Tätä on kysytty meiltä ennenkin. Kollega on löytänyt sen ainakin kirjasta
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät (1982) https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-loytaa-kirjan-jossa-olisi?language_content_entity=fi
Myös Kauko Elorannan Poikein käsityökirjasta 1953 ja
Ossi Lindforssin Taitajan puutyökirjasta 1963 löytyvät ohjeet ristin vuolemiseen. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=tuomaanristi&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22puuty%C3%B6t%22
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan.
Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit
avaimet vara-avaimet Lahti
Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3)
Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
Ohjeissamme neuvotaan pääsääntöisesti julkaisemaan tietopalvelukysymykset vastauksineen. Siinä tapauksessa, että kysyjä on kysynyt henkilökohtaisia asioita ja kysymys sisältää kysyjän tai muun henkilön henkilökohtaista tietoa, vaikkapa nimen, kirjastokortin numeron tai vastaavaa, kysymystä ei julkaista. Tekijänoikeudet ja tietosuoja on otettava huomioon vastauksia julkaistaessa. Myöskään jos kysymys ja vastaus eivät sisällä muille lukijoille hyödyllistä tietoa, tallennetaan kysymys ja vastaus suljettuun arkistoon. Vastaukset ovat julkisia siitä syystä, että tiedonhakijat voisivat saada niistä apua vastaavanlaista tietoa tarvitessaan. On siis myös mahdollista, että samaan kysymykseen on vastattu useammin, eikä kaikkia vastauksia...
Else on lyhentymä Elisabethista. Elisabet tulee hebrealaisesta nimestä Eliseba ( Jumala on valani tai Jumala antaa avut). Elisabet oli mm. Johannes Kastajan äidin nimi. Katolisessa kirkossa on lukuisia Elisabet-nimisiä pyhimyksiä ja nimeä ovat käyttäneet monet kuninkaalliset.
Minttu on kutsumamuoto nimestä Vilhelmiina (Miina, Minna). Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksaa ja merkitsee "lujatahtoinen kypäränkantaja". Se on myös luontoaiheinen nimi (minttu-kasvit).
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Saat nelinumeroisen PIN-koodin kirjastokorttiisi mistä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipisteestä (Espoo,Helsinki,Kauniainen,Vantaa) esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen henkilöllisyystodistuksen.
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Petri Tuunaisen elämäkerran mukaan Armi Aavikko kuoli keuhkokuumeeseen: "Armin kuolinsyy oli mysteeri omaisille siihen asti, kunnes ruumiinavauksen tehnyt patologi vahvisti, että Armilla oli ollut keuhkokuume. 'Ihminen voi kuolla keuhkokuumeeseen niin helposti', oli patologi todennut."
Lähde:
Petri Tuunainen, Armi Aavikko (1958-2002). Kirjastudio, 2005
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
Nimi Ahlberg on ruotsia ja sen suora suomennos on Leppävuori tai Leppävaara.
Suomen sukututkimusseuran internet-sivujen HisKi-tietokannasta löytyy runsaasti merkintöjä esimerkiksi Porvoossa sukunimellä Ahlberg kastetuista henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä lähes kaikkien Suomen seurakuntien kirkonkirjoihin 1700- ja 1800-luvuilla Ahlberg-nimestä tehtyjä merkintöjä.
http://www.genealogia.fi/historia/
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...
Tilastokeskuksella on tietoja syntyneistä päiväkohtaisesti vasta vuodesta 1987 alkaen. Lisätietoja: http://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/syntyneet
Kuukausitason tieto on saatavilla syntyneiden tilastosta, jonka kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html. Tilastoihin pääset vasemman navigaatiovalikon kohdasta ”Taulukot” tai suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true.
Tiedot saat poimittua taulukosta 3. 003 -- Elävänä syntyneet kuukausittain 1900 - 2018.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.
Jos taulukossa on pudotusvalikko, voit valita siitä...
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-...
