Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Kysymys "mitä on tiede?" on yksi tieteenfilosofian peruskysymyksistä, ja siihen voidaan antaa monenlaisia vastauksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon teoksessa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (1993) tiede ymmärretään järjestelmällisenä ja järkiperäisenä toimintana, jossa tavoitellaan ja hankitaan uutta tietoa. Tieteellisen metodin kriteereinä on perinteisesti pidetty muun muassa objektiivisuutta, julkisuutta (tieteellinen tieto on vapaasti saatavilla ja tiedeyhteisön jäsenten kyseenalaistettavissa) ja itsestäänkorjautuvuutta (tiedeyhteisö rakentaa tietoa yhdessä ja virheelliset tiedot korvataan pätevimmillä). Toisaalta nämäkin kriteerit voidaan voidaan kyseenalaistaa... Esimerkiksi feministisessä tieteenfilosofissa puhutaan...
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Jos kyse on vuoden 1956 markan arvosta numismaattisessa mielessä, Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013 -luettelon mukaan ainoastaan virheettömillä, täysin leimakiiltoisilla 1 markan kolikoilla on keräilyarvoa (1-1,50 €). Markat, joiden vuosiluvun 9 ja 6 ovat pidennettyjä ja teräväkärkisiä, ovat euron arvoisia, kun taas ne, joissa on normaali vuosiluku, ovat arvoltaan 1,50. Kummankaan mallin kolikoita ei ole noteerattu lainkaan alemmissa kuntoluokissa.
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan rahan arvoa, Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvokertoimella voidaan muuntaa markat euroiksi (ja päinvastoin).
http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_2012_2013-01-15_tau_001.html
Kun halutun vuoden rahaa muunnetaan nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon...
Perinteinen säätieto on muodostunut ihmisen säähavainnoista ja kokemuksista jo antiikin ajoilta lähtien. Sään vaihtelut vaikuttivat sekä ihmisen toimeentuloon että hyvinvointiin. Siksi luontoa tarkkailtiin ja etsittiin merkkejä ja selityksiä, joiden avulla sään vaihteluita voitaisiin ennakoida. Lukuisat sananparret liittyvät sään kehitykseen ja ovat säilyneet perimätietona. Teos "Vanhat merkkipäivät" sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon kerääntynyttä vanhaa tapa- ja uskomusaineistoa yli sadan vuoden ajalta. Nykypäivänä perinteinen kansanomainen säätieto on kansanperinteen tutkijoiden arkistoima. Aiheeseen liittyy myös nykyajan sääilmiöt ja niihin kohdistuvat uskomukset.
Kasvikunta ja eläimet oletettiin jo...
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Virallista merkintätapaa ei liene päätetty, mutta arvelisin, että perustelluin ja käytännön yhtenäistämistä palvelisi, jos noudattasimme v. 1992 Kirkkoraamatun ristikkäisviitteiden mallia , siis 1. Moos. 1:1.
Kirja on Fredrik Vahlen Kissantassutanssi (kuvittanut Helme Heine). Kirja on ilmestynyt 1986 Otavan kustantamana, ja se on kovalehtinen ja pienikokoinen kirja.
Vastaus kysymykseesi löytyi Kirjasammosta,www.kirjasampo.fi, josta voit hakea tietoa kirjallisuudesta. Katsopas tänne:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11705
Tässä vielä suora lainaus Kirjasammosta:
"Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat."
Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu.
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Olen silmäillyt kirjastossa olevat Saima Harmajan runokirjat, mutta kysymänne runo ei ole osunut silmääni. Netistä löytyy Maria Ärjen sivu (http://www.mariaarje.fi/174), jossa runo on kokonaisuudessaan. Maria Ärje kertoo sivulla: "löysin pöytälaatikon uumenista erään vanhuksen salaisen toivomuksen, unelman, minkä hän oli hataralla käsialallaan kirjoittanut nyt jo hauraaksi käyneelle paperille". Ilmeisesti runo ei siis ole itse Maria Ärjen kirjoittama.
Tarkistin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan, josta selvisi, että tämä runo ei näyttäisi olevan käännetty jostain muusta kielestä. Etsin myös asiasanoilla Kuusankosken runotietokannasta, mutta tuloksia ei tullut. Näin ollen runon kirjoittaja jää...
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen tai seurata antiikki- ja keräilytapahtumia. Näissä tapahtumissa usein joku asiantuntija arvioi postimerkkejä, rahoja yms.
