Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Ruotsin parhaat saavutukset jalkapallossa:
MM- kisat: 1958 hopeaa, 1950 pronssia, 1994 pronssia
Olympialaiset: 1948 kultaa, 1924 pronssia 1952 pronssia.
Voit katsoa tarkemmin seuraavista nettiosoitteista:
http://www.worldcuparchive.com/NATIONS/swe.html
http://sports.yahoo.com/oly/history/mensoccer.html
Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata.
Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla.
Lähteet:
http://www.doria.fi/handle/10024/43367
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation...
Sprite-nimen lähtökohta on spirit, eli henki. Aikojen kuluessa sprite ei tarkoittanut vain henkeä, vaan monia kevyehköjä mytologisia olentoja. Yhtiö halusi korostaa markkinoinnissa 60-luvun alussa juoman keveyttä ja tämän vuoksi se nimitettiin Spritiksi (linkki vaatii maksuttoman tunnuksen).Alunperin Sprite oli 50-luvulla länsisaksalainen tuotemerkki jonka oikeudet Coca-Cola osti 1960.
1. Luoti on vanha painomitta Ruotsissa ja Suomessa. 1 luoti (lod) = 1/32 naulaa elintarvikepainoa = 4 kvintiiniä = 13,3 g. 1 luoti apteekkipainona = 1/2 unssia = 14,84 g ja kultapainona 13,93 g. 2. Hopeaseoksen hopeapitoisuuden mitta, 1/16 osa seoksesta. Täysiluotiseksi sanotaan 12/16 eli 750/1000 puhdasta hopeaa sisältävää eli 14 luodin hopeaa. Lähde: Otavan iso tietosanakirja, Viides osa, 1983. Joidenkin lähteiden mukaan sillä on mitattu mm. mausteita. Turun yliopiston sivuilta löytyy varsin kattava vanhojen mittojen muuntaja, josta löytyy runsaasti vanhoja mittayksiköitä ja jolla voi muuttaa "historiallisia" mittayksiköitä nykymitoiksi. Muuntajalla kääntyvät muun muassa kappalemitat, painomitat, pituusmitat, pinta-alat ja tilavuudet....
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY 2001) mukaan Janita on Janin sisarnimi, ja Jani taas tulee Johanneksen lyhentymästä, Jan-nimestä. Johannes on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Etunimien yleisyyttä voi tutkailla Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun avulla osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Sieltä selviää muun muassa, että Janita-nimen on saanut vuosina 2000-2007 yhteensä 329 tyttöä.
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
En löytänyt tietoa, että sarjasta La promesa - Salaisuuksien kartano olisi vielä julkaistu novelisaatioita tai muuta virallista oheiskirjallisuutta. Ainoa oheistuote näyttää olevan sarjan musiikista julkaistu digitaalinen albumi.Sarjan loi Josep Cister Rubio, joka loi myös sarjat Dos vidas - Kaksi elämää ja La otra mirada - Toinen katse. Hän kirjoittaa sarjan juonta yhdessä Ruth Garcían ja Susana Prieton kanssa. Varsinaisia käsikirjoituksia kirjoittamassa ja koordinoimassa on joukko kirjoittajia, joita on listattu sarjan espanjankielisellä Wikipedia-sivustolla.
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
Kaikki suomennetut löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta
http://finna.fi, joka on vapaasti verkosta käytettävissä. Haun tuloksia voi järjestää esim. vanhimmat ensin. Vanhin suomennos on vuodelta 1987 oleva Viettelys, jota voi Lapin kirjastoista saada Pellon kirjastosta. Uusin on tänä vuonna ilmestyvä suomennos Ylämaan laulu. Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi/ löytyy
kirjojen saatavuus eri kunnankirjastoista. - Pienellä kuljetusmaksulla useat näistä ovat saatavissa kotikirjastoosi, josta voit kysellä lisää kuljetusmahdollisuudesta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy Taidepörssi: suomalaisen arvotaiteen hakuteos. Se on taidekaupan hakuteos, joka ilmestyy vuosittain. Uusin kirjastosta löytyvä painos on vuodelta 2003. ARS: Suomen taide -kirjasarjaa kannattanee myös tutkia. Osassa 6 käsitellään kuvataidetta 1940-luvulta eteenpäin.
Bukowskin huutokauppaluettelo löytyy verkosta: http://www.bukowski.fi/. Heillä on myös maksuton Online arviointipalvelu http://www.bukowski.fi/index.php?page=4. Vilkaise myös sivua http://www.forestdesign.net/metsataidetta.html. Forest Design Ky kerää metsämaisemaan ja metsän eläimiin liittyvää taidetta, ja heidän kokoelmassaan näyttää olevan M. Virolaisen taulu. Heiltä voinee kysellä sen arvosta.
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
New Scientist -lehden mukaan ihmisen 10 yleisintä loista ovat: hakamato, syyhypunkki, suolinkainen, halkiomato, heisimato, kihomato, rihmamato, giardia lamblia -siimaeläin, entamoeba histolytican,toxoplasma gondii.Lähde: http://www.huoltamo.com/?page=7220367&id=3579789, http://www.huoltamo.com/?page=7220367&id=9223616. Tietoa löytyy myös osoitteesta http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot ja http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Ihon_loistaudit. Suomessa esiintyviä loisia ovat mm. päätäi, kihomato, lutikka, syyhypunkki, satiainen ja vaatetäi. (Lähde: Päivi Ängeslevä: Loisten paluu, Suomen kuvalehti. 19/2008).Suolistoloisia esiintyy vähintään viidenneksellä maailman väestöstä, noin 5 %...
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja sanat tähän Toivo Kärjen säveltämään ja Tuula Valkaman sanoittamaan kappaleeseen löytyvät nuotista Kärki, Toivo: Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun nimi on nuotissa kirjoitettu näin: "Aigeian meren laulu".
Rauhaa ajavien järjestöjen kattojärjestö on Rauhanliitto, johon kuuluu 16 suomalaista rauhanjärjestöä. Rauhanliittoon ei voi henkilöjäsenenä liittyä, mutta voit etsiä itsellesi sopivaa järjestöä liittoon kuuluvista järjestöistä. Listauksen liiton jäsenistä löydät Rauhanliiton sivuilta.
Esimerkiksi Suomen Sadankomitea ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, jonka jäseneksi voi liittyä. Sadankomitean sivuilla järjestöä esitellään seuraavasti: Sadankomitea on antimilitaristinen ja pasifistinen, puoluepoliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille.
Rauhanliiton verkkosivut: https://...
Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
