Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
Riippuu sivubisneksesi laadusta ja siitä saamistasi tuloista, tarvitseeko sinun yksityishenkilönä maksaa veroa. Mikäli esimerkiksi valmistat tuotteita ja tavaroita, joita myyt, olet velvollinen maksamaan veroa. Mikäli työsi on palveluita, on verotus monimutkaisemmin tulkittava, koska se riippuu siitä, oletko työsuhteessa vai maksetaanko sinulle työkorvaus. Silloin maksajakin haluaa yleensä saada laskun ostamastaan palvelusta. Alla on sivustoja, joilta löydät kootusti tietoa myynnistä ja laskutuksesta yksityishenkilönä. Mikäli toimintasi on jatkuvaa, kannattaa harkita toiminimen perustamista.
Lisätietoja
Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48423/talkoo--…...
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Raili Malmbergistä runoilijana ei juuri löydy tietoa. Tässä osa artikkelista kaupunkilehti Uuusi-Raumasta 9.2.2008:
"Hän toimi pitkään Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Runoilijana häntä ei niinkään tunneta, mutta sen sijaan tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona Malmberg on tuttu."
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=24900
Joitakin haastatteluja lehdistä löytyy:
- Pommeja paossa
Kotiliesi- ja Koululainen-lehtien entinen päätoimittaja, opetusneuvos Raili Malmberg (ent. Vasara) muistelee 13-vuotiaana pitämänsä päiväkirjan avulla talvisotatalvea 1940. Hänen perheensä pakeni Helsingistä mökille Kirkkonummelle (Meidän mökki, 2009, nro 8, s. 40-419
- Hyvät tavat eivät ole varaeväs...
Sokeri-kikka liittyy kiertäjähermon eli vagushermon stimulointiin. Yksinkertaistetusti selitettynä stimuloitu vagushermo viestittää aivoille, että hikka on syytä lopettaa koska jotain tärkeämpää on meneillään. Häiritsevän hikan hoidossa on myös kokeiltu implantteja, jotka ärsyttävät sähköisesti kiertäjähermoa. Myös epileptisiä kohtauksia voidaan hoitaa kiertäjähermoa stimuloimalla.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikka
http://mentalfloss.com/article/29674/what-causes-hiccups-and-why-does-s…
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-45731
Valtioneuvoston päätöksellä kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5.2020 saakka. Toistaiseksi avaamisajankohdasta ei ole tietoa.
Seuraa tiedotusta oman kirjastosi verkkosivuilta.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-korona
https://www.helmet.fi/fi-FI
Avioehtosopimuksia nykyisessä muodossaan on Suomessa laadittu vuodesta 1930 asti, kun vuoden 1929 avioliittolaki astui voimaan. Avioehtosopimukset rekisteröitiin ottamalla ne miehen asuin- tai kotipaikan oikeuden pöytäkirjaan. Jos mies asui ulkomailla, avioehto käsiteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa. Vasta vuoden 1988 avioliittolaissa määritettiin, että avioehtosopimukset tulee rekisteröidä maistraatissa. Siihen asti avioehdot kirjattiin vain tuomioistuinten pöytäkirjaan ja niistä kuulutettiin Virallisessa lehdessä.
Helpoiten tiedot vanhasta avioehtosopimuksesta löytyvät siis Virallisesta lehdestä. Virallisen lehden numerot 60- ja 70-luvuilta ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa, Kansalliskirjastossa ja...
Immi Hellénin runo Vieraisilla alkaa sanoilla "Hiiripä naapurit kutsui kestiin...". Runo sisältyy lukuisiin lastenrunoantologioihin ja alakansakoulun lukukirjoihin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Hyvää huomenta, punahilkka! (2011), Meidän lasten aapinen (useita painoksia), Hellén, Immi: Punaposki, kultasuu : runoaarteita (useita painoksia).
https://finna.fi/
Onnet https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabetista (kaunis Elisabet).Vanhassa testamentissa esiintyy nimi Eliseba, joka tarkoittaa hepreaksi Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Uudessa testamentissa Johannes Kastajan äidin nimi on Elisabet. Katolisessa kirkossa on useita Elisabet-nimisiä pyhimyksiä. Monissa kuninkaallisissa suvuissa nimi on myös ollut käytössä. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Hei!
Kielitoimiston määritelmän mukaan yksityisyrittäjä on henkilö joka hoitaa omaa yksityisyritystä t. harjoittaa itsenäisesti ammattia. Yksinyrittäjä-hakusananalla ei löytynyt määritelmää.
Erona termien välillä saattaa olla se, että yksinyrittäjä tekee töitä yksin omassa yrityksessään, kun taas yksityisyrittäjällä voi olla palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi apteekkari. Suomalaisessa asiasana- ja ontologiapalvelu Fintossa käytettävä asiasana on pelkkä yrittäjä.
www.finna.fi -haussa hakusanalla yksinyrittäjä tuli 374 osumaa, hakusanalla yksityisyrittäjä 2134.
Lapsen ja hänen vastuuhenkilönsä asiakastiedot on kirjaston asiakasrekisterissä kyllä linkitetty toisiinsa, mutta Helmetissä ei ole mitään keinoa saada lapsen lainoja näkymään vastuuhenkilön tiedoissa. Lapsen lainoja uusimaan tai tarkastelemaan pääsee ainoastaan hänen omalla kirjastokortillaan ja pin-koodillaan.
Liisa on suomalainen muoto Elisabetista. Nimeä on ehdotettu almanakkaan 1879, mutta nimeä on käytetty varmasti jo paljon aikaisemminkin. Nimipäivä 19.11.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden...
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
