Kysymyksesi on valitettavasti esitetty ainakin minulle vieraalla kielellä, enkä löytänyt myöskään lähipiiristäni henkilöä, joka olisi kyennyt tulkitsemaan esittämäsi lauseen. Lisäksi jäi varsin epäselväksi liekö kyse lainkaan kysymyksestä, sillä en hahmottanut virkkeen lopusta kysymysmerkkiä. Myös sähköpostiosoitteesi - johon tämä vastaus on tarkoitus lähettää - olemassaolo hieman arvelluttaa minua.
Koska kuitenkin olet kipeästi tiedon tarpeessa (ethän olisi muuten kysymystä meille esittänyt) ja tasa-arvoinen muiden kysyjien kanssa yritän vastata parhaani mukaan, kenties joku seuraavista vastauksista on oikea:
a) Kyllä
b) v. 1957 lokakuussa
c) Edson Arantes do Nascimento
d) n. 203.000 (v. 1999)
e) "sysätty syrjään aikeistaan t....
Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
Etelä-afrikkalaisen Daily Dispatch -sanomalehden verkkosivulta löytyy oheinen artikkeli "solmupuutarhoista" (= knot garden):
http://www.dispatch.co.za/2002/07/06/features/GARDEN.HTM
Tekstistä voi poimia oheisen maininnan solmupuutarhan symbolisesta merkityksestä:
"Knot gardens were often designed with symbolic intent. Where a knot garden represents a lovers union only two colours of plant would be used. The interwoven bands were considered a symbol of infinity because they had no beginning and no end."
Kannattaa varmaankin tutustua puutarhataiteen historiaa koskeviin teoksiin, kuten Antero Sinisalo: Puutarhataiteen historian perusteet: luennot (1997).
Lisäksi hankimme Turun kaupunginkirjastoon seuraavan näitä puutarhoja koskevan teoksen:...
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Se on osa runoa, joka löytyy kirjasta
Nicholas Evans: Tulisielut, s.337 (WSOY 200)
Englanninkielinen alkuteos The Smoke Jumper.
Kirjan on suomentanut Hilkka Pekkanen
Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta...
Kuopion kaupunginkirjastoon tulevia lehtiä voi selata aiheittain netissä osoitteessa:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_lehtil.htm
Sivun oikeassa reunassa: Lehtiluettelot: Aiheenmukainen.
Sieltä löytyvät aiheet: Erälehdet, Luonto ja luonnonsuojelu, Luonnontieteet sekä Metsä ja metsätalous.
Eräaiheisia aikakauslehtiä: Ase & erä, Erä, Erämies, Metsästys ja kalastus, Metsästäjä,
Urheilukalastus sekä Vetouistelu.
Luontoa ja luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä mm.: Ilmastokatsaus, Luonnon tutkija, Suo, Suomen luonto sekä Ympäristö
Metsäaiheisia lehtiä: Metsälehti, Metsätieteen aikakauskirja sekä Sienilehti.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistohaun kautta lehdet löytyvät kirjoittamalla Hakusanat -kohtaan aiheen esim. erä ja valitsemalla...
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml).
Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden...
Lari (13.7.) on tullut almanakkaan vuonna 1973, ja se on muunnos monista nimistä, esim. latinalaisesta pyhimyksen nimestä Laurentius, joka on muuntunut Lauriksi 1858 ja sittemmin Lariksi. Se on saattanut lyhentyä myös Lasaruksesta tai Ilarin ja Ilarionin kantanimestä Hilarius, Hilarion tai Hilarios. Lari –nimi on käytössä noin 1700 suomalaisella. Lari-sana tarkoittaa Georgiassa aarretta tai omaisuutta ja on maan rahayksikkö. Lähteet mm. Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007), Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005), Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestäKolmastoista luku kohdassa, jossa veljekset tiellä kulkiessaan törmäävät Rajamäen rykmenttiin ja juttelevat Mikon kanssa.JUHANI. Terve miestä, sinä Rajamäen Mikko! Kuinka jaksat ja mitä uusia maailmalta?MIKKO. Sekalaista, sekalaista sekä hyvää että pahaa, mutta ainapa, koira vieköön, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu, ja tämän elämän retkutus käy laatuun, käypä se.Lähteen jäljittämisessä auttoi Project Gutenberg, https://www.gutenberg.orgGutenberg-sivustolta saa vapaasti lukea digitoituja kirjoja, joiden tekijänoikeus on jo rauennut. Selaimella luettaessa (read online web) voi tarkistaa koko tekstin nopeasti selaimen sanahakutoiminnolla. Tässä tapauksessa käytin hakusanaa "laatuun", joita löytyi 9...
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Lista TV-uutisia käsitteleviä opinnäytteitä ja muita tutkimuksia suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta. Teosten saatavuustietoja voi tarkistaa korkeakoulukirjastojen omista luetteloista, joiden liittymiä on kerätty osoitteeseen http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html tai esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta http://www.libplussa.fi/. Pro gradut ja muut tutkielmat ovat yleensä luettevana vain oman yliopistonsa tai korkeakoulunsa kirjastossa. Kaukolainana niitä voi toki tilata muihin kirjastoihin luettevaksi ja kopioitavaksi.
SUOMALAISIA TV-UUTISIA KÄSITTELEVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ:
TEKIJÄ: Toivanen, Outi
NIMEKE: Hyvä faktalista : suomalaiset televisiouutiset venäläisten...
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Arabiankielistä kaunokirjallisuutta ei kovin paljon ole käännetty suomeksi, toisaalta huomattava osa nykyarabialaisesta kirjallisuudesta kirjoitetaan ranskaksi. Ruotsiksi käännöksiä ilmestyy enemmän kuin suomeksi.
Englanniksi on ilmestynyt Under the naked story: short stories from the Arab world (2000) ja Beirut 39: new writing from the Arab World (2010). Kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjastosta.
Egyptiläisiä nykykirjailijoita ovat Nawal el Sa’dawi ( Nainen nollapisteessä, 2002 ; Eevan kätketyt kasvot: nainen arabimaailmassa ,2002) , Nobel-palkinnon saanut Naguig Mahfouz ( Sokerikuja, 1996 ; Intohimon palatsi ,1995 ja Midaqq-kuja ,1990) sekä Alla al-Aswani( Yacoubian-talon tarinat ,2009).
Saudi-Arabiasta tulee Rajaa Alsanea ( Riadin...
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Nora Robertsin Calhoun-sarjassa on ilmestynyt viisi kirjaa seuraavassa järjestyksessä:
1. Catherinen lumoissa
2. Mies Amandan makuun
3. Rakkaudesta Lilahiin
4. Suzanna avaa sydämensä
5. Megan lemmen laineilla
Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten...
