Satelliitteja on niin paljon, että näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mikä niistä on ollut kyseessä. Internetistä löytyy monia eri palveluja, joiden avulla satelliittien kulkua voi seurata. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivuilta löytyy artikkeli aiheesta: https://www.ursa.fi/avaruustekniikka/satelliitit/ohjelmistot-ja-palvelu….
Esimerkiksi Heavens Above -sivuston avulla voi hakea tietoja tietyssä paikassa tiettyyn aikaan näkyvistä tai näkyneistä satelliiteista. Tässä lista Espoon tienoolla 27.8.2020 näkyneistä satelliiteista: https://www.heavens-above.com/AllSats.aspx?lat=60.2204&lng=24.6458&loc=…. Satelliitin nimeä klikkaamalla saa tarkempia tietoja siitä ja sen radasta niin tähti- kuin maailmankartallakin.
Tarjolla on...
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Mikäli lapsen kortti oli jo Vaski-kortti, uuden hankkiminen maksaa 2 euroa. Jos lapsella ei aiemmin ole ollut Vaski-korttia, vanhan kirjastokortin vaihtaminen uuteen Vaski-korttiin ei maksa mitään.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://www.vaskikirjastot.fi/c/document_library/get_file?uuid=0fec6936…
Kannattaa myös heti ilmoittaa kortin katoamisesta omaan kirjastoosi.
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Värssy ei itse asiassa taida juuri tuon pidempi olla. Käsillä olleet värssykirjat tarjoavat tällaista muotoa:
Onnea, onnea, onnea vaan,
punainen tupa ja perunamaa.
Lähteet:
Joka kodin värssykirja (Notte, 1993)
Säkeitä jokaiseen juhlaan (SR-Kustannus, 1994)
Harakka huttua keittää ja muita suomalaisia lastenloruja (Satukustannus, 2001)
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki...
Kyseinen laulu on nimeltään Romanssi, mutta se tunnetaan myös nimellä Sua vain yli kaiken mä rakastan. Säveltäjä on Nils-Eric Fougstedt.
Kappale on esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjassa (Suuri toivelaulukirja 1).
Aku Ankka on ranskaksi Donald Duck. Kun kirjoitat Donald Duck helmet.fi aineistohakuun ja valitset sivuston vasemmassa laidassa olevasta kielivalikosta kieleksi ranska, saat Helmetissä olevat Aku Ankat ranskaksi. Voit sitten tehdä varauksen omalle nimellesi.
Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 37.5 tilavuusprosenttia ovat vodkaa. Mutta miksi juuri tuo 0,7l pullo saisi eurokossu nimen, niin siihen ei löydy varmistusta.https://www.kossu.org/viina/Muita lempinimiä:juhlakossu 1.5 l (kossu 50 v)isokossu 1,0...
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Säkeet ovat Lauri Pohjanpään runosta, joka alkaa näin:
"Mä metsään kuljin. Ah, raukaisi niin
suvipäivän paistava kilo!
Ja mä nurmelle nukahdin. Valtaansa
minut sai unen autuas ilo."
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se löytyy Pohjanpään teoksesta "Sininen hämärä" (WSOY 1933) ss. 50-51. Runo löytyy myös nimellä
Kalajuttu teoksesta "Lapsuuden kotiseutu. Otavan III lukemisto". (Otava 1955).
Suomessa Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää yleisiä alueluokituksia. Alueluokitukset-käsikirjassa "Valtiot ja maat 2000" kerrotaan seuraavaa: "Valtiot ja maat on ryhmitelty kuuteen maanosaan ja ne edelleen 19 suuralueeseen. Tämä ryhmittely perustuu YK:n jakoon ( 1997 UN Demographic Yearbook). Tätä samaa jakoa on noudatettu myös sellaisten maiden ja valtioiden kohdalla, jotka voidaan sijoittaa kahteen eri maanosaan tai suuralueeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kypros ja Turkki." Kyseisen käsikirjan Taulukko 3 sivulla 25 käsittää valtiot ja maat maanosittain ja suuralueittain. Tässä taulukossa Kypros kuuluu Aasiaan, tarkemmin Länsi-Aasian suuralueeseen. Samoin Turkki. Malta puolestaan kuuluu Etelä-Euroopan suuralueeseen.
Valtioita ja maita...
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Olisiko lauluna tunnettu "Oli juhla ja juhannusilta"?
Jos on, sen on sanoittanut Erkki Kivijärvi (1882-1942). Teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955)sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Laulun sanat löytyvät varmaan helpoimmin joistakin laulukirjoista, esim.
Suuri toivelaulukirja 4. - Musiikki Fazer, useita painoksia
Laula kanssamme : ihanat ikivihreät : laulujen sanat. - Fazer-musiikki, 1989.
Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä.
Suomen lain mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan." Finlex, luku 2, Sukulaisten perintöoikeudesta, 2§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaressa on käytössä kolme parenteelia I, II ja III. Parenteeleja ovat ...
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden...
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Ainakin Tampereella näyttäisi olevan mahdollista: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-valinnaisina-opintoina-avoin
Sekä Helsingin seudun kesäyliopistossa lukuvuotena 2020-2021: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/viestinta-ja-tekniikka-fi/informaatiotukimus-fi-24201/
Molemmissa oppilaitoksissa näyttää tosin, että ensi lukuvuonna ovat tarjolla nimenomaan aineopinnot, eli perusopinnot pitäisi olla suoritettuna ennen tätä. Mutta kannattaa olla yhteydessä kyseisiin oppilaitoksiin ja kysellä sieltä tarkemmin lisää mikä on tilanne ja milloin järjestetään seuraavaksi myös perusopinnot:
Helsingin seudun kesäyliopisto: https://www.kesayliopistohki.fi/...