Tullimaksut koskevat tietyissä tapauksissa myös lahjoja. Tullin kotisivuilla kerrotaan, että yksityishenkilöiden toisilleen lähettämät tavanomaiset lahjat ovat verottomia 45 euron arvoon asti. Lisäksi verottomuuteen vaikuttavat lahjan sisältö ja lähetyksen tilapäinen ja epäkaupallinen luonne. Tarkempi erittely löytyy täältä:
http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/lahjat_EUn_ulkopu….
Lisätietoa verollisista lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/verolliset_lahjat….
Tullin Ohjeita matkustajille -esitteessä kerrotaan, että EU:n ulkopuolelta saa tuoda omaan käyttöönsä hankkimiaan tuotteita lento- ja meriliikenteen matkustajana tullitta ja veroitta enintään 430 euron arvosta. Muun liikenteen...
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Hei,
Juuri tällä viikolla tuli tieto, että kirjan ilmestyminen on siirtynyt, joten tilaukset on peruttu. Tämänhetkisten tietojen mukaan kirja on lykkääntynyt vuoteen 2023. Uskoisin, että se silloin ilmestyy. Keskisarjan Saapasnahka-tornikin lykkääntyi samalla tavalla - muistaakseni myös Murhanenkeli. Ehkäpä hänella on sen verran kiirettä eri projektien kanssa, että kaikkea ei ehdi saada aikataulun mukaan valmiiksi.
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Eniten säkeistöjä tähän lauluun löysin Hakkapeliitta-lehden vuoden 1934 numerosta 16 (s. 15-17). Siinä laulun nimi on "Bansai!" ja säkeistöjä on 44. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä pienen veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niin se taisi olla(a)...”.
Kirjassa ”Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin” (koonnut R. H.; 12. painos; Propaganda-aseveljet, 1942, s. 40-43) laulu on nimellä ”Banzai!”. Kirjassa on vain laulun sanat, ei nuotinnosta. Säkeistöjä on 32. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä yhden veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niinhän se taisi ollaa...”. Tässä versiossa sanoitus ei ole täysin yhdenmukainen Hakkapeliitta-lehdessä...
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan...
Yhdenpäivänromaani on kaunokirjallinen proosateos, jonka tapahtumat sijoittuvat ajallisesti yhteen päivään. Kuuluisia yhdenpäivänromaani on esimerkiksi James Joycen Odysseus (Ulysses) vuodelta 1922. Suomalaisessa kirjallisuudessa yksi tunnetuimpia yhdenpäivänromaaneja on Volter Kilven Alastalon salissa (1933).
Löydät esimerkiksi Kirjasammosta tai Helmet-hausta yhdenpäivänromaanit helposti hakusanalla "yhdenpäivänromaanit".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdenp%C3%A4iv%C3%A4nromaani
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu...
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan, että sukunimen Knuuttila taustalla on pohjoismainen miehennimi Knut. Nimi on ollut Suomessa laajalti käytössä jo keskiajalla. Siitä on vakiintunut monia erilaisia muunnoksia, jotka näkyvät nykyään niin paikannimissä kuin sukunimissäkin. Yksi muunnoksista on Knuutti, joka on Knuuttila-sukunimen taustalla.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainat voi uusia netin kautta tai puhelimitse kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Bestseller-tarralla varustettuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan netissä eikä puhelimitse.
Kolmen uusimiskerran jälkeen lainat täytyy tuoda kirjastoon ja lainata siellä uudelleen, jos haluaa pitää vielä kirjoja lainassa. Kirjastoon tuomisen yhteydessä uusimiskerrat nollaantuvat, joten sitten kirjoja voi uusia jälleen kolme kertaa netissä tai puhelimitse.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx löytyy lisätietoa lainaamisesta ja uusimisesta.
Mahdoitko tarkoittaa intiasta suomeksi käännettyjä nuortenkirjoja? Tällaisia ei valitettavasti ole paljon.
Hidier Desain kirja Tanuja: Sopivasti sekaisin (2004) kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka etsii paikkaansa kahden kulttuurin välissä. Tyttö on syntynyt Yhdysvalloissa ja hänen perheensä asuu siellä. Vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja.
Chita Banerjee Divakumi on suomalainen kirjailija, joka on sijoittanut kirjansa Hopealaakson salaisuus (2004)Intiaan. Kirja on fantasiatrilogian aloitusosa.
Vanhempi Intiaan sijoittuva nuortenkirja on R. Lal Singhin Viidakon lahja (1955).
Voit etsiä kirjoja myös Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten sivuilta
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/aasia.htm
sekä Helmet-tietokannasta...
Kyseessä on Astrid Lindgrenin "Soittaako lehmus, laulaako satakieli?". Tosin tyttö muuttuu siinä lehmukseksi, ei koivuksi.
Satu löytyy Keravan kirjastosta kahdesta teoksesta:
Astrid Lindgren: Satuja (WSOY, 1981)
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984)
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2
Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m…
https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Lähihoitajan tutkinto syntyi kun sosiaali- ja terveydenhuollon eri alojen peruskoulutukset yhdistettiin vuonna 1993. Nimitys yhdisti perushoitajien, kodinhoitajien, päivähoitajien ja kehitysvammaistenhoitajien ammattinimikkeet.
Aikaisempien vuosikymmenten nimikkeitä hoitotyön perusammattilaisille olivat apusisar, apuhoitaja ja perushoitaja, joista jokainen teki vuorollaan tilaa uudelle koulutukselle ja nimikkeelle.
Useimmissa hoitoalan ammattinimikkeissä määritellään hoitajan työtä jollakin tavoin, ehkäpä pelkkä hoitaja-nimitys olisi liian yleinen.
Tietoa hoitoalan ammateista löytyy mm. alla olevien linkkien kautta:
http://www.superliitto.fi/?cat=57
https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia/koulutuksen-historiaa
http://www.ammattinetti.fi...
