Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Suomen sana uusi on vanhaa suomalais-ugrilaista kantaa oleva sana. Se on siis samaa kantaa kuin esimerkiksi sukulaiskieliemme unkarin új, viron uus, vatjan usi tai mordvan od.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS, 2000)
https://www.arcanum.hu/hu/online-kiadvanyok/Lexikonok-magyar-etimologia…
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Helsingin Munkkiniemen Munkinseutu-seurasta vastattiin näin:
"Aikoinaan ennen nykyistä Paciuksenkadun siltaa yhdisti meidät Munkkiniemeläiset kapeahko puusilta Meilahteen, mitä käyttivät raitiovaunut. Varsinainen ajotiesilta oli kaiketi lännempänä oleva ”kartanon” silta. Autokannan lisääntyessä silta kävi ahtaaksi ja ilmeisesti kun Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 tuli ajankohtaiseksi uusia silta nykymuotoonsa. Huoltoaseman, silloinen Gulf, kohdalle rakennettiin melko kapea tilapäinen puinen kävelysilta joka johti siihen Mäkkärin kohdalla olevaan ”saareen”. Saaren rannassa oli muuten vielä 50-luvulla ”Nooakin arkku”, puinen iso veneen runko. Muu alue oli melko höttöä osman käämineen. Uusi nykyinen silta valmistui aivan...
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Elämä vaan on varjo kulkevainen,
Näyttelijä-raukka, joka näyttämöllä
Rajuupi aikansa ja katoo sitten;
Tarina on se, hupsun tarinoima,
Täynn' ilmaa, tulta, mutta mieltä vailla.
Lähteet:
TEKIJÄ Shakespeare, William
TEOS Draamoja. 2 / William Shakespeare ; [suomentanut Paavo Cajander]
PAINOS 3. p.
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1994
http://manybooks.net/support/s/shakespe/shakespe1689316893-8.exp.html
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1938 yhteensä 39 589 poikaa. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 13 822 miestä, jotka olivat 1938 syntyneitä eli tuolloin 82-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1938 Suomessa syntyneistä miehistä on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut miehiä, jotka ovat syntyneet vuonna 1938, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
82-vuotiaiden miesten ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1938 syntyneistä miehistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Yhtäaikaa ei voi olla Euroopan parlamentin ja EU komission jäsen. EU:n vaalisäädöksessä ja kansallisissa vaalilaeissa on määritelty tehtäviä, jotka eivät ole yhteensopivia Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys tai Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenyys. Jos Euroopan parlamentin jäsen eli meppi valitaan komissioon, hänen on luovuttava paikastaan parlamentissa ja hänellä on mahdollisuus palata sinne vain uusien vaalien kautta.
Euroopan parlamentti osallistuu komission nimitykseen ja komissio on myös poliittisesti vastuussa parlamentille. Esimerkiksi näistä seikoista johtuen olisi ongelmallista, jos olisi mahdollista...
Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi).Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta.
Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991. Myös useissa tietosanakirjoissa onlyhyet perustiedot kiinan kielestä. Mainittujen kirjojen saatavuuden voit...
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Kosmeettisissa tuotteissa esiintyvistä silikoneista löydät tietoa Aija Luoman ja Raija Karan julkaisusta Silikonit kosmetiikan palveluksessa. Kyseisen julkaisun mukaan kyseessä on aina silikoni, jos tuotteen ainesosaluettelon nimissä esiintyy seuraavia sananosia: METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.
Tässä samassa julkaisussa on lueteltu noin sata erilaista silikonia, joita kosmeettisten tuotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet tuotteidensa sisältävän. Lisää tietoa kosmetiikan sisältämistä silikoneista ja muista ainesosista sekä niiden käyttötarkoituksesta löytyy myös seuraavista julkaisuista:
Luoma, Aija: Silikonit, kosmetiikan hullut hevoset.
Luoma, Aija: Kosmeettiset ainesosat....
Kirjastoihin jaetaan ilmaisjakelulehtiä suoraan kustantajien toimesta. Toisaalta tilattuina lehtinä kirjastoissa on eri puolueita edustavia lehtiä. Näin siis voisi ajatella, että myös oikealle suuntautuneita ilmaisjakelulehtiä voisi olla esillä.
Kirjasto on siinä mielessä vapaamielinen, että haluamme edustaa eri ajatussuuntia ilmaisevia mielipiteitä.
Löysin haulla "Koskisen 4. tuotantokausi kirjat" tiedon "Neljännessä tuotantokaudessa on viisi rikostarinaa, jotka perustuvat seuraaviin Seppo Jokisen kirjoihin:Koskinen ja taikashow.Vakaasti harkiten.Kuolevaksi julistettu.Rottasankari.Rahtari." Linkki Aamulehti 21.9.2023
Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Kaipaamaasi YLEISTIETOKIRJAA ei Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista
löydy. Seuraavissa kirjoissa fantasiakirjallisuus on enemmän tai vähemmän
esillä: Narnia ja ympäröivät maat - fantasia kirjallisuuden lajina;
Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit; Sivupolkuja - tutkimusretkiä
kirjallisuuden rajaseuduille; Nieminen, Tommi: Kohti lukijan genrejä-
johdatusta semioottiseen lajiteoriaan (kovin kirjallisuustieteellinen!
ainakin nimi, mutta voithan tuotakin vilkaista, fantasiakirjallisuudesta-
kin on puhe!)Turunen Ulla-Orvokki: Fantasiaa nuorille - valikoimaluettelo.
Tarkista kirjojen saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Fantasiakirjallisuudesta löytyy runsaasti lehtiartikkeleita. Tule
lähimpään kirjastoon tekemään...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 Keräilijän opas antaa tästä kolikosta sen kunnosta riippuen 1,50 - 350,- €. Netistä voi etsiä myös numismaatikoiden sivuilta arvioita, esim huutokaupoista, http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaup…. Oululainen Numismatics Coins arvioi Suomen kuparisen 5 pennin v. 1873 15,-€, jos sen kuntoluokitus on 5 ja 6,- €, jos kunto on 4 asteikolla 1-10.
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