Sinua lähinnä olevan numismaatikkoyhdistyksen yhetystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/:
ETELÄ-KYMENLAAKSON NUMISMAATIKOT RY
Pj, puh. 05 - 2688 960
Vpj, puh. 050 - 5261 597
Siht, puh. 0400 - 754 206.
Soittamalla heille saat varmaankin tietää, mihin aikaan yhdistys pitää kokouksiaan tai voivatko he auttaa sinua muulla tavoin.
Osoitteesta http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/ löytyy Numismaatikkoliiton ja jäsenyhdistysten yhteinen keskustelualue. Kaikki voivat lukea aiheita, mutta vain...
Vaalilaissa 2.10.1998/714 todetaan seuraavaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
Vaalimenettelyn uudelleen aloittaminen
143 § Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema
Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
...
Oletko tutustunut omissa tiedoissasi näkyvään varausten jäädyttämiseen? Varaustesi vieressä näkyvästä Muokkaa-painikkeesta voit jäädyttää varauksesi niin, että paikkasi varausjonossa kulkee eteenpäin, mutta varausta ei toimiteta, ennen kuin olet vapauttanut varauksesi. Valitse Muokkaa, valitse Jäädytyksen tila Jäädytä (keskeytä väliaikaisesti) ja paina Tallenna. Varauksesi viereen ilmestyy teksti JÄÄDYTETTY (väliaikaisesti keskeytetty). Kun pystyt ottamaan varauksen vastaan valitse puolestaan Jäädytyksen tilasta Vapauta (poista väliaikainen keskeytys) ja tallenna. Näin vältyt usean varauksen saapumiselta kerralla.Pitkään matkalla viipyneisiin tapauksiin sanoisin, että aineisto liikkuu perille noutopaikkaan satunnaisesti jostakin...
Kysymykseen ei varsinaisesti löydy yksiselitteistä vastausta. Ei ole mitään tiettyä ohjekirjaa, joka ohjeistaisi seisomaan.
Jumalanpalveluksissa joidenkin virsien tietyissä kohdissa on ollut tapana nousta seisomaan, mikä liittyy niiden yhteydessä tapahtuvaan ylistämiseen. Maa on niin kaunis –laulussa viitataan säkeistön “Kunnia herran --”-kohtaan. Seisomaan nouseminen on myös tapakulttuuria, jota joskus noudatetaan myös muissa tilaisuuksissa kuin jumalanpalveluksissa.
Jokainen ihminen voi siis käyttää omaa harkintaansa, haluaako nousta seisomaan laulun aikana. Jos haluaa kunnioittaa esimerkiksi tietyn tilaisuuden yhteydessä olevaa toivetta, voi kysyä suoraan järjestävän tahon ohjeistusta asiaan.
Kun hankit Vaski-kirjastokortin, lomakkeessa oli kohta, jonka ruksaamalla sai Kulttuurikortti-ominaisuuden omaan kirjastokorttiin. Jos et silloin huomannut sitä, saat sen myöhemminkin asioimalla kirjastossasi ja kertomalla, että haluat tämän ominaisuuden. Tarvitset lisäksi sähköpostiosoitteen. Voit luoda netissä oman kulttuuriprofiilin valitsemalla sinua kiinnostavat taidelajit ja palvelut. Profiilin tekoon pääset jokaisen Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta.
Tietoa kulttuurikortista http://www.turku.fi/kulttuurikortti
Elokuvateatterien lopettamisaalto tuli vasta 1980-luvulla.
Kantakaupungissa 1977-1980 lopetti vain Pikku Capitol,
Kulttuuritalo, lopetus 1980.
Tämä on alustava tieto ja peräisin kirjasta
Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä / Outi Heiskanen, Minna Santakari
Helsinki : Teos, 2004. - 189 s. : kuv.
ISBN 951-851-015-6
Tässä lisätietoa:
Lopettaneet 1977-1980
PIKKU-CAPITOL (Sturenkatu 4, Kulttuuritalo) 3.9.1976 - 1980
(ALPPI 1957-1976, PIKKU-CAPITOL 1976-1980)
-suljettu kokonaan 1980
LUX (Leppävaara) 15.4.1954 - 1978/1980
-mahdollisesti uusi yrittäjä toiminut vähän aikaa, tästä syystä kaksi eri sulkemisajankohtaa
Vaihtaneet nimeä 1977-1980
ARENA; 1 JA 2 (Hämeentie 2) 17.9.1979 - 6.5.1993
(ARENA 1929-1934, ROXY 1934-1939,...
