Mummin veli on isosetä ja mummin sisko on isotäti. Toisin sanoen isosetä on isän tai äidin setä. Isotäti on isän tai äidin täti.Kielitoimiston sanakirja:https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoset%C3%A4?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isot%C3%A4ti?searchMode=all
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY 2001) mukaan Janita on Janin sisarnimi, ja Jani taas tulee Johanneksen lyhentymästä, Jan-nimestä. Johannes on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Etunimien yleisyyttä voi tutkailla Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun avulla osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Sieltä selviää muun muassa, että Janita-nimen on saanut vuosina 2000-2007 yhteensä 329 tyttöä.
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Islannissa ei ole maailmankuuluja keksijöitä tai keksintöjä, mutta islantilaiset ovat muuntaneet toisten keksintöjä islantilaisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Islantilaista innovaatiota löytyy Innovaatiokeskuksen sivuilta:
https://www.nmi.is/en
Patenttitoimisto löytyy, joten varmaankin keksintöjä tehdään:
http://www.els.is/en
World intellectual property organization WIPOn sivulta löytyy Hague express database, jossa voi tehdä hakuja alueenkin mukaan muotoilun alalta, http://www.wipo.int/designdb/hague/en/# Teollista designia löytyy ainakin jonkin verran Islannista, muun muassa nelikulmainen hampurilaissämpylä ja tupakanannostelija.
Naiskeksijöistä löytyy artikkeli: https://www.ifia.com/departments/women-inventors/icelandic-women-invent…...
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Sprite-nimen lähtökohta on spirit, eli henki. Aikojen kuluessa sprite ei tarkoittanut vain henkeä, vaan monia kevyehköjä mytologisia olentoja. Yhtiö halusi korostaa markkinoinnissa 60-luvun alussa juoman keveyttä ja tämän vuoksi se nimitettiin Spritiksi (linkki vaatii maksuttoman tunnuksen).Alunperin Sprite oli 50-luvulla länsisaksalainen tuotemerkki jonka oikeudet Coca-Cola osti 1960.
Kyllä tämä on edelleen ihan kiinnostava työ, vaikka olen ollut kirjastonhoitaja jo yli 30 vuotta. Palkkahan ei ole iso, mutta työ on mielenkiintoista eikä ihan toistensa kaltaisia päivä tule.
Laulu on nimeltään "Olé, olé" ja se alkaa: "Yllä Espanjan on aurinko niin lämmin...Palmun varjossa on pieni tyttö yksin." Laulun on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Matti Laasonen. Laulu sisältyy nuottiin Rasinkangas, Jussi: "Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut" (sanat, melodia, sointumerkit) ja nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002).
Sarjanumero viittaa Singerin malliin 66K vuodelta 1926. Sitä valmistettiin 100 000 kpl. Mallia 66 valmistettiin useiden vuosikymmenien ajan, ja sitä pidettiin aikanaan insinööritaidon mestarinäytteenä. Koneessasi on "Lotus Flower" (lootuksenkukka) -niminen koristelu.
Singer 66K -ompelukoneita on ebay-sivustolla myynnissä useita, ja pyyntihinnat ovat noin 100 eurosta ylöspäin. Koneen kunto luonnollisesti vaikuttaa arvoon huomattavasti.
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tietoa Singer 66K -mallista: https://www.singersewinginfo.co.uk/66/
Linkki ebayhin: https://www.ebay.com/b/singer-66k/bn_7024958466
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
”Sokerilla makeaksi” –laulun suomenkieliset sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 15 ja Disney laulukirjasta (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun alkuperäinen nimi on A spoonful of sugar, ja tämän suomennoksen on tehnyt Ulla Renko.
”Valvo vain” –laulun esitys tekstityksineen löytyy YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=G05QqwDxKwk. Laulun alkuperäinen nimi on Stay awake. Laulun esittää Marjorie, joka esittää sen myös Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisessä versiossa (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut).
”Elämäni mun” –laulun löysin vain Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisestä versiosta. Laulun alkuperäinen nimi on The perfect nanny. Suomeksi sen esittää Tom Pöysti (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut...
Tässä poimintoja HelMet-kirjaston luettelosta. Hakusanoina on käytetty johtajuus TAI johtaminen EI liike-elämä sekä johtajuus TAI johtaminen JA itsetuntemus EI liike-elämä Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat hakuoperaattoreita, jotka ovat käytettävissä HelMetin tarkennetussa haussa.
