Hei,
juontajan työstä on ilmestynyt v. 2009 Marjo Kaivolan teos Tahdon juontajaksi: unelma-ammattiin ilman missikisoja.
Hyödyllisiä kirjoja yleisemmin voisivat olla useat puheviestinnän ja esiintymis- ja ilmaisutaidon kirjat, joita löydät kirjastosta luokasta 77.2. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kihlström: Karismakoodi. 2007
Karhu: Viesti vakuuttavasti. 1997
Kylänpää ym. Esitystaito. 1995
Nieminen: Esiinny eduksesi. 2009
Nilsson: Tehokas esiintymistekniikka. 1998
Stuart: Viesti tehokkaasti, esiinny vakuuttavasti. 2001
Tammivuori: Nauti esiintymisestä. 2000
Aulanko: Rohkeasti puhumaan. 1999
Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo "Koti". Runo alkaa näin:
Kuolema kulki
yössä mun läheltäin.
Totuutta hetken
kasvoista kasvoihin näin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa "Väsyneet kädet" vuonna 1930. Runo sisältyy esimerkiksi Helena Anhavan toimittamaan Lauri Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY,1989) ja Lauri Pohjanpään uskonnollisten runojen kokoelmaan "Hiljene maa" (Kirjapaja, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden...
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Frank-monihaku on hyvä aineiston paikantamiseen, mutta en välttämättä suosittelisi sitä noin haastaviin hakutehtäviin. Frank kaivaa tietonsa monista eri tietokannoista, eivätkä sen hakuominaisuudet ole siksi parhaat mahdolliset tällaiseen.
Sen sijaan suosittelisin käyttämään kirjojen hakemiseen esimerkiksi osoitteesta https://finna.fi löytyvää Fennica-tietokantaa. Alfamerin julkaisemat kirjat saa siellä esiin sanahaulla kirjoittamalla hakukenttään ”Alfamer”. Jos haluat saada vielä tietyn automerkin kirjoja, lisää automerkki hakusanaksi. Esimerkiksi hakusanat ”Alfamer” ja ”Fiat” kaivavat esiin useita Alfamerin julkaisemia Fiatin korjausoppaita. Hakusanat ”Autodata” ja automerkin nimen kirjoittaminen Fennican hakukenttään näyttävät tuottavan...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet johtaa Hiltusen muinaissaksalaisista Hild-alkuisista henkilönnimistä kuten Hildebrand ja Hildegund sekä niiden lyhentymistä (Hild, Hilda, Hildi, Hildo, Hilt, Hilti, Hilto). Meille jouduttuaan näistä muunnoksista kehittyivät mm. sukunimi Hiltunen ja talonnimi Hiltula, joka sekin on sittemmin siirtynyt sukunimen tehtävään.
Suurimmat ongelmat aakkosellisten luetteloiden käytössä aiheuttaa se, että sananvälien käsittelytapoja on kaksi: sanoittainen, jossa sananväli (tyhjämerkki, välilyönti) otetaan huomioon, ja kirjaimittainen, jossa se jätetään huomiotta. Standardi ei sano asiaa kovin selvästi, mutta ilmeinen tarkoitus on, että sanoittaisessa aakkostuksessa tyhjämerkin ajatellaan edeltävän kaikkia muita merkkejä.
Muut merkit jätetään yleensä huomiotta. Tämä koskee sellaisiakin merkkejä, jotka vastaavat sanoja, esim. & ja %, samoin kuin yhdysmerkkiä, lyhenteisiin kuuluvaa pistettä jne.
Näin aakkostaisin luettelosi:
ARES OY
AS EESTI AGA
AS OY RIIHIKATU/OULAISTEN LVI
EKO LVI OY
EKOPINTA
ISTEKKI OY
J.-STEEL OY
JAHI-PUTKI
M/V EUROPALINK, M/S
M/V MISTRAL
m/v...
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Keräilijän oppaan ”Suomen rahat arviohintoineen” vuodelta 2008 mukaan tämän juhlarahan hinta vaihtelee kunnosta riippuen 15 eurosta 45 euroon. Samana vuonna on ilmeisesti lyöty myös kolikko, jossa on virheellinen meisti eli ”risu” tammenlehväseppeleessä. Tällaisen kolikon arvo vaihtelee kunnosta riippuen 25 eurosta 125 euroon.
