Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics
Laulun taustasta ei näytä oikein löytyvän tietoa eikä varmuutta siitä, onko kyseessä edes ollut todellinen ihminen. Häneen Sanomien jutussa osoitteessa http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/188882-pilkkariimeja-mora… niin väitetään mutta väitteelle ei mainita mitään perusteluja.
Jos Palpan Killi on ollut todellinen ihminen, ei ole mitenkään sanottua, että kyseessä olisi hänen oikea nimensä. Hiski-tietokannasta löytyy muutama viittaus Palpa-sukunimeä kantaneisiin henkilöihin, mutta se ei ole välttämättä ollut virallinen kirkonkirjoihin merkitty sukunimi. Elokuva "Kanavan laidalla" perustuu laulun kaunisteltuun version, ja ilmeisesti alkuperäinen laulu on sanoiltaan rivompi ja Kirsti hahmona vähemmän romanttinen.
Asian perinpohjainen...
Margit Rantamäki kaupunginkeskusarkistosta etsi vastausta kysymykseesi ja tämän verran tietoja hän on löytänyt tähän mennessä: "Rakennuksen osoite on tällä hetkellä Hovioikeudenpuistikko 19 tai Pitkäkatu 34. Rakennuslupaa sille on haettu vuosina 1912 – 1917. Rakennuksen nimi on ollut Oy Liiketalo Ab, rakennus myöskin Lassila Tikanoja nimellä. Sitten nämä kilpiasiat ja kadun nimet. Oli Venäjän vallan aika, jolloin kilvet olivat venäjäksi ja sitten Ruotsin vallan aika, jolloin nimikilvet kaduissa oli ruotsiksi. 24.4.1945 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimet muutettiin kaksikielisiksi, eli ruotsin ja suomen. Nyt minulla on vielä kesken asia joka koskee tekstin fontteja ja mistä aineesta kilvet on tehty, vanhemmat ovat varmaankin...
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Sarjanumero viittaa Singerin malliin 66K vuodelta 1926. Sitä valmistettiin 100 000 kpl. Mallia 66 valmistettiin useiden vuosikymmenien ajan, ja sitä pidettiin aikanaan insinööritaidon mestarinäytteenä. Koneessasi on "Lotus Flower" (lootuksenkukka) -niminen koristelu.
Singer 66K -ompelukoneita on ebay-sivustolla myynnissä useita, ja pyyntihinnat ovat noin 100 eurosta ylöspäin. Koneen kunto luonnollisesti vaikuttaa arvoon huomattavasti.
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tietoa Singer 66K -mallista: https://www.singersewinginfo.co.uk/66/
Linkki ebayhin: https://www.ebay.com/b/singer-66k/bn_7024958466
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Valitettavasti yhdysvaltalaisesta nuorisokirjailijasta Louis Sacharista ei näytä olevan saatavilla tietoja suomeksi. Onnimanni-lehdessä vuodelta 2002, numerossa 3, on analysoitu Paahde-romaania. Häneltä on julkaistu suomeksi myös kaksi muuta romaania, joista myös löytyy arvosteluja ja esittelyjä internetistä.
Englannin kielellä kirjailijasta kyllä löytyy tietoa sekä internetistä että kirjallisuudesta. Viralliset kotisivut sijaitsevat osoitteessa http://www.louissachar.com. Perustiedot löytyvät myös kirjasta: International Who´s who of Authors and Writers 2004.
Lähteistä käy ilmi, että Louis Sachar on syntynyt USA:ssa vuonna 1954, hän on opiskellut lakia ja toimii nykyisin vapaana kirjailijana. Hänen vaimonsa nimi on Carla ja hänellä on...
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Finlex.fi sisältää ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
(Vastausta päivitetty 20.7.2023.)
Yleisradion vanhin äänilevyohjelma Lauantain toivotut levyt on soinut jo vuodesta 1935.
Aiemmin ohjelmaa lähetettiin kello 17, mutta nykyinen ohjelma-aika on klo 18.10-19.
