Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."
Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Vuoden 1970 peruskoulun opetussuunnitelma on kirjattu 2-osaisena komiteamietintönä: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö I : opetussuunnitelman perusteet (Komiteamietintö 1970: A 4)ja Peruskoulun opietussuunitelmakomitean mietintö II : oppiaineiden opetussuunnitelmat (Komiteamietintö 1970: A 5). Molemmat komiteamietinnät löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston varastosta. Kirjat voi saada lainaksi pyytämällä niitä esim. pääkirjaston tietopalvelusta kirjaston 2. kerroksesta.
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Juha Koposen ”Kuolinpesän osakkaan opas” (6. uudistettu painos; Verotieto Oy, 2003) toteaa, että testamentilla määräämistä rajoittaa lakiosa, jonka vainajan rintaperilliset testamentista riippumatta. Lakiosan suuruus on puolet perinnöstä. Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja niin edelleen suoraan alenevassa polvessa. Luonnollisesti lapset voivat olla aikaisemmista avioliitoista tai avioliiton ulkopuolella syntyneitä. rintaperillinen on mahdollista tehdä perinnöttömäksi, mutta se vaatii hyvin painavat perustelut.
Jos puolisolla ei ole...
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Sari Hartosen kirja Sää ympäri vuoden (Kirjapaja 2008) tuntee termit sumu ja utu. Sumussa näkyvyys on alle yhden kilometrin ja ilman suhteellinen kosteus yli 90 prosenttia. Sumu on väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Udussa näkyvyys on 1-10 kilometriä ja ilman suhteellinen kosteus vähintään 70 prosenttia. Utu on väriltään vaaleanharmaata. Usvalle ei ole meteorologista määritelmää. Useimmiten sillä tarkoitetaan pintasumua tai utua.
Laskiaispulla on peräisin keskiajalta Saksasta 1600-luvulta paastonaikaan kuuluvana ruokana. Tuolloin pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla ja korinteilla. Mantelimassainen pulla tuli tutuksi Ruotsissa 1700-luvulla. Suomessa laskiaispullaan tutustuttiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja...
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle pakka seuraavat määritelmät: 1. tasainen pino samankokoisia levymäisiä esineitä, pinkka, ja 2. varastointia ja myyntiä varten kääröksi kierretty kangaserä.
Maarit Mannilan teos Mariankatu 3 : vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa puolestaan kertoo, että pakkaa on Suomessa ja Ruotsissa käytetty mittayksikkönä, jolla esimerkiksi pellavaa, puuvillaa ja kangasta on mitattu. Pakkaa on käytetty myös rakennustarvikkeiden ja puutavaran lukumäärää ilmoittavana mittana.
Teos kertoo myös, että 1590-luvun lopulla rakennettiin ensimmäinen meritullinkantoon tarkoitettu uudisrakennus Ruotsissa. Tästä Skeppsbron tullirakennuksesta alettiin käyttämään nimitystä pakkahuone siihen...
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Marsun perusravintoa on kuiva heinä. Luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. Lisäksi on huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia, jota se ei pysty itse tuottamaan. Marsulle voi antaa tuoretta mansikkaa ja tomaattia. Kannattaa perehtyä marssun ruokintaan hiukan laveammin jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend; Pikkulemmikit / David Taylor.
Tarkistin useista suomenkielisistä hakuteoksista sekä monista Internetin kirjailijatietokannoista mutta en löytänyt tietoja Annika Thorista. Ainoastaan Helsingin sanomien tekstiarkistosta löytyy hänestä tietoja. Vuonna -99 kirjoitetussa HS:n artikkelissa hänen todetaan olevan tuolloin 49-vuotias lasten- ja nuortenkirjailija, joka on saanut monia palkintoja. Vuonna -99, hänen kerrotaan saaneen Frankfurtin kirjamessuilla vuosittain jaettavan saksalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon teoksellaan En ö i havet. Hänen todetaan saaneen myös Ruotsin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon, lasten- ja nuortensarjassa romaanillaan Sanning eller konsekvens. Kirja kertoo lähinnä teinityttöjen ystävyyssuhteista. Toisen...
