Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Helmet-sivulla on tällainen tieto:
"
Tyynynaluskirja / Sei Shonagon ; suomentanut : Miika Pölkki. /ILMESTYMINEN EPÄVARMAA, TILAUKSET PERUTTU. EI VOI VARATA
Shonagon, Sei
Kirja | Teos | 2016-04-15 /uusi ilmestymispäivä 15.03.2018. Uusi ilmestymispäivä 15.3.2019."
Kustantaja ei siis ole saanut kirjaa ulos ja ilmestyminen on epävarmaa. Jos haluat tietää tarkemmin, kannattaa kysyä suoraan kustantajalta.
Kustannusalan vuoden myydyimpien kirjojen listauksien perusteella parhaiten kaupaksi käynyt Remes on 2006 julkaistu 6/12, jota myytiin 151 600 kappaletta. Muita yli sadantuhannen myydyn niteen rajan ylittäneitä Remeksen teoksia ovat Ikiyö (135 200), Pahan perimä (133 100) sekä Nimessä ja veressä (118 700). Lukuihin eivät sisälly pokkarit eivätkä Suomen kustannusyhdistyksen tilastoimien kirjavuosien jälkeisinä vuosina myydyt niteet.
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä.
Helsingin kaupungin kesätyöpaikat 16 vuotta täyttäneille löytyvät sivulta Helsinkirekry https://www.hel.fi/rekry/fi/
Tässä muutama ehdotus:
- Francis, Dick: Varjo yössä ja Hurrikaani
- Marttala, Johanna: Helkalan kilpakosijat
- Paasilinna, Arto: Hirnuva maailmanloppu ja Ihmiskunnan loppulaukka
- Dimmick, Barbara: Matkalla huomiseen
- McCullough, Colleen: Troijan laulu
- Issakainen, Martti: Hyvästi, hevoseni.
- Tonteri, Pertti: Tinakenkä
- Hirvikoski, Hannu: Lähtöön aikaa kaksi minuuttia ja Juoksijaihme
- Waltari, Satu: Kumma rakkaus
- Evans, Nicholas: Hevoskuiskaaja
Hevosvalmentajasta kertoo teos Roberts Monty: Mies joka puhuu hevosten kanssa. Antti Heikkilän Hevosmies kertoo ratsastuksesta ja rakkaudesta hevosiin.
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Sweet Valley -kirjoista on ilmestynyt monia erilaisia sarjoja, jotka sijoittuvat päähenkilöiden eri elämänvaiheisiin. Sarjat ovat nimeltään Sweet Valley Kids (76 osaa) ja siihen liittyvät Super Snooper (7 osaa) ja Super Special (5 osaa); Sweet Valley Twins (118 osaa) ja siihen liittyvät Super Editions (14), Super Chillers (9) ja Manga Editions (4); The Unicorn Club (23); Team Sweet Valley (2); Sweet Valley Junior High (30); Sweet Valley High: Senior Year (48); Sweet Valley University (63) ja siihen liittyvä Thriller Editions (18); sekä vielä vain toiseen päähenkilöön keskittyvä Elizabeth-sarja (6). Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa on yhteensä 143 osaa, ja siihen liittyvät lisäksi Manga Edition (13 osaa), Super Edition (12),...
Lahden pääkirjaston lukusalin yhteydessä on digitointipiste, jossa voit maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle. Alussa saat opastuksen ohjelmien ja laitteiden käyttöön, sen jälkeen voit työskennellä itsenäisesti.
Digitointiajan voit varata lukusalista, puh. 038125550.
Tarkempia tietoja:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Myös Helsingissä digitointi onnistuu.
Tarkempia tietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Netistä löytyy monia ns. ikikalentereita. esim. Kivijakola.fi sivuilta http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=6&vuosi=1955&nimipaivat=no tai jkauppi.fi sivuilta https://www.jkauppi.fi/aika/kalenteri-1955
Yliopiston almanakkatoimisto tarjoaa jopa näköiskuvat 1900-luvun almanakoista. https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Juhannusaatto näyttäisi olleen pe 24.6. ja juhannuspäivä la 25.6.1955.
Aatto-sekaannukseen lienee syynä se, että 23.6.1955 oli Aaton ja Aatun nimipäivä.
Helmet-kirjastoissa löytyy mm. oheisen linkin avulla löytyviä kirjoja ja niiden lisäksi vielä varmasti omalla haulla löytyy lisääkin. Toivottavasti näistä on hyötyä etsinnässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2253140__Syst%C3%A4vy*%20…
Suomen kirjastoista löytyy seuraavan linkin avulla löytyviä kirjoja ja niitä voi kaukolainata, elleivät ne löydy Helmet-kirjastosta. Ehkäpä tästäkin listasta on apua etsiessänne aiheeseen sopivia kirjoja https://finna.fi/Search/Results?lookfor=yst%C3%A4vyys+erot&type=AllFiel…
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei...
Jesper / Jasper on germaanisissa kielissä kehittynyt rinnakkaismuoto nimestä Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Lisätietoa löytyy teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua...
Tuo seitti on todennäköisesti jonkun kehrääjäkoin tekemää. Kehrääjäkoita ovat mm. omenankehrääjäkoi, omenatarhakoi, tuomenkehrääjäkoi ja pihlajanmarjakoi.
Meillä kotona -lehden asiantuntija suosittelee omenankehrääjäkoin karkoitukseen saippuavettä ennen kukintaa tai harjausta pehmeällä harjalla.
Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy...
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
Noin vanhan osoitteen jäljittäminen voi olla haasteellista. Tarvitset varmasti Kuopion maalaiskunnan historiallisia karttoja. Jyväskylän yliopistosta voisi löytyä tahän apua.
Kannattaa myös tutustua teoksiin:
Kuopion pitäjän kirja
Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia. Finna
Ensin täytyy selvittää, mikä oli Kuopion maalaiskunnan alue. Kuopion maaseurakunta määritellään Suomen sukututkimusseuran sivuilla näin: kylät akkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Jännevirta, Julkula, Jynkkä, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala,...
Hei,
Yleensä lapsen jäädessä orvoksi, ottavat sukulaiset, usein isovanhemmat, lapsen huolettavakseen. Jos sukulaisista ei olisi löytynyt, olisi sijaishuolto ollut tarpeen. Sijaishuollon järjestämisen vaihtoehtoina olisi tässä kohtaa ollut perhehoito, lastenkoti tai koulukoti. Kuntien taloudellinen tilanne osaltaan ratkaisi, oliko kunnilla mahdollisuutta sijoittaa lapsia lastenkoteihin. Koulukodeista on todettu, että ne miellettiin lastensuojelun laitoshoidon ääripääksi ja usein näihin sijoitettiin jollain tavalla oireilevia lapsia tai nuoria. Luultavasti myös adoptio olisi ollut heti mahdollista ja toisaalta sijaisperheissä olleista sijaislapsista osa on myös adoptoitu myöhemmin.
Vuonna 1983 säädettiin uusi lastensuojelulaki, joka...
