifi, että yleisen kirjaston asiantuntemus ei siihen riitä. Kannattaakin kääntyä tässä asiantuntijoiden puoleen. Aihe kuitenkin kiinnostaa monia:Nämä kaksi ovat lähteitä, joissa asiaa käsitellään eri kanteilta, mutta kaikilta osin ne eivät täytä asiantuntemuksen kriteereitä:Quora-kysymys- ja vastauspalvelussa pohditaan, miksi kiinteän sillan rakentaminen Maan ja Kuun välille on mahdotonta, mutta jos sellainen tehtäisiin, pystyisikö sillä kävelemään. Ei pystyisi, monestakaan syystä (joista painovoima on yksi).https://urly.fi/3yPaSillan rakentamisen problematiikkaa käsittellään myös täällä: Could We Build A Bridge To The Moon? | Articles on WatchMojo....
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Alma on latinan kielellä "hellä, suopea, hedelmällinen".
Sami on muunnos sanasta Samuel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumalan kuulema".
Tero on alkuaan itäsuomalainen ja tullut almanakkaan ortodoksikirkon marttyyri Terentioksen nimestä.
Anniina tulee nimestä Anna, joka on hepreaksi "armo". Pyhä Anna oli neitsyt Marian äiti.
Saija on otettu almanakkaan nimen Saara muunnoksena. Saara on hepreksi "ruhtinatar".
Tiedot on Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet.
Hei, sakea voidaan juoda erilaisista astioista, mutta matala lautanen ("sakazuki") on yksi näistä välineistä joilta sakea voidaan nauttia. Lähteiden mukaan tällaiseen astiaan mahtuu sen verran vähän juomaa ja sitä käytettäessä on keskityttävä niin, että sakazukia käytetään monesti seremoniallisiin tarkoituksiin. Lähteet: https://japaniin.com/sake/https://www.urbansake.com/sake-101/sake-glossary/sakazuki/Pölkki, Miika: Sushikirja : perijapanilaisesta supisuomalaiseen
Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Tässä muutamia lukusuosituksia.Tietokirjoja Hypatia Aleksandrialaisesta:Buxton, Rebecca & Whiting, Lisa (toim.): Filosofian kuningattaret : historian sivuutettujen ajattelijoiden elämä ja perintö (Niin & näin, 2021)Lehtinen, Torsti: Sofian sisaret : filosofian historian vaikuttavat naiset (Into, 2020)Nurminen, Marjo T.: Tiedon tyttäret : oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen (WSOY. 2008)Heikura, Pekka T.: Kuka murhasi filosofi Hypatian? – Piispa Kyrillos ja Hypatian kuolema (Niin & näin -lehti 4/2000, verkossa pdf-muodossa)Lopez McAlister, Linda: Hypatia's daughters : fifteen hundred years of women philosophers (Bloomington, 1996)Waithe, Maru Ellen: A history of women...
Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita:
- Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun
- Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi
- Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan"
- Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois
Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Näistä asioista kannattaa etsiä tietoa Postin omilta verkkosivuilta, tosin ne ovat varsin sekavat. Keskeisiä asioita on kuitenkin koottu Asiakastuki-osioon https://www.posti.fi/fi/asiakastuki Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Postilähetysten hinnat ja laskurit löytyvät Postin verkkosivuilta https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/hinnat-ja-laskurit
Postimerkkien tyypeistä on tietoa sivulla https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat….
Ikimerkit ovat aina käyttökelpoisia, kotimaan postin uudemmat ikimerkit tunnistaa Suomen kartan kuvasta, ja ulkomaille menevän postin ikimerkit maapallotunnuksesta. Vanhempiakin postimerkkejä voi käyttää, myös käytöstä poistuneita kakkosluokan...