Ensisijaisesti osoitetietoja kannattaa etsiä väestötietojärjestelmästä. Omat tiedot pääsee näkemään kirjautumalla Suomi.fi -verkkopalvelun Henkilötiedot -sivulle. Väestötietojärjestelmään on tallennettu vain kaikki ne osoitteet, joista on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastoon, joten osoitetiedoissa voi olla puutteita. Lähde ja lisätietojaDVV: Tarkasta omat henkilötietosi https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg. Georg puolestaan on lyhentymä nimestä Georgios, joka on kreikkaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Jirin rinnakkaismuotoja ovat Jirka ja Jirko. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Varaukset, joiden noutopäivä on 18.3.20 jälkeen, jäävät varaushyllyyn odottamaan kirjaston aukeamista. Matkalla olevat varaukset ovat puolestaan "matkalla" siihen asti kunnes kirjastot avaavat taas ovensa asiakkaille.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jossa kymmenet kunnankirjastot, erikoiskirjastot ja tietopalvelut ympäri Suomen vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Kysyjä ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, johon saa vastauksen. Halutessaan hän voi pyytää, että vastausta ei julkaista julkisessa arkistossa. Asiakkaat voivat kommentoida vastauksia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä maksuton verkkotietopalvelu. Kysymyksiin vastaavat Helsingin kaupunginkirjaston kirjastovirkailijat...
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...
Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-...
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Kappaleen sanoitus tulee venäläisrunoilija Anna Ahmatovan vuonna 1918 kirjoittamasta runosta Yöllä (Ночью).
Lyyra on antiikin Kreikan aikainen kielisoitin. Lyyralla on useita symbolisia merkityksiä, mutta runoilijan yhteydessä luontevalta tuntuisi sen merkitys runoilijoiden ja runouden symbolina. Lyyran koskettamisen voisi siis tulkita esimerkiksi runojen kirjoittamiseksi tai esittämiseksi.
Tarkempia tietoja Yöllä-runon syntyhistoriasta ei löytynyt, mutta on tiedossa, että Anna Ahmatova eli vuonna 1918 varsin vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta osa hänen runoistaan oli myös täysin mielikuvituksen tuotetta, joten yhteyttä todellisiin tapahtumiin ei välttämättä ole.
Lisätietoja Anna Ahmatovasta:
Ahmatova, Anna: Valitut runot (2008)...
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin.
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan seikkailujen osat ovat:
1. Kolme muskettisoturia
2. Myladyn poika = Muskettisoturit seikkailevat jälleen
3. Bragelonnen varakreivi I-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt
Myladyn poika -suomennos on kolmiosainen, Muskettisoturit seikkailevat jälleen viisiosainen ja lisäksi se on suomennettu vielä ainakin Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin -sarjana. Sisältö on kuitenkin sama, eli Myladyn poika -sarja sisältää mainitsemasi osat.
On mahdollista saada Turun kaupunginkirjaston kirjastokortti, vaikka ei olekaan turkulainen. Kortin saa mistä tahansa kirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja antamalla vakinaisen osoitteensa. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme hakemalla hakemistosta kohdasta "kirjastokortti" http://www.turku.fi/kirjasto/
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa voi tulostaa A3-kokoisia tulosteita varattavilta koneilta. Kirjaston osoite on Elielinaukio 2 G (Pääpostitalo) ja puhelinnumero 09 3108 5000.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaus.lib.hel.fi/
Vaikuttaa siltä, että yhtä perusteosta aiheestasi ei löydy. Alla on muutamia kirjoja, joista kustakin löytyy tietoa osasta kysymistäsi aiheista. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Suomalainen kansanperinne / Leea Virtanen (1988)
- Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki / Elina Ranta, Maija Ranta (1982, lastenkirja)
- Suomalainen kansankulttuuri / Toivo Vuorela (1975)
- Kalevalan mytologia / Juha Pentikäinen (1987)
- Mythologia Fennica / Christfrid Ganander (1984, näköispainos vuodelta 1789)
- JOHDATUS MUINAISSUOMALAISEEN MYTOLOGIAAN / IIVAR KEMPPINEN (1957)
- Suomalainen samanismi : mielikuvien historiaa / Anna-Leena Siikala (1994)
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
