Internetistä laulun sanoja voi etsiä kirjoittamalla hakukoneeseen (esim. google.fi) laulun nimen lisäksi hakusanaksi "sanat" tai "lyriikat" tai "lyrics". Tässä tapauksessa haku voisi olla "lapin kesä lyrics".
Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Koraani löytyy luettuna Yle Areena Audiosta. Koraanin lukija on Pekka Savolainen ja luennan lisäksi voit kuunnella myös taustoittavia keskusteluja.
Linkki: Koraani-sarja https://areena.yle.fi/audio/1-2670459
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg. Georg puolestaan on lyhentymä nimestä Georgios, joka on kreikkaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Jirin rinnakkaismuotoja ovat Jirka ja Jirko. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
HelMet-kirjastojen tämänhetkisten käyttösääntöjen ( http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html ) mukaan lainojen uusiminen onnistuu, mikäli lainat eivät ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, niistä ei ole varauksia ja asiakkaan kortilla ei ole maksamattomia maksuja 3 euroa tai enemmän.
Martin Millerin teosta Das wahre "Drama des begabten Kindes" : die Tragödie Alice Millers, wie verdrängte Kriegstraumata in der Familie wirken (2013) ei ole suomennettu.
https://www.worldcat.org/
https://finna.fi
Ihmisten keskipituus on kasvanut mm. hyvän ravinnon vuoksi. Asiaa on käsitelty lääketieteellisessä kirjallisuudessa, esim. Silventoinen, Karri,
Pituuden sosiaaliset taustatekijät sekä pituuden yhteys aikuisiän terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan Suomessa / Karri Silventoinen
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997, Mikrokortti 3248. Tämän kirjan voit kaukolainata lähikirjastosi kautta.Aiheesta on myös artikkeleissa, tässä artikkeliviite:
"Kivipelto, Arja, Hujopit voivat hyvin : suomalaisten pituuden vaihtelut ovat kuvanneet väestön terveyttä osuvasti,
Sanomalehti Helsingin sanomat (HS)
Päiväys 1997-02-08
Artikkeliin kuuluu lisäksi kirjoitus: Pituuskasvu etenee sysäyksinä : jos lapsi saa riittävästi ravintoa eikä sairasta...
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
Tieteen termipankki -sivusto kertoo, että vuoden 1919 hallitusmuoden 6 §:n mukaan "kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa". Säännöksen esikuvana oli vastaava säännös Saksan ns. Weimarin tasavallan valtiosäännössä.
Kansan muisti -yhdistyksen sivuilta löytyy selvitystä lausekkeen tulkinnoista eri vuosikymmeninä:
https://kansanmuisti.fi/document/kk-316-2013/
1990-luvun laman myötä tämä säännös muuttui vuosien 1995 ja 2000 perustuslakiuudistuksissa ja sai tavoitesäännöksen luonnetta.
Lisää tietoa löytyy esim. Tieteen termipankin sivuilta:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ty%C3%B6voiman_suoja
Lait ovat luettavissa Finlex-palvelun kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950969
https...
Nuortenkirjallisuudesta ja sen historiasta saat tietoa ainakin seuraavista teoksista - mukana on sekä kotimaisen että ulkomaisen nuortenkirjallisuuden historiaa:
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. 1979. Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjan villit vuodet - nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990 -luvun alussa. 1996. Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. 1966. Kuivasmäki, Riitta: Aakkoset - johdatus suomalaisen nuorisokirjallisuuden historiaan ja käsitteistöön.1988. Kuivasmäki, Riitta: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä - suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851-1899. 1990. Luovaa iloa - nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. 1996. Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit.1997. Sininen lamppu - näkökulmia...
Täysikuu merkitään kalenteriin sen mukaan, mille päivälle osuu tarkka täydenkuun hetki. Vaikka kuu näyttää paljain silmin täysin pyöreältä eli täydeltä useamman vuorokauden ajan, täysikuu on tarkalleen ottaen silloin, kun kuu on radallaan tismalleen vastakkaisella puolella kuin aurinko. Täysikuun kellonajasta siis riippuu, kumpi yö on sitä lähempänä.Esimerkiksi joulukuussa 2025 kuu oli täysi 5.12. klo 1:14. Kalenterimerkki on siis päivän 5.12. kohdalla ja "täysin" hetki heti vuorokauden aluksi, 4. ja 5. päivän välisenä yönä. Vuoden 2026 tammikuussa ajankohta on 3.1. klo 12:03 eli vuorokauden puolivälissä - kumpikin yö lienee yhtä hyvä tai huono sen tarkkailuun. Toukokuussa 2026 täysikuu on 1.5. klo 20:23 eli vuorokauden loppupuolella....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Sinna-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Sina tai nimistä Sini ja Sinikka. Toisaalta Sinna voi pohjautua myös nimeen Sinne, joka on kansanomainen muoto nimestä Signe.
Casper pohjautuu persian sanaan kansbar, joka merkitsee "kalleuksien vartijaa".
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