Jos ilmaus käännetään suoraan latinasta suomeksi, 'gratia' merkitsee kiitosta, kiitollisuutta, mieltymystä tai suosiota ja prepositio 'ex' vastaa suomen elatiivi-sijamuotoa. Siis lähinnä: 'kiitollisuudesta' tai 'suosiosta'.
'Ex gratia' näyttää kuitenkin olevan myös lähinnä englanninkielisessä oikeuskäytännössä käytettävä termi, jolle Net-Mot -sanakirjasto antaa seuraavan selityksen:
ex gratia [eks'greɪʃə] a, adv tal (lat) (maksusta) hyväntahtois-, ex gratia an ~ payment hyväntahtoissuoritus
Katso myös:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ex_gratia
http://www.thefreedictionary.com/ex+gratia
Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys.
Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla...
Reijo Mäellä ei ole kovin selkeästi erottuvia pääteoksia. Hänen tuotantonsa on ollut aika tasaista, ja on hiukan hankalaa nostaa esiin mitään tiettyjä teoksia pääteoksiksi. Ehkä kuitenkin teosten painosten määrät antavat jotakin suuntaa sille, mitkä Mäen teokset ovat nousseet suosituimmiksi. Painokset eivät kerro ihan suoraan myyntilukuja, mutta ainakin se niistä näkyy, että kysyntää on teoksilla ollut. Usein kirjailijoilla juuri heidän pääteoksensa ovat myös painosmääriltään suurimpia.
Fennica-tietokannasta poimimieni tietojen mukaan Reijo Mäen kirjoista neljä on yltänyt kymmeneen painokseen: ”Enkelit kanssasi”, ”Pahan suudelma”, ”Tatuoitu taivas” sekä ”Vares ja kaidan tien kulkijat”. Yhdeksän painosta on otettu teoksista ”Hard Luck Café...
HelMet-verkkokirjastossa on helppoa hakea tietyntyyppistä musiikkia. Tapoja on moniakin. Kohdasta "Muut hakutavat" löydät asisanahaun ja luokkahaun, mutta jos ne tuntuvat hankalilta, on toki muitakin tapoja.
Voit esimerkiksi ensin ottaa esille jonkin sellaisen levyn tiedot, josta pidät, ja katsoa, millaisilla asiasanoilla sitä on kuvailtu. Esimerkiksi levyn "Adiemus II : Cantata mundi" tiedoista löytyy seuraavat asiasanat:
populaarimusiikki
taidemusiikki
viihdemusiikki
1990-luku
popmusiikki
new age -musiikki
meditaatiomusiikki
Iso-Britannia
Kun viet kursorin minkä tahansa asiasanan kohdalle, huomaat, että se on aktiivinen linkki, jota napsauttamalla saat esille kaikki ko. sanan kuvaamat julkaisut. Napsauttamalla esim. linkkiä "new...
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin...
Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi."
Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Lainat voi uusia netissä osoitteessa http://www.kyyti.fi/, linkistä uusi lainasi. Laina uusitaan kirjautumalla omiin tietoihin kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla. Tunnusluku on nelinumeroinen, ja voit valita sen itse kirjastossa. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja henkilöllisyystodistuksen. Puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa.
Kun olet kirjautunut omiin tietoihisi, klikkaa kohtaa lainat, ja ruudulle avautuvat lainatietosi. Voit valita näistä uusittavat kirjat ruksaamalla ne yksittäin ja klikkkaamalla sitten sivun alalaidassa "hyväksy" tai uusia kaikki lainat klikkaamalla kohtaa "valitse kaikki" ja sitten kohtaa "hyväksy".
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue),...
