Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä nuorten tai nuorten aikuisten kirjoista
-Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (lesbolaisuus: äidit) (sarja)
-Simukka, Salla: Tapio ja Moona –sarja (lesbolaisuus: äidit)
-Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (sarjassa useampia kirjoja) (lesbolaisuus: tytöt)
-Hänninen, Jera: Harakkapoika (homoseksuaalisuus: pojat)
-Wilenius, Henrik: Saranapuolelta (homoseksuaalisuus: pojat)
Enemmänkin vaihtoehtoja löytyy esim. em. asiasanojen avulla haettuna, mutta näitä esimerkkikirjoja on viime vuosina luettu ja vinkattukin.
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Tämän palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löydät monta vastausta aikaisempiin Ilkka Remes kysymyksiin. Kirjoja, joissa kerrotaan mm. Ilkka Remeksestä esim. KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) tai Haasio, Ari: Suomalaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Netistä tietoa löytyy kirjailijan kotisivuilta http://www.ilkkaremes.com tai Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42 tai wikipedian Remes-sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes.
Sleepy Sleepersin kappaleissa kyllä lauletaan mopoista (mm. Kesämopo, Paskan myivät), mutta sitaatti on peräisin oululaiselta Express-yhtyeeltä.
Vuonna 1975 Express julkaisi singlen (RCA Victor YFPB0-625), jonka B-puolena oli rumpali Jouni Kestin säveltämä ja sanoittama Jaakoppi. Se alkaa tiukalla fraasilla "Onko Jopo mopo, pipojengin pomo homo? Sitä edeltää taustakuoroon vakuuttelu "O-on, o-on". Tekstin ideana tuntuu olevan hauska riimittely hieman lastenlorun tyyliin.
Jaakoppi julkaistiin samana vuonna vielä kokoelma-LP:llä Kotihipat n:o 8 (RCA Victor YFPL1843), mutta sen jälkeen se hiipui harvinaisuudeksi, koska cd-levyllä sitä ei julkaistu. Mutta nyt Jaakoppi löytyy striimattuna Spotifysta osana Kotihipat 8 -albumia.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Sylvian joululaulua on tulkittu eri tavoin. Laulun lintu on ilmeisesti muuttolintu, joka on suljettu häkkiin ja kaipaa Suomeen. Voit lukea erilaisia tulkintoja laulusta alla olevista lähteistä.Uudenkaupungin Sanomat 15.12.2016: Joululaulun tarina https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2016/12/joululaulun-tarina/Kaleva 24.12.2003: Sylvian joululaulu täyttää 150 vuotta https://www.kaleva.fi/sylvian-joululaulu-tayttaa-150-vuotta/1845064Kirkko ja kaupunki 14.12.2022: Sylvian joululauluun liittyy kumma myytti – mikä vangittu lintu sirkuttaa suosikkikappaleessa? https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/sylvian-joululauluun-liittyy-kumma-myytti-mika-vangittu-lintu-sirkuttaa-suosikkikappaleessa-Kirkko ja kaupunki 19.12.2022: Mielipide: Sylvian...
Dromedaari (Camelus dromedarius) ja kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus) voivat pariutua keskenään ja saada lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Dromedaari-kameli-ristetyksiä tuotetaan nykyään Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Usbekistanissa kantojuhdiksi sekä Turkissa kilpailijoiksi uroskamelien painikisoissa. Ensimmäisen polven risteytyksellä on yksi kyttyrä, mutta se on muodoltaan pidempi kuin puhtaalla dromedaarilla.
Lähde ja lisätietoa:
Dioli, Maurizio: Dromedary (Camelus dromedarius) and Bactrian camel (Camelus bactrianus) crossbreeding husbandry practices in Turkey and Kazakhstan: An in-depth review. Luettavissa verkossa: https://pastoralismjournal.springeropen.com/articles/10.1186/s13570-020…
"Murheesta nousee Elektra" on Eugene O’Neillin vuonna 1931 ilmestyneen Mourning Becomes Electra -näytelmätrilogian suomennos. Trilogia on mukaelma kreikkalaisen Aiskhyloksen Oresteiasta. Se yhdistää antiikin tragedian teemoihin 1930-luvun muodikkaita psykologisia teorioita.Aiskhyloksen Oresteia kertoo Atreidien myyttisen kuningassuvun murheellisesta historiasta, johon kietoutuvat kosto, jumalten kiroukset, väkivalta, kannibalismi ja insesti. Aiskhyloksen näytelmän keskeisiä hahmoja ovat Agamemnon ja hänen perheensä. Agamemnon oli kreikkalaisten ylipäällikkö Troijan sodassa. Hän oli naimisissa Klytaimestran kanssa. Heidän lapsiaan olivat muun muassa Elektra ja Orestes. Sodan aikana Klytaimestra aloitti suhteen Aigisthoksen kanssa, ja...
Kyseessä on Astrid Lindgrenin "Soittaako lehmus, laulaako satakieli?". Tosin tyttö muuttuu siinä lehmukseksi, ei koivuksi.
Satu löytyy Keravan kirjastosta kahdesta teoksesta:
Astrid Lindgren: Satuja (WSOY, 1981)
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984)
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2
Canto Finlandiasta ei löydy paljoakaan tietoa. Last.fm-sivuston määritelmän mukaan Canto Finlandia on suomalainen projekti, joka yhdistelee syntetisaattoreita ja kuoromusiikkia, tuottaen cover-versioita pop- ja rock-kappaleista Gregorian-yhtyeen hengessä.
Allmusic.com-palvelun mukaan yhtye on julkaissut kolme albumia ja neljä singleä vuosina 2001-2003.
Ensimmäinen levy Canto Finlandia on EMI:n julkaisema, kappaleiden sovitukset ovat Timo Lehtovaaran tekemiä ja osan kappaleista on säveltänyt Teropekka Virtanen. Tuottajana on toiminut Jakke Lindberg. Levyt Canto Finlandia II ja Canto Finlandia III ovat Capitol Recordsin julkaisemia. Tuotanto ja sovitukset ovat Teropekka Virtasen käsialaa, kuorosovitukset Timo Lehtovaaran tekemiä....
Tämä asia riippuu hiukan henkilön kiinnostuksen kohteista, mutta tässä on muutamia ehdotuksia:
Muoti, kauneus, suhteet, viihde:
Trendi http://www.trendi.fi/lehti
Olivia http://www.bonnierpublications.fi/mediamyynti/lehtien-mediatiedot/olivia (lähempänä 30 v. oleville)
Cosmopolitan http://www.cosmopolitan.fi/
Demi http://www.demi.fi/ (lähempänä 20 v. oleville)
Matkailu:
Matkaopas http://www.matkaopaslehti.fi/
Mondo http://mondo.fi/
Sisustus:
Deko http://www.otavamedia.fi/web/guest/deko
Liikunta:
Me naiset Sport http://www.menaiset.fi/alue/sport
Fit http://www.fit.fi/
Musiikki:
Rumba http://www.rumba.fi/
Soundi http://www.soundi.fi/
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Mitä ilmeisimmin kyseessä on vanhan patronyymikäytännön elvyttäminen. Patronyymi on henkilön ristimänimen jälkeen lisätty nimi, jossa on alkuosana isän (ja matronyymissä äidin) ristimänimi genetiivimuodossa ja loppuosana poika tai tytär (ruotsinkielisessä ympäristössä -son tai -dotter). Patronyymin tarkoituksena on yksilöidä henkilö tarkemmin kuin pelkän ristimänimen avulla tai ristimänimen ja sukunimen avulla. Nimistöä tutkinut Sirkka Paikkala esittää, että patronyymi ei ole ollut kansanomaisessa käytössä vaan sitä ovat käyttäneet viranomaiset. Henkilönnimiä koskevaa tietoutta on koottu runsaasti Suomen Sukututkimusseuran sivustolle osoitteeseen http://www.genealogia.fi/ . Sivun vasemmassa reunassa olevasta hekemistosta on valittava...
Jäähyväiset on levyllä Jumis! joka läytyi meiltä hyllystä. Se on nyt varattu sinulle ja voit noutaa sen Oulunsalon kirjastosta viikon sisällä. Kirjasto on avoinna ma-ke 11-19, to-pe 11-17, la suljettu.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Pronssiottelun puuttumiseen ei ole mitään virallista selitystä. Todennäköisesti suurin syy on yleinen vähäinen kiinnostus yleisön ja pelaajien taholta. Pronssiottelua ei nähdä riittävän houkuttelevana, kun välierissä hävinneiden joukkueiden suurin panos on jo mennyt. Jalkapallossa pronssimitali ei muutenkaan edes MM-kisoissa ole niin arvostettu kuin monissa muissa urheilulajeissa. Myös pronssiottelun sovittaminen kisaohjelmaan tuo lisähaasteen, jos ottelun täytyy olla päivää ennen finaalia.
Lähde:
http://www.spiegel.de/sport/fussball/fussball-em-2016-warum-gibt-es-kein-spiel-um-platz-drei-a-1102000.html
Kansallissosialistisen puolueen johtajat suhtautuivat kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa he toisaalta kuitenkin halusivat siirtää tulevaisuuteen ja edullisempaan ajankohtaan. Monet kansallissosialismin rivikannattajat eivät samassa määrin olleet kristinuskolle vihamielisiä. Käytännössä seurakunnat saattoivatkin toimittaa kansallissoisalistisena aikana jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vaikeampi puuttua.
Joulusta ei natsi-Saksassa tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa 'vieraista' aineksista. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan germaanisesta perinteestä...
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja...
