Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267...
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Kamee on koru, jossa korukiveen tai simpukankuoreen kaiverrettu kuvio on koholla reliefinä. Kamee -koruja on tehty jo Egyptissä ja Babyloniassa.
Korujen kuviot voivat olla erilaisia. Myös naisfiguurit ovat erilaisia. Käsin kaiverretussa kameessa voi olla muotokuva.
Aitoja kamee -koruja kannattaa kysellä kultasepänliikkeistä ja antiikkiliikkeistä.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Mollbergin Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa seitsemän kertaa vuosien 1987 ja 2020 välillä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Kyseinen runo on L. Onervan "Yölaulu" kokoelmasta "Kuilu ja tähdet" vuodelta 1949. Runo löytyy esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmista "Liekkisydän : Valitut runot 1904 - 1964" (toim. Hannu Mäkelä, Tammi, 2010) ja "Etsin suurta tuula: Valitut runot 1904 - 1952" (toim. Helena Anhava, Otava 1984).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
L. Onerva: Liekkisydän (Tammi, 2010)
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Alla olevan Ylen artikkelin mukaan kalenterivuosi toistuu täsmälleen samanlaisena vajaan kuuden miljoonan vuoden välein. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kuun asennot ovat tismalleen samanlaiset. Viikonpäivät toistuvat kuitenkin samalla tavalla tiheämmin, vaikkakin esimerkiksi liikkuvissa pyhäpäivissä voi olla eroavaisuuksia. Voit verrata vuosia viikonpäivien ja päivien lukumäärän mukaan Repeating Calendar -sivustolta. Vuoden 1969 kanssa samanlaisia vuosia viikonpäivien mukaan ovat olleet mm. 1975, 1986, 1997, 2003 ja 2014. LähteetYle: Kalenterivuosi toistaa itseään kuuden miljoonan vuoden välein https://yle.fi/a/3-6440753Repeating Calendar: 1969 https://www.timeanddate.com/calendar/repeating.html?year=1969
Kirjailijasta ei löydy paljon tietoa. Suomen kirjailijat 1945-1980 (vuodelta 1985) -teoksessa kerrotaan, että hän on syntynyt 22.9. 1928 Lehtimäellä. Hän on naimisissa ja ammatiltaan opettaja. Irja Hiironniemi on julkaissut pääasiassa runoja (kymmenkunta kokoelmaa 1970- ja 1980-luvuilla). Hän on sanoittanut myös virsiä ja julkaissut satukirjan nimeltä Pupujussin pukupussi.
Tarkat tiedot julkaisuista löytyvät Fennica- ja Viola-tietokannoista:
https://finna.fi
https://finna.fi
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella...
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas...
Riina Katajavuoren kirjoittama ja Hannamari Ruohosen kuvittama Kielo-sarja vihjaa hyvin hienovaraisesti, että sen päähenkilöllä voi olla Downin syndrooma (näin pohtii esim. Lastenkirjahylly-blogi). Sarjassa ovat ilmestyneet kirjat Kielo loikoilee (2020), Kielo miettii (2021) ja Kielo ja Kaito-kissa (2022).
Selkeämmin Down-lapsesta kertoo Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia (2018), jonka on kuvittanut Terese Bast.
Rose Robbinsin Minä ja minun siskoni (2019) sekä Puhuminen ei ole minun juttuni! (2020) pureutuvat elämään autistisen siskon kanssa.
Hanna Lampi, Satu Mali ja Marika Tynnilä ovat tehneet Toivon Poika -kirjan (2019), joka kurkistaa autistisen lapsen maailmaan.
Karoliina Piggin kirjoittama ja Sirkku Saukonojan kuvittama...
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi. Kirjoja myydään ainoastaan poistomyynnissä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa. Mikäli teos on loppuunmyyty, eivät kirjastotkaan voi hankkia siitä uutta kappaletta, joten sitä suuremmalla syyllä teos halutaan säilyttää kokoelmassa kaikkien lainaajien käytössä.