Suomen kolikot ja setelit (12. painos vuodelta 2013) hinnoittelee juhlarahan kunnosta riippuen 15 eurosta 25 euroon. "Risullisen" hintahaitari on puolestaan 60-200 euroa.
Seitsemän veljestä alkaa kuvauksella Jukolan isännän maaomistuksesta:
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison-jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta...
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Porin ruotsinkieliselle nimelle Björneborg on annettu useampia selityksiä. Kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sanotaan sijaitsevan "vid Björneborg". Tämän merkinnän on arveltu viittaavan samannimiseen varhaiskeskiaikaiseen linnaan.
Toisaalta kaupunki on perustettu paikkaan nimeltä Bärnäs, alkuaan ehkä *Björnnäs. Kylännimi on säilynyt Porin kaupunginosan nimessä Päärnäinen, ja nimen Bärnäs on katsottu viittaavan varhaiseen vartio-, veronkanto- ja tulliasemaan (< ruotsin bära 'kantaa' tai björna 'karhuta'.), joka tällä niemellä olisi ollut. Tästä kruunun vartioasemasta olisi kehittynyt linna, jonka vakiintunut nimi olisi siirtynyt kaupungille.
Nimen alkuperäksi on...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
hieman asiaa googlailemalla lähinnä vahvistuu mielikuva, että vedenkeitin on energiatehokkain vaihtoehto. Toki vertailun tarkkuus riippuu kotona käyttämistäsi laitteista, eli pitää verrata omaa liettä ja omaa vedenkeitintä. Esimerkiksi induktioliesi on parempi kuin perinteinen tai kaasuliesi. Tässä on esimerkiksi linkki juttuun, missä todetaan induktiolieden ja emaliastioiden paremmuus vedenkeittimeen verrattuna.
https://lahiomutsi.fi/2022/05/12/vanha-emalipannu-induktioliedella-voit…
Helsingin kaupunginkirjastossa on VHS-DVD-diditointilaite Pasilan ja Töölön kirjastoissa, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla ja Myllypuron mediakirjastossa. VHS-kasetin voi siis kopioida DVD-levylle, ei CD-levylle. Laite on myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa. Tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Laitteen voi varata puhelimitse, kirjastossa tai tietokoneiden ajanvarausjärjestelmästä:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy
Aika kannattaa varata etukäteen, koska laitteet ovat varsin kysyttyjä. Tällä hetkellä tänään (31.12.) näyttäisi olevan vapaata aikaa Kohtaamispaikalla klo 11-13 ja 14-16, Töölössä 12.30-14 ja 15-16....
Ramona/Ramon näyttäisi useiden Internet -sivustojen ja mm. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirjan" perusteella olevan espanjalainen versio saksalaisesta (ns. Old High German) nimestä Reimund. Reimundista on useita erikielisiä versioita ja se tarkoittanee neuvokasta suojelijaa. Alkuperäinen nimi on kaksiosainen(rein, ragin = neuvo ja mund = suojelu, suojelija).
Käsialantutkimus eli grafologia selvittää ihmisen kokonaispersoonallisuutta, joka kypsyy iän ja elämänkokemuksen myötä. - Jos haluaa kirjoittaa selkeämmin, voi opiskella koulun malli- eli tyyppikirjoitusta, jonka kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1986. Puhutaan myös kaunokirjoituksesta.
Suosittelisin esimerkiksi Anita Vuokonmaan ja Toivo Heiskasen teosta Uuden mallikirjoituksen opas/Anita Vuokonmaa,Toivo Heiskanen [Porvoo : Hki : Juva]: [WSOY], 1987 tai kirjaa Peruskoulun opetuksen opas: Tyyppikirjoitus/[teksti ja kirjaimet: Hannele Lydén]/[julk.]Kouluhallitus Hki : Valtion painatuskeskus, 1989. - Saatavuustiedot löytyvät Internetistä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-...
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi