Laitoin kysymyksen Suomen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja kollegoilta tuli joitakin ehdotuksia.
Ehdotuksina annettiin Agatha Christien ”He tulivat Bagdadiin”, joka sijoittuu tosin toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, ja jo 1800-luvulla ilmestynyt Charles Dickensin ”Kaksi kaupunkia”, joka kyllä ajan puolesta menee kovin pitkälle. Saattaisiko kyse olla jommastakummasta? Hiukan samanlaisia ovat Alistair MacLeanin ”Pako yli Jaavanmeren”, jossa mikrofilmi on lankavyyhdissä, ja 1940-luvulle ennen Intian itsenäistymistä sijoittuva M. M. Kayen ”Kuolema Kashmirissa”, jossa kooditiedosto on kätketty helmistä tehtyyn oviverhoon.
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija, dramaturgi, käsikirjoittaja ja kirjastonhoitaja. Hän on syntynyt 2.7.1950 Göteborgissa.
Thor on saanut useita palkintoja teoksistaan.
1997 August-palkinto kirjasta Sanning eller konsekvens (Totuus vai tehtävä, Tammi 2000)
2000 Astrid Lindgren- palkinto
1999 Nils Holgersson- palkinto.
Hänen tuotannostaan on ilmestynyt suomeksi:
Totuus vai tehtävä, 2000
Saari meren keskellä 2001
Lumpeenkukkalampi 2002
Meren syvyyksissä 2004
Enemmän tietoa kirjailijasta saat esim. nettiosoitteesta:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
En löytänyt kirjailijaesittelyä mistään kirjasta, mutta jotakin tietoa suomeksi löytyy seuraavilta nettisivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=249&…
Kyseessä saattaisi olla Tuula Mai Salmelan: Syvyyden avaimet (Tammi 2005). Naistutkijan nimi on Maana Santanen.
Tässä lyhyt kuvaus kirjan tapahtumista:
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9513133893
Tässä vielä Viikki-yhteydestä!
http://www.tuulamai.fi/haastattelut/haast_yliopistolehti.shtml
Kuulostaako tutulta?
Tässä muutamia esimerkkisarjoja:
Karo Hämäläinen: Samuli-sarja, Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto-sarja, Tapani Baggen Urho-sarja, Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarja, Anders Jacobsson: Lasse-sarja, Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä-sarja, Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja, Astrid Lindgren: Melukylä-sarja, Marit Nicolaysen: Väinö ja rotta-sarja, Eppu Nuotio: Villilä-sarja, Jalka & Lamppu-sarja, Riika Jäntti: Vaahteratuvan väki-sarja, Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe Kammoset-sarja, Jyrki Kiiskinen: Jänis ja Vanki-sarja.
Lisää ehdotuksia esim. sivustoilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/osaan_lukea/
http://db3.oph.fi/netlibris/tapiiri_kt.asp
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Väestötiedot vaihtelevan jonkin verran lähteiden mukaan. World atlas (http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/contnent.htm) antaa Afrikan väkiluvuksi 877 500 000 ja The World Almanac and Book of Facts 2007 kertoo väkiluvuksi 915 722 298. YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2005 olisi ollut 847 114 000 (lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaup…). Kaikki luvut ovat arvioita, sillä Afrikan väestönkasvu on melko nopeaa, eikä luotettavia väestölaskentatietoja ole saatavilla.
Tilastokeskuksen mukaan HIV-positiivisia oli vuonna 2005 n. 23 876 000 (http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/24_terveys_ja_ravinto.xls), eli samaan tilastoon verrattaessa koko mantereen väestöstä n. 2,8 % olisi HIV-...
Tässä joitakin viitteitä + sitaatti tai lyhyt esitys sitaatin sisällöstä.
Osoitteessa http://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu
on suomenkielinen sitaattiwikipedia.
Huotari Anna-Leena ja Maija Lehto (toim.):Johtamishaasteena muutos, s. 94 - kirjaston asema ubiikkiyhteiskunnassa
Leena Krohn: Kirjallisuuden uusjaosta, sivu 29 teoksessa Hypén Tarja-Liisa: Kirjan matka tekijöiltä lukijoille, 2007 - verkkokirjasto ei korvaa fyysistä
kirjastoa
Raili Kaupin esitelmä "Mitä on kirjasto" (1952) on julkaistu osoitteessa
http://xmacex.wordpress.com/category/sitaatteja/
Hän lausuu esim.: "Kirjastosta ihminen löytää sen, mitä filosofit ja
tiedemiehet ovat hänen omista kysymyksistään ajatelleet, löytää sen elämän, joka säilyy maailmankirjallisuuden kuvaamana...
Seuraavalla nettisivustolla on tietoa kysymistäsi aiheista:
Klikkaa oikeanpuoleista "opistotaso". Kohta I Varhaisesta musiikista ja kohta II moniäänisyyden synty- Ars nova on myöhäisen keskiajan musiikkia 1300-luvulta:
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Myöskin seuraavista kirjoista löydät tietoa kuvien kera: Musiikkikirja ISBN 9519357025 ja Nordström: Kaikki musiikista ISBN 9510211893. Kysy kirjoja lähikirjastostasi.
Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan...
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
HelMet -kirjastoissa löytyy Loma Bahamalla, oletko nähnyt jo sen? Toisissa kirjastoissa näkyy löytyvän ainakin seuraavia: KUIN KAKSI MARJAA : 3 : PERHEISTÄ PARHAIN 2006 dvd-levy Lahti+muut Lastu-kirjastot
KUIN KAKSI MARJAA : OSA 4 : HENGAILUA 2006 dvd-levy Lahti+muut Lastu-kirjastot Mikkeli:Savotta-kirjastot Lappeenranta
LONDON CATS: 2003 dvd-levy Lahti+muut Lastu-kirjastot Kouvola:Kyyti-kirjastot.
KUIN KAKSI MARJAA : OSA 3 : PERHEISTÄ PARHAIN 2006 dvd-levy Mikkeli:Savotta-kirjastot Lappeenranta
KUIN KAKSI MARJAA. [VIDEOTALLENNE] 4, HENGAILUA 2006 DVD Kokkola:Anders-kirjastot
LONDON CATS [VIDEOTALLENNE] DVD Kokkola:Anders-kirjastot
HOLIDAY IN THE SUN.
Voit jättää muualla olevista elokuvista kaukolainapyynnön käydessäsi...
Isabel on muunnelma Isabellasta.
Isabellan nimipäivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa 11.helmikuuta. Isabella on muunnos Elisabetistä.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isabella
Kalannahan muokkauksesta löytyy suomeksi tietoa ainakin kirjasta:
Eskelinen, Jouko: Harrastajanahkurin käsikirja 1.
Myös muista nahankäsittelykirjoista voi löytyä tietoa aiheesta. Englanniksi kirjasta Churchill: The complete book of tanning skins and furs.
Kalannahan käsittelystä löytyy myös joitakin lehtiartikkeleita, joita voit kysyä kirjastosta. Esim. Taito-lehden numero 1 v. 1997, sivut 40-41: Kalannahkaa parkitsemaan: lohi, kuha tai made.
Eino Leinon runoja on kyllä käännetty saksaksi. Saksalaisen kirjaston hakukoneella haettaessa, osoite on http://www.prettybit.fi:2345/db/search_fin.htm, löytyy useita viitteitä jo pelkästään tekijän nimellä haettaessa. Tekijän nimeen voi yhdistää myös yksittäisen runon nimen. Asiakkaanne voi tilata kopioita Berliiniin yksittäisistä runoista Helsingin Saksalaisesta kirjastosta. Kirjaston Internetosoite on http://www.kolumbus.fi/deutsche.bibliothek/dbadr.htm
Teidän asikkaalle suositeltiin Saksassa vastikään julkaistua kirjaa nimeltä "Kuin on pitkät pilven rannat = Weithin wie das Wolkenufer : finnische Volkspoesie". Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten. Runot on valinnut ja suomentanut
Manfred Peter Hein.
Suomalaisen Kirjallisuuden...
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Intiaanien ruokakulttuuri on tyypillisesti aihe, jossa joutuu yhdistelemään tietoja hyvin monesta lähteestä. Reino Keron "Intiaanien Amerikka" -kirjassa on jonkun verran arkeen liittyvää tietoa samoin Pentti Virrankosken "Yhdysvaltain ja kanadan intiaanit" sekä Jon Manchip Whiten "Everyday life of the North American Indian" - kirjoissa. Intianeja koskevat tutkimukset käsittelevät enimmäkseen historiaa, kansatiedettä ja taidetta.
Intiaaneja koskevat asiasanat ovat: intiaanit; alkuperäiskansat
Ruokaperinteistä löytyy asiasanalla ruokakulttuuri.
Asiasanat voi yhdistää maiden nimiin, esim. Etelä-Amerikka; Latilainen Amerikka; Yhdysvallat
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyisivät seuraavat teokset:
Atilla: Turkin kielen opas (2002)
Bayraktaroglu: Colloquial Turkish (1995)
Lewis: Turkish (1992)
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (jota voit käyttää vain kirjastossa) löytyvät mm. seuraavat:
Serin: Workbook : for H. Sebüktekin's Turkish for foreigners (vol. 1) (1995)
Sebüktekin: Turkish for foreigners Vol. 1 (1995)
Bremer: Opi turkkia 1 (1988)
Tokat: Turkin kielioppi- ja harjoitusmoniste lukuvuodeksi 1985-86 (1987)
>Seuraavat lastenkirjat kertovat sateenkaariperheistä:
>Harainen Pirkko: Emma ja erilainen perhe. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Parr, Todd: Perhekirja. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. Kuvakirja, jossa enolla poikaystävä
>Enoranta, Siiri: Omenmean vallanhaltija. Fantasiakirja, jossa päähenkilöllä kaksi isää.
Koska hakutuloksemme on näin niukka, kannattaa ehkä kääntyä Tampereella toimivan Lastenkirjainstituutin puoleen, josko heillä olisi antaa kattavampi vastaus kysymykseenne. Lastenkirjainstituutti (LKI) on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tallennus- ja tiedotuskeskus ja erikoiskirjasto, jonka osoite on
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/...