Ohjelman formaatti sinänsä on pysynyt melko lailla samanlaisena, mutta aika on siis muuttunut. Nykyisin ohjelmaa edeltävät Turun tuomiokirkon kellojen sijasta vaihtuvat ehtookellot, jotka edustavat eri kirkkoja ympäri Suomen, sekä iltahartaus.
Lähteitä:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003482581.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/lauantain-toivotut-levyt-toivo…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet…
Löysin MaTaPuPu -lehdestä tällaisen tiedon: Suojeluskunnalla oli ollut noin 300 metrin pituinen ampumarata Victor Långin mailla Lindkullan takana nykyisen Kellaritien vaiheilla. (Tämän kukkulan nimistössä Ampujantie ja Paukkupolku lienevät muistoja niistä ajoista.)
Tässä vielä muutamia linkkejä aiheesta:
(Ylimmäinen on juuri mainitsemaní artikkeli, josta sijainti selviää)
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/SUOJELUS.HTM
http://www.hkr.hel.fi/viher/kuvat/malmisf.pdf
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/uyk/tied99/99-093.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19960729/kaup/960729ka03.ht…
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastossa on asiakkaiden käytettävissä RT-kortisto (Rakennustieto) CD-ROM-tiedostona. Sen ohjetiedostosta löytyy parvekerakennusta koskevia ohjeita. (RT 86 – 10563 : Parvekerakenteet : luku 4 : Puurakenteiset parvekkeet ja terassit.
Myös lehdessä Tee itse 2002 ; 6 ; 52-55 on artikkeli Parveke päätyyn, lisää oleskelutilaa, jossa on terassin päälle rakennettavan parvekkeen teko-ohjeet.
Kyseisestä artikkelista voi ottaa valokopiot käsikirjastossamme (0,20€ / A4). Monissa lähikirjastoissammekin on tuo lehti, ja ne lainaavat sitä asiakkaillemme kotiin.
Internetistä löysin tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.rakentaja.fi/
tuon sivun vasemmassa alalaidassa vapaasanahaku: parveke >
saa parvekerakentamista...
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Ei ministerien tehtävillä ole mitään virallista painavuusjärjestelmää, vaikka se toki lienee selvää, että pääministerin tehtävä on selvästi merkittävin. Nykyään valtiovarainministerin salkku katsotaan yleensä muista ministereistä painavimmaksi. Näin ajatteli jo Kalle Isokallio Iltalehden osoitteesta https://www.iltalehti.fi/kolumnistit/a/200704155987534 löytyvässä kolumnissa vuonna 2007. Perinteisesti ulkoministerin pestiä on pidetty seuraavaksi tärkeimpänä, joskin Isokallio on sitä mieltä, ettei se ulkopolitiikan painoarvon vähennettyä ole enää läheskään niin tärkeä kuin ennen. Silti nykyisessä Sipilän hallituksessa kolmanneksi suurimmalla puolueella on juuri ulkoministerin salkku.
Isokallio nostaa valtiovarainministerin tehtävän jälkeen...
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -listan mukaan tämän hetken luetuin kirjailija on Ilkka Remes. Remes on ollut myös viime vuoden "myydyin" kirjailija. (Ks. Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalvelu).
Kertojan ääni -blogissa on tehty listaus Suomen myydyimmistä kirjailijoista ja nykykirjoista vuosina 2000–2017. Sen mukaan kolme suosituinta kirjailijaa ovat Ilkka Remes, Laila Hirvisaari ja Arto Paasilinna.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1...
Oxford English Dictionaryn mukaan englannin gay-sana on vuosisatojen aikana voinut eri yhteyksissä tarkoittaa esimerkiksi eloisaa tai kirkasta, huoletonta tai hilpeää, kevytmielistä tai irstasta. Etymologialtaan sana pohjautuu anglonormannin kielen sanaan gai (tai gaye). Oxford English Dictionaryn mukaan 1900-luvun alussa sanalla voitiin varsinkin amerikanenglannissa viitata myös homoseksuaaleihin. 1960-luvulla merkitys oli jo vakiintunut ja myös homoseksuaaliset miehet itse suosivat gay-sanaa.
