Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Runsaudensarvi oli antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä yltäkylläisyyden symboli. Kuvissa se esitetään kukkia ja hedelmiä pursuavana sarvena tai sarven muotoisen astiana. Latinaksi runsaudensarvi on cornu copiae, joka tulee sanoista cornu (sarvi) ja copia (runsaus).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/runsaudensarvi?searchMode=all
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runsaudensarvi
Teatterista voit hakea kirjallisuutta esim. http://www.kirjastot.fi/ -sivun tiedonhaku -osaston monihaulla tai FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ kirjoittamalla asiasanan kohdalle jokin hakusanoista teatteri lastenteatteri harrastajateatteri. Harrastaja- ja lastenteatteria käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Gate, Helene
Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi.WSOY, 1990 .
Sinivuori, Päivi: Esiripusta aplodeihin : opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille, 2000 Gummerus
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy edellämainituilla hakusanoilla ja mahdollisesti yhdistämällä niihin lapset tai nuoret esim. ALEKSI -tietokannasta, joka on kirjastoissa käytettävissä.
Oman alueen teatteritoiminnasta ja...
Mainitsemanne rivit täsmäävät Pieni kalamies -nimiseen nelisäkeistöiseen lauluun, jonka Pekka Ristola on säveltänyt Esko Rahikaisen sanoihin. Sanat löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Laulu on kuultavissa Maaret Wagerin esittämänä äänilevyltä tai CD:ltä Sydänyön lauluja (1980 ja 2008).
Sekä nuotti että CD löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helpoimmin löydät äänikirjat menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla ruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esim. tietyn kielisiin tai jonkin kirjaston äänikirjoihin. Kirjastoissa on äänikirjoja sekä kasetilla että cd-levyllä. Kasetille äänitettyjä on vielä toistaiseksi enemmän, mutta cd-äänikirjoja hankitaan jatkuvasti lisää.
Matti Kuusen runoelma Kuolemanjuoksu sisältyy teoksiin Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja (toim. Olavi Paavolainen, 1943, s. 105 - 110), Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (toim. Eino Jäppinen, 1990, s. 51 - 53) ja Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (toim. Aino Räty-Hämäläinen, 1999).
Kaikki em. teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teosten saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Teoksen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" alkuteokset ovat The adventures of Sherlock Holmes, The memoirs of Sherlock Holmes ja The return of Sherlock Holmes.
"Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" -teoksen sisällysluettelossa ei kuitenkaan ollut teosta nimeltä Hopeatähti - kenties kyseinen kertomus on suomennettu jollain toisella nimellä?
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
Michael Jacksonista on Tampereen kaupunginkirjastossa kaksi suomenkielistä kirjaa: Tom Lamottan kirja Michael Jackson (1988)ja Richard Horwichin toimittama kirja Michael Jackson (1984). Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta ( http://kirjasto.tampere.fi:8000 ).
Aleksi-artikkelihakemistosta (Aleksi WWW Online), joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla, löytyy muutama suomenkielinen artikkeli Michael Jacksonista, esim. Kari Salminen: Michael Jackson : Peter Pan vai popin kuningas? (Suomen kuvalehti 1997 : 32, s. 36-40) ja Mick Brown: Michael Jackson : yhden miehen unelmatehdas (Suomen kuvalehti 1984 : 36, s. 15-18).
Internetistä voi etsiä esim. Google-hakupalvelun
( http://www.google.fi )avulla...
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Etunimikirjoista vain yhdessä mainitaan nimi Vadelma ja siinä nimi viittaa juuri marjaan. Vadelma-nimi mainitaan nimen Karpalo yhteydessä. (Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005)
Sekä Vadelma että Karpalo ovat Rauha Hammarin kirjassaan Valionimiä: nimikalenterit 1943-1949 ehdottamia nimiä.
Väestörekisterin etunimihausta selviää, että nimi on yleistynyt 2000 -luvulla. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...
Kirjastot voivat tilata maakuntakirjastoista sekä tieteellisistä kirjastoista omille asiakkailleen kaukolainaksi sellaista materiaalia, mitä omista kokoelmista ei löydy. Maakuntakirjastot, kuten Lappeenrannan maakuntakirjastokin,lähettävät muille kirjastoille omaa aineistoaan pyydettäessä. Kaukopalvelu toimii kirjastojen välillä eli esim. Kuopion kirjaston asiakas tekee kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossaan ja kirjasto pyytää aineiston jostakin toisesta kirjastosta. Kirjastot eivät lähetä aineistoa suoraan asiakkaalle. Kaukopalvelu on maksullinen palvelu, meillä siitä peritään tällä hetkellä 2-7 euroa tilauspaikasta riippuen. Ulkomailta tilattaessa hinta on 10-30 euroa tilauspaikasta riippuen.
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
