Jouluevankeliumi kuuluu Suomessa kristillisen kirkon joulunajan perinteisiin. Osa uskonnottomista ei vietä juhlaa ollenkaan, osa juhlii joulunaikaa sydäntalven juhlana, osa ei juurikaan kiinnitä huomiota joulun historiaan tai kristilliseen perinteeseen vaan pitää joulua rauhoittumisen ja yhdessäolon juhlana.
Suomen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1923, mutta evankelis-luterilaisen kirkon asema vahvana valtionkirkkona on vaikuttanut siihen, etteivät Suomen uskonnottomat ole järjestäytyneet kovin kattavasti. Näin ollen myös uskonnottomien yhteisten juhlaperinteiden muodostuminen on yksilöiden itsensä ja toisaalta muutaman etujärjestön kuten Pro-Seremoniat Oy:n varassa. Yksikään järjestö ei kuitenkaan ohjeista jäseniään tai kannattajiaan,...
Feeniksin kiltaa ei ole vielä ilmestynyt äänikirjana. Tammi -kustantamossa sanottiin, että tämä äänikirja on tulossa suomeksi viimeistään keväällä 2009.
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija, dramaturgi, käsikirjoittaja ja kirjastonhoitaja. Hän on syntynyt 2.7.1950 Göteborgissa.
Thor on saanut useita palkintoja teoksistaan.
1997 August-palkinto kirjasta Sanning eller konsekvens (Totuus vai tehtävä, Tammi 2000)
2000 Astrid Lindgren- palkinto
1999 Nils Holgersson- palkinto.
Hänen tuotannostaan on ilmestynyt suomeksi:
Totuus vai tehtävä, 2000
Saari meren keskellä 2001
Lumpeenkukkalampi 2002
Meren syvyyksissä 2004
Enemmän tietoa kirjailijasta saat esim. nettiosoitteesta:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Seuraavista keittokirjoista ja ruokakulttuuriin liittyvistä kirjoista voisi olla apua:
Makuja Unkarista/toim. tuija Lindqvist (1997), Masterpieces by master chefs (1993), Miklosi: The All colour hungarian Cookbook - 100 recipes (1991), Grimlund : Herkutellen maapallon ympäri (1986), Peltola: Ruokamatka vieraille maille (1981) ja Salamaa: Gulassista haaremin herkkuun. Kirjojen saatavuustietoja voit kysellä pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsomalla Plussa-hausta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Erilaisista kirjailijahakemistoista tai Otavan (kustantaja Suomessa) kirjailijasivuilta ei löytynyt kirjailjan henkilötietoja. Suomenkielisiltä Internet-sivuilta löytyy vain muutama linkki, henkilötietoja kirjailijasta ei niissä ole. Englanninkielisiltä Internet-sivuilta löytyy haulla ”Ellen Potter” (lainausmerkit) tietoa myös kirjailijasta, ks. esim.
Kirjailijan kotisivut:
http://www.ellenpotter.com/biography.htm
Englanninkielinen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Potter
ks. myös
Kirja-arvio Turun Sanomissa:
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-0…:
Lapsen kirja-arvio Kirjatin sivuilla
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio66.htm
Arto-artikkeliviitetietokannasta löytyi tieto kirja-...
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen...
Seuraavalla nettisivustolla on tietoa kysymistäsi aiheista:
Klikkaa oikeanpuoleista "opistotaso". Kohta I Varhaisesta musiikista ja kohta II moniäänisyyden synty- Ars nova on myöhäisen keskiajan musiikkia 1300-luvulta:
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Myöskin seuraavista kirjoista löydät tietoa kuvien kera: Musiikkikirja ISBN 9519357025 ja Nordström: Kaikki musiikista ISBN 9510211893. Kysy kirjoja lähikirjastostasi.
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Suomeksi on ilmestynyt Nelson Mandelan muistelmateos "Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta" (WSOY, 1995). Lisäksi Winnie Mandelan teoksessa "Sydämeni on hänen kanssaan" tekijä kertoo mm. elämästään Nelson Mandelan rinnalla (Kirjayhtymä, 1986).
Nelson Mandelasta on lisäksi kirjoitettu useita teoksia, mutta näitä ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu.
Kalannahan muokkauksesta löytyy suomeksi tietoa ainakin kirjasta:
Eskelinen, Jouko: Harrastajanahkurin käsikirja 1.
Myös muista nahankäsittelykirjoista voi löytyä tietoa aiheesta. Englanniksi kirjasta Churchill: The complete book of tanning skins and furs.
Kalannahan käsittelystä löytyy myös joitakin lehtiartikkeleita, joita voit kysyä kirjastosta. Esim. Taito-lehden numero 1 v. 1997, sivut 40-41: Kalannahkaa parkitsemaan: lohi, kuha tai made.
Huomenta!
Sinun sadunkuulijasi ovat todella pieniä. Suosittelisin heille kuvakirjoja, joissa on suuria värikkäitä kuvia. Paksulehtiset muotoonleikatut kirjat ovat myös hyviä noin pienille. Satukokoelmista suosittelisin Satusaari-sarjaa(ilm. 2004) Siihen kuuluu useita kirjoja, joista voisi valita tarinoita. Kuvakirjoista on myös tehty kokoelmia esim. Grindley: Ystävyys on suuri onni, samoin
Satumaassa-sarja, jossa on hyvin maineikkaita tekijöitä.
Olemme täällä kirjastossa huomanneet, että pienten satutuokiot voisivat kulkea tietyssä, samassa rytmissä. Alku voisi olla aina samanlainen. Ehkä käsinukke voisi aloittaa hetken. Kenties joku vaate, jonka voisit pukea päälle satuhetken alkaessa ja sitten lopussa voisit riisua pois. (Hieno hattu,...
Tästä nimestä on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-hyvin-kiinnostunut-vaarini-sukunim…?
Suomalaisista sukunimikirjoista ei löydy Vilenius-nimeä, joten alkuperäinen suomalainen nimi se ei ole.
Kukka on poika (Wikipedia).
Tarkastaisitko sähköpostiosoitteesi, että vastaukset voisi lähettää suoraan sinulle. Nykyisin vastaukset eivät mene perille.
Useiden Carolyn Keene -nimellä julkaistujen Neiti Etsivä -kirjojen kirjoittaja Mildred Wirt Benson syntyi vuonna 1905 ja kuoli vuonna 2002 (lähde: englanninkielinen Wikipedia, http://en.wikipedia.org/wiki/Mildred_Benson.
Gilkyson & Deer & Millerin säveltämä ja sanoittama "Green Fields" (suomeksi "Vihreät niityt") tunnetaan Virossa nimellä "Rohelised Niidud". Kappaleen sanat löytyvät internetistä osoitteista:
http://www.lap.ttu.ee/~muhw/lyrics.php?action=show&id=104490
http://www.justsomelyrics.com/1012678/Noorkuu-Rohelised-Niidud-Lyrics
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Nimien kääntämisestä kiinaksi tai japaniksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli' tai 'japanin kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä...
Eino Leinon runoja on kyllä käännetty saksaksi. Saksalaisen kirjaston hakukoneella haettaessa, osoite on http://www.prettybit.fi:2345/db/search_fin.htm, löytyy useita viitteitä jo pelkästään tekijän nimellä haettaessa. Tekijän nimeen voi yhdistää myös yksittäisen runon nimen. Asiakkaanne voi tilata kopioita Berliiniin yksittäisistä runoista Helsingin Saksalaisesta kirjastosta. Kirjaston Internetosoite on http://www.kolumbus.fi/deutsche.bibliothek/dbadr.htm
Teidän asikkaalle suositeltiin Saksassa vastikään julkaistua kirjaa nimeltä "Kuin on pitkät pilven rannat = Weithin wie das Wolkenufer : finnische Volkspoesie". Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten. Runot on valinnut ja suomentanut
Manfred Peter Hein.
Suomalaisen Kirjallisuuden...
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
