Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
Kaaso-nimeä on käytetty monilla paikkakunnilla Suomessa vanhoissa häämenoissa morsiamen apulaisesta, seuralaisesta ja pukijasta. Eri murteissa esiintyy sanasta muotoja kaase, kaasein, kaasi, kaasu, kaasa. Sana ei ole karjalankielinen vaan suomenkielinen. Jos kaason haluaisi kääntää ”nykysuomeksi”, mitä se kylläkin on, morsiamen pukija tai morsiamen seuralainen lienevät kuvaavimpia. (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Jyväskylä 1992; Suomen murteiden sanakirja. Helsinki 1997.)
Tiedot Tanskaan siirretyistä sotalapsista löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tanskan valiokunnan arkistosta https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/mlln-historia/arkistot/ .
Arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ks. yhteystiedot https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot .
Soveltuvuus viittaa tutkinnon sisältöjen hyödyllisyyteen haettavan tehtävän näkökulmasta. Kirjastotyössä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisia osaamisia ja soveltuvuuden kriteeriä on tulkittu laajasti.
Kysymyksessä olevan kaltainen koulutus on soveltuva, jos hakija on suorittanut alemman tai ylemmän tutkinnon.
Ennen hankintaa kannatta perehtyä Jarmo Saartin toimittamaan Kirjastojärjestelmän hankkijan opas : kirjastojen atk-järjestelmien tarkoitus, standardit ja toiminnot (BTJ 2002). Saartin aiempi raportti (Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-järjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet) löytyy myös verkosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2000/suomalaisten_yleisten_kirjastoj…
Yleisillä kirjastoilla on käytössä kymmenkunta erilaista järjestelmää. Useimmilla PallasPro tai Atp-Origo. Molemmat ovat kotimaisia järjestelmiä ja niitä käyttävät pienet ja suuret kunnat. PallasPro:ta ylläpitää nykyään Axiell kirjastot Oy: http://www.axiell.fi/ ja Atp-Origoa Akateeminen Tietopalvelu: http://www.atp.fi/
Muita...
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Kuvan jyrsijä voisi olla ulkonäöltään kovasti rottaa muistuttava vesimyyrä (Arvicola amphibius). Vesimyyrä on samankokoinen kuin rotta, mutta vesimyyrän turkki on tummempi, ruumiin muoto pyöreämpi ja häntä karvainen.
vesimyyrä - Arvicola amphibius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
https://yle.fi/uutiset/3-6591879
https://haaganpuro.fi/ajankohtaista/vesimyyra-on-haaganpuron-vakioasukas/
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.49649
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/...
Sinna-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Sina tai nimistä Sini ja Sinikka. Toisaalta Sinna voi pohjautua myös nimeen Sinne, joka on kansanomainen muoto nimestä Signe.
Casper pohjautuu persian sanaan kansbar, joka merkitsee "kalleuksien vartijaa".
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’.
Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni...
Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa. Kirjakaupasta löydät todennäköisesti uutuuskirjat nopeammin kuin kirjastosta. Kirjat tilataan keskitetysti hankintaosaston kautta ja kirjoille tehdään monenlaisia toimenpiteitä vielä ennen hyllyyn päätymistä: ne luetteloidaan aineistotietokantaan, muovitetaan, tarroitetaan ym. Kaikkein kysytyimmät teokset käsitellään hankintaosastolla nopeammin, jotta ne pääsisivät kiertoon mahdollisimