Kyseessä näyttäisi olevan meksikolaisen Ernesto Cortázarin (1940 – 2004) sävellys "El Silencio de Beethoven" eli suomeksi "Beethovenin hiljaisuus".
Kappale on kuultavissa esimerkiksi Cortázarin sävellyksiä sisältävällä äänitteellä "Just For You", mutta äänitettä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://es.wikipedia.org/wiki/Ernesto_Cort%C3%A1zar_II
https://www.amazon.com/Just-You-Ernesto-Cortazar/dp/B003VYBJNO
Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Nuorisokulttuuri löi itsensä läpi lopullisesti 1960-luvulla, jolloin nuorisosta tuli länsimaissa muodinkin määrittäjä. 1960-luvun muodissa pyrittiin nuorekkuuteen ja epäsovinnaisuuteen. Kankaat olivat usein suurikuvioisia, graafiset kuviot ja kukkakuviot olivat naisten vaatteissa tavallisia. Tyypillisiä 1960-luvun muotivaatteita olivat mm. minihameet, A-linjaiset helmasta levenevät telttamekot ja takit sekä läpinäkyvät puserot. Toisaalta 1960-luku oli hippiaatteen vuosikymmen. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuvahelmaisiin mekkoihin, erilaisiin huiveihin ja liinoihin, batiikkivärjättyihin ja etnohenkisiin vaatteisiin.
1960-luvulla nuoriso tanssi lähinnä twistin (Let's twist again) ja rock & rollin (Beatles, Rolling Stones, Elvis)...
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Laaja valikoima englanninkielisiä leipäreseptejä löytyy www-osoitteesta http://www.breadrecipe.com. Koska Hesekielin englanninkielinen kirjoitusasu poikkeaa suomenkielisestä, löydät Hesekielin leivän reseptin kirjoittamalla vasemmassa yläkulmassa sijaitsevaan 'Search Allrecipes'-hakukenttään hakusanaksi "ezekiel". Essealaisten leipä on todennäköisesti englanniksi "Essene Bread", ja tämän reseptin löydät kirjoittamalla 'Search Allrecipes'-hakukenttään hakusanoiksi "essene bread".
Suomenkielisenä ohje löytyy teoksesta Kinard: Raamatun ajan herkkuja sovellettuna suomalaiseen keittiöön. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa kirjastosi aineistotietokannasta.
Suomessa uusi hautapaikka lunastetaan yleensä 25 vuodeksi. Haudan haltija ei enää saa hautaa omistukseensa, vaan se ikään kuin vuokrataan tuoksi ajaksi. Tarvittaessa hallinta-aikaa voidaan hautauksen yhteydessä pidentää niin, että haudan hallinta-aika säilyy 25 vuotta hautauksen jälkeen. Ilman hautausta aikaa voidaan myös pidentää 1-25 vuotta.
Koska lämpötila vaikuttaa ruumiin maatumisaikaan, saattaa tämä käytäntö vaihdella hieman eripuolilla Suomea, mutta pääsääntöisesti haudat voidaan ottaa uudestaan käyttöön 20-30 vuoden kuluttua hautauksesta.
Aiheesta voi lukea tarkemmin vaikkapa näistä lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-5636320
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/haudanhallinta-aika2
https://www.ts.fi/...
Lyhyt ja ytimekäs yhteenveto romanttisesta rakkaudesta löytyy Otavan Suuresta Ensyklopediasta hakusanan viihdekirjallisuus kohdalta. Pääkohdat voisi ehkä tiivistää seuraavasti:
Yleismääritelmänä viihteellisen rakkauden tunnistaa siitä, että se eroaa arkipäivästä, on liioiteltua, loputonta, kaiken voittavaa tunnetta, jonka epätodellisuus on silmiinpistävä. Rakkausviihteen edeltäjiä olivat paimenromaanit, bretonilainen romaani ja trubaduurirunous. Kukoistukseensa se nousi 1800-luvulla taustanaan viktoriaanisen ajan tiukat moraalisäännöt ja edeltäjänään Ridhardsonin tunteellinen romaani. Tämän ajan rakkausviihde on keskiluokan naisen rakkaudenkaipuuta. Rakkaus oli näissä jonkinlainen elämän huippukohta, johon kaikki keskeinen kulminoitui....
Måns Gahrtonin Eva ja Adam-sarjasta on ilmestynyt suomeksi 15 kirjaa. Luetteloon voi tutustua Fennicassa, Suomen kansallisbibliografiassa, os. https://finna.fi . Näppää Hausta ja valitse hakutavakai Tekijä. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi: Gahrton Måns ja paina enteriä. Valitse vielä avautuvan sivun kirjailijaluettelosta Måns Gahrton, niin saat näkyviin kaikki hänen suomeksi ilmestyneet kirjansa.
Kirjastosta löytyy seuraava teos, jossa perusteellisesti käsitellään Neiti Etsivä -sarjaa ja sen kirjoittajia ja jonka avulla saat aikaan mielenkiintoisen tutkielman:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja,
ISBN 9516924182.
Kirjassa paljastuu muun muassa (sivuilla 9-27) että Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan että sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa.
Ensimmäiset kolme osaa , Neiti Etsivä, Neiti Etsivä kummitustalossa ja Neiti Etsivä maksaa velkansa (jotka kaikki suomennettiin vasta 1950-luvulla) ilmestyivät Yhdysvalloissa vuonna 1930.
Edward Stratemeyer kuoli samana vuonna keuhkokuumeeseen, ja...
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana.
Hyvä kirja voi syntyä todella monista aiheista, ja tietysti hyvän kirjan määritelmäkin vaihtelee kovasti, koska ihmiset pitävät keskenään aika erilaisista kirjoista.
Yksi hyvä aihe voisi olla jokin ajankohtainen teema. Talouskriisi, maahanmuuttajat, tekniikan vaarat ja monet muut polttavat kysymykset saattavat kiinnostaa lukijoita, ja niitä voi olla helppo tuoda mukaan kaunokirjallisuuteen. Tunnettujen henkilöiden ottaminen kirjan henkilöiksi tai heihin viittaaminen kirjassa voi olla myös menestysresepti. Jos henkilöä vielä kuvaa epätavallisesta näkökulmasta, saattaa kirja hyvinkin herättää kiinnostusta jo aiheensa vuoksi. Jari Tervon ”Koljatti” on esimerkki siitä, sillä sen päähenkilössä oli yhtäläisyyksiä Matti Vanhaseen.
Rakkaus ja...
Virallinen etunimi Lillistä tuli jo 1800-luvun lopussa. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 ja sitä on pidetty Liljan ja myös Karoliinan kutsumamuotona. Lillin nimipäivä on 20.5. Samana päivänä on ruotsalaisessa almanakassa nimi Lilian ja eräät ruotsinkieliset ovatkin pitäneet Lilliä ja Liliania Elisabetin lyhentymänä. Lilli on yhdistetty myös englantilaisperäiseen Lillyyn.
Lisää tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja ja
Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet.
Väestörekisterikeskuksen verkossa toimivasta Nimipalvelusta löytyy tietoja nimien esiintymisestä eri aikoina
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimekekäytäntö vaihtelee riippuen onko kyseessä kunnallinen vai tieteellinen kirjasto, sekä minkä kokoisesta kirjastosta on kyse. Kirjastoa johtaa yleensä kirjastotoimen johtaja, hänen apunaan voi olla apulaisjohtaja. Seuraavalla tasolla työskentelevät osastonjohtajat ja heidän alaisuudessaan kirjastonhoitajat. Muutamissa yleisissä kirjastoissa ollaan siirrytty tieteellisten kirjastojen käytäntöön kutsua osaa kirjastonhoitajista nimekkeellä informaatikko. Näiden lisäksi on kunnankirjastoissa kirjastovirkailijoita (erikoiskirjastoissa kirjastosihteereitä) sekä ilman alan koulutusta kirjastoapulaisia tai järjestelyapulaisia sekä vahtimestareita ja kirjastoautonkuljettajia.
Käytössä on myös esim. kirjastoamanuenssi-nimeke sekä...
Ruotsin rahojen viitteellisiä hinta-arvioita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/mynt/giva.htm
Sieltä löytyy tietoa myös ½ skillingin kolikosta vuodelta 1803. Toinen sivu, josta löytyy kyseisen kolikon hinta-arvio on http://www.tradera.com/1_2_skilling__1803_-auktion-59497636
Vanhan rahan arvoon vaikuttaa iän lisäksi monta eri tekijää; rahan kunto, materiaali, kaivertaja yms. Tietyn rahan arvoa voi tiedustella esimerkiksi Suomen numismaatikot ry:n sivuilta löytyvän keskustelupalstan kautta (osoitteessa http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/ ).
Lars O. Lagerqvist ja Ernst Nathorst-Böös ovat kirjoittaneet kirjan Mynt, sedlar och medaljer: ur numismatikens historia. 1981. Se löytyy Hämeenlinnan...
Alikersantti Antero Rokka astelee jatkosodan tantereelle päättäväisesti ja mutkattomasti. Hän aloittaa sinuttelemalla komppanianpäällikköä, ja jatkaa ilmoittamalla, että menee samaan porukkaan kaverinsa Suen Tassun kanssa. Koko esiinmarssi tapahtuu tietysti nopealla karjalan murteella.
Lähes välittömästi ja kuin luonnostaan Rokka asettuu ryhmänsä henkiseksi johtajaksi. Eikä tämä ole ihme: Rokka soti jo Talvisodassa, hän on muita vanhempi ja kaiken lisäksi hitonmoinen sotilas. Rokan kotitila on jäänyt rajan toiselle puolelle, Karjalan Kannakselle, joten hänellä on konkreettinen tavoite sodassa.
Rohkea Rokka on, mutta ei tyhmänrohkea. Järkevyys ei ole rohkeudesta pois. ”Soas mie teen mitä pittää, mut leikkimää mie en ala”, Rokka sanoo...
Aija-nimi esiintyy Raamatussa, jossa se on miehennimi ja merkitsee heprean kielessä korppikotkaa tai haarahaukkaa. Suomessa se on naisennimi ja luultavasti mukailu Eija –nimestä: Aija – Eija kuten Laila - Leila. Nimeä pidetään myös usean eri nimen hellittelymuotona, esim.Anjan ja Arjan. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960- ja 1970-luvuilla.
Lähteet: Vilkuna: Etunimet ja Lempiäinen: Suuri etunimikirja