Kiela, nykymuodossa: giela on giella=(puhuttu) kieli
sanan akkusatiivi/genetiivimuoto
kielain/gielain, kielenä tai kielissä, kieliltä
mutta myös:
giella. ansa, rihma, suopungin sarvikiela ja
giellat. ansoa, pyytää, virittää ansa jne.
esim. Paul Utsin runoteos Giela giela (1974)("Ottaa kieli itselleen/Vangita kieli") ja Giela gielain (1980) (Ottaa kielellä/Vangita kielellä itselleen jotain"). Runokirjoja ei ole suomennettu ja käännökseni ovat raakakäännöksiä, jotka yrittävät "vangita" runokirjojen otsikkoiden merkitykset.
Hanojen erilainen asento johtunee siitä, että vesiputki tulee eri laitteisiin eri suunnasta. Nyrkkisääntö on, että hana on auki ollessaan putkenmyötäisessä asennossa, ja kiinni se on ollessaan putkenvastaisessa asennossa. Pyykkikoneeseen vesiputki tulee siis pystysuorassa ja tiskikoneeseen vaakasuorassa. Kaikki kierrettävät hanat menevät kiinni, kun niitä kääntää noin 90 astetta myötäpäivään ja aukeavat, kun niitä kääntää noin 90 astetta vastapäivään. Englanninkielisillä on asialle myös kätevä muistisääntö "righty tighty, lefty loosey". Hanan kiinni oleminen kannattaa siis varmistaa kääntämällä sitä eikä pelkästään katsomalla.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin...
Louis Sacharin elämkertatiedoista on "Kysy kirjastonhoitaja"-arkistossa seuraava vastaus:
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot...
Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana.
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan...
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:...
Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, koska kolikkojen arvot määräytyvät erityisesti niiden kunnon perusteella. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan tällaisen kolikon hinnaksi 1 euro, jos se on virheetön. Toisessa raha-arviokirjassa Standard Catalog of World Coins 2007 tällaisen kolikon hinnaksi annetaan 0,10-1,25 euroa.
Lisätietoa saa Suomen Numismaatikkoliiton internet-sivuilta osoitteesta http://www.numismaatikko.fi Näillä sivuilla on esim. tietoja tulevista huutokaupoista, keskustelupalsta, yhteystietoja ja linkkejä muille alan internet-sivuille.
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
Veijo Meren kotimaassa ja ulkomailla tunnetuin kirja on hänen esikoisteoksensa Manillaköysi (Otava, 1957). Myös "Peiliin piirretty nainen" (Otava, 1963)ja "Sujut" (Otava, 1961) ovat tunnettuja, jos kriteerinä on kotimaassa tunnettavuuden rinnalla käännösten määrä. Meren laajasta tuotannosta ovat romaanit ehkä ylipäänsä tunnetuimpia, mutta myös julkaistut novellikokoelmat, näytelmät ja runot ovat aina merkkitapauksia ilmestyessään.
Lisää tietoa Veijo Merestä saa mm. kirjasta Sihvo, Hannes/Turunen, Heikki: Veijo Meri: täynnä liikettä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998 ja osoitteista:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/meri_veijo/fi_FI/meri_veijo/ ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=121&lang=FI
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa kysymykseen FAQ-sivulla http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Sivut/FAQ.aspx näin:
"Eräissä yhteyksissä puhutaan vielä entisestä Oulun läänin alueesta. Onko Oulun lääni vielä olemassa?
Ei ole. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä muutettiin myös maantieteellisiä nimityksiä. Lääni-sana poistui käytöstä maantieteellisenä alueena. Sen tilalla käytetään joko maakunta-nimitystä tai aluehallintoviraston toimialue-nimitystä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun ja poliisin, ympäristölupien ja työsuojelun osalta myös Lapin maakunta.
Niissä tapauksissa, joissa raportointi tms. koskee vuotta 2009 tai sitä aiempia aikoja on lääni-nimi käytössä."
Kotimaisten...
Tammi, Jari: Suuri kirosanakirja (2007) mukaan tämän uskotaan viittaavan päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöytyytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Teoksessa mainitaan kuitenkin myös, että ruotsalaiset käyttävät noitumisessaan sanaa sjutton (17), ja suomenkielen sana kuustoista on ainakin vähän äänteellisesti lähempänä sanaa sjutton kuin käännös seitsemäntoista. Täyttä varmuutta asialle ei kuitenkaan ole.
Suomenkielen monimuotoisiin kirosanoihin kannattaa tutustua Suuren kirosanakirjan kanssa.
Raha on todennäköisesti Presidentti U.K. Kekkonen 75 vuotta -juhlaraha vuodelta 1975. Kuva kolikosta löytyy nettisivulta: http://www.palmu.st/rahat/kuvia/juhlarahat/1975-ukk_75v-back.jpg
Teoksen Suomen rahat 2005 mukaan kolikon arvo liikkuu sen kunnosta riippuen kahden ja kolmen euron välillä.
Tarkempia tietoja päättötodistusten keskiarvojen keskiarvosta täytyy tiedustella Opetushallituksesta, mutta jotain tilastoja kirjastonhoitajat asiasta löysivät.
Kuuden suurimman kaupungin päättötodistusten keskiarvot (7,5 – 8,1) löytyvät pdf-tiedoston sivulta 24 osoitteesta http://www.tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B0d5e8e60-f620-4a72-adc…
Tyttöjen ja poikien välillä keskiarvoissa on huomattavaa eroa, kuten näkyy kaaviosta sivulla 17, osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasv…
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että keskiarvot eri oppilaitosten välillä, erityisesti lukio- ja ammattikoulutasolla, ovat huonosti toisiinsa verrattavissa, kuten selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen...
Informaatikko Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta antoi seuraavan vastauksen tähän kysymykseen:
Valkovenäjä-nimen alkuperästä on monia versioita. Esimerkiksi keskiajalla ilmansuunnilla oli omat värit. Valkoinen tarkoitti Venäjän länsiosaa.
Ei ole yhtä keskeistä selitystä.
XY-XVI alkaen territoriota on nimitetty Valko-Venäjäksi.
Vuodesta 1991 alkaen Valkovenäjän virallinen nimi on ollut Respublika Belarus / The Republic
of Belarus tai lyhyesti Belarus .
Sana Belarus on sanasanainen käännös valkovenäjästä.
Esim. Kylpyvaahto ja kermavaahto koostuvat nesteestä ja kaasusta.
(Hae googlella "heterogeeniset seokset ja tutustu päteviltä tuntuviin hakutuloksiin lähemmin.)
https://matopetus.com/kemian-opetus-lukio/ke1/puhtaat-aineet-ja-seokset/
Ruskean värin aikaansaamiseksi tulee sekoittaa kolmea pääväriä eli punaista, sinistä ja keltaista. Kokeilemalla värien lisäystä eri suhteissa voit löytää etsimäsi sävyn.
Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän....
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