Esimies palkitsijana : aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse / Juhani Kauhanen. Kauppakamari, 2015.
Sytytä innovatiivinen ajattelu! / Jari Ranne. Yrityskirjat, 2015.
Kapasiteetti : johtajan menestystekijä / Antti Hagqvist, Mika, Nevalainen, Jari Puranen. Fitra, 2014
Hyvä paha pomo / Tony Dunderfelt. Kauppakamari, 2014. E-kirja.
Minä johtajana! : subjektiivisesta johtajuudesta / Christer Hermansson. Avain, 2012
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen. Talentum,...
Suomen kansallisbibliografian mukaan ensimmäinen Nuorten toivekirjaston kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat ja se ilmestyi vuonna 1951.
Vuonna 1985 ilmestyi sarja 265 osa; Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä, joka näyttäisi tällä erää olevan sarjan viimeinen osa.
Tiedot sarjassa julkaistuista kirjoista eri painoksineen löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, https://finna.fi.
Hae Fennicasta seuraavasti. Valitse hakutavaksi haku sarjan nimen mukaan ja kirjoita hakulauseeksi Nuorten toivekirjasto.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan:
ALLE 15-VUOTIAAT
- ei peritä varausmaksua mistään aineistosta
- myöhästymismaksut poistetaan asioinnin yhteydessä
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
15-17 –VUOTIAAT
- ei mene varausmaksua mistään aineistosta
- ei mene myöhästymismaksua lasten- ja nuorten aineistosta
- aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksut
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
- mikäli perintätoimistolle on mennyt aineistoa kun asiakas on ollut alle 15-vuotias, otetaan yhteyttä perintätoimistoon ja toimeksianto perutaan sekä sen jälkeen poistetaan saatavat asiakastietueesta
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas –teoksen mukaan vuoden 1916 markkaa on painettu kolmenlaisena. Rahan kunnon ja sen mukaan, mistä markasta on kyse, sen hinta vaihtelee 50 sentistä 90 euroon.
Lisää tietoa rahoista ja niiden arvosta saa esim. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Replica-sarjan 13. osa, Sijainen ilmestyi vuonna 2002.
Kyseinen sarja kertoo kloonityttö Amyn seikkailuista. Tässä osassa hänen vakituisen opettajansa tilalle tulee neiti Heartshorn. Koko sarja on nopealukuista nuorten seikkailuviihdettä, yliluonnolliset kyvyt omaava Amy ilmeisesti vetoaa lukijoihin, koska kirjat ovat suosittuja.
Vastikään on ilmestynyt teos nimeltä Kloonattu tulevaisuus, Helsinki : WSOY , 2006 (Juva : WS Bookwell).
"Matkalla"-tilassa oleva kirja on matkalla palautuspaikasta omistajakirjastoon, ts. siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin se kuuluu. HelMet-kirjastoissahan lainat voi palauttaa mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteistä.
Mikäli kyse on teoksesta, jota on järjestelmässä vain yksi kappale ja se on "matkalla"-tilassa, voit hyvin tehdä siitä varauksen. Kirja lähtee sinulle heti, kun edellinen lainaaja on palauttanut sen. Jos teoksesta taas on HelMet-kokoelmissa useampia niteitä, varauksesi tarttuu ensimmäiseen palautuvaan.
Yleisradion vanhin äänilevyohjelma Lauantain toivotut levyt on soinut jo vuodesta 1935.
Aiemmin ohjelmaa lähetettiin kello 17, mutta nykyinen ohjelma-aika on klo 18.10-19.
Ohjelman formaatti sinänsä on pysynyt melko lailla samanlaisena, mutta aika on siis muuttunut. Nykyisin ohjelmaa edeltävät Turun tuomiokirkon kellojen sijasta vaihtuvat ehtookellot, jotka edustavat eri kirkkoja ympäri Suomen, sekä iltahartaus.
Lähteitä:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003482581.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/lauantain-toivotut-levyt-toivo…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet…
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Melko kattava sukunimiopas on mm.
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet / julkaisija: Suomalaisuuden liitto, Helsinki , 1994, ISBN 951-96348-2-7
