Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu aloitti 1998 yleisten kirjastojen yhteisellä etusivulla. Kysy.fi syntyi nimellä iGS Bill Gates-säätiön palkintorahan turvin Helsingin kaupunginkirjastossa 2001. Alunperin palveluilla oli jonkin verran eroa: Kysy kirjastonhoitajalta oli valtakunnallinen palvelu, jossa Suomen kirjastot yhdessä tarjosivat tietopalvelua verkossa, iGS taas oli myös verkkotietopalvelu, mutta sillä oli fyysinenkin laitteisto ja se kulki messuilla ja tapahtumissa tarjoamassa henkilökohtaista tietopalvelua. Sen vastaajat olivat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöitä. iGS:n tärkein motto alkutaipaleella oli madaltaa kynnystä kysyä kirjastosta, missä myös onnistuttiin. iGS vaihtui Kysy.fi:ksi vuonna...
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa...
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Oletko tutustunut omissa tiedoissasi näkyvään varausten jäädyttämiseen? Varaustesi vieressä näkyvästä Muokkaa-painikkeesta voit jäädyttää varauksesi niin, että paikkasi varausjonossa kulkee eteenpäin, mutta varausta ei toimiteta, ennen kuin olet vapauttanut varauksesi. Valitse Muokkaa, valitse Jäädytyksen tila Jäädytä (keskeytä väliaikaisesti) ja paina Tallenna. Varauksesi viereen ilmestyy teksti JÄÄDYTETTY (väliaikaisesti keskeytetty). Kun pystyt ottamaan varauksen vastaan valitse puolestaan Jäädytyksen tilasta Vapauta (poista väliaikainen keskeytys) ja tallenna. Näin vältyt usean varauksen saapumiselta kerralla.Pitkään matkalla viipyneisiin tapauksiin sanoisin, että aineisto liikkuu perille noutopaikkaan satunnaisesti jostakin...
Näitä kirjoja ei yleensä oteta kirjastoihin, koska ne soveltuvat huonosti kirjastokäyttöön. Harjoituskirjoissa on tiukemmat copyright-säännöt kuin tavallisissa kirjoissa, eli harjoituskirjasta ei saa yleensä kopioida sivuakaan edes omaan käyttöön.
Joitakin viskareille sopivia kirjoja voi löytyä HelMetistä (www.helmet.fi), kun laittaa hakusanaksi puuhakirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=puuhakirjat&searchscope=1&m=1&…
Näitä kirjoja on niin vähän kirjastoissa, että kannattaa kysyä myös kirjakaupoista.
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Valtioneuvoston päätöksellä kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5.2020 saakka. Toistaiseksi avaamisajankohdasta ei ole tietoa.
Seuraa tiedotusta oman kirjastosi verkkosivuilta.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-korona
https://www.helmet.fi/fi-FI
Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä.
Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim.
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l…
ja
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/
Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa.
Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
Räisänen -sukunimi on yleinen Itä-Suomessa. Nimestä löytyy mainintoja jo 1500-luvun puolen välin asiakirjoista. Nimi on ilmeismmin muotoutunut nimestä Räsänen siten, että s:n itämurteinen liudentuminen on kirjattu i:ksi s:n edellä. Enemmän taustatietoja molemmista nimistä löydät Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet. Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
En minäkään löytänyt yksiselitteistä vastausta, joskaan usein tätä Suomessa yleensä nimellä varjoviikuna tunnettua kasvia ei mainittu myrkyllisten joukossa. Jos olisin itse tilanteessa, jossa tällaista kasvia kissanomistajana harkitsee, todennäköisesti jättäisin varmuuden vuoksi ostamatta, jos edes jotkut lähteet mainitsevan sen myrkylliseksi tai edes vaaralliseksi. Kissoilla on toki omat konstinsa tunnistaa jotkut vältettävät aineet, mutta petoeläimenä kissa ei ole esimerkiksi lehmän veroinen myrkkykasvien tuntija luonnostaan. Muista jo lapsena katselleeni, kuinka taitavasti laiduntavat lehmät söivät kaikki muut kasvit, mutta jättivät niittyleinikit syömättä. Kissa ei varmaan kodin kasveja ravinnokseen halua, mutta uteliaisuuttaan saattaa...
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä...
Kari Franck ohjasi tv-version Juhani Ahon Rautatiestä vuonna 1973. Pääosassa Anja Pohjola ja Leo Jokela. Rautatietä kuvattiin ensin Pielaveden Jylhänkylässä, sitten Pulsassa, misjtä löytyi Lapinlahden asemaa vastaava aito asemarakennus.Lähde: Katso 52 /1973. "Ahon Rautatie tuli kalliksi" / Anna Kerttu Wiik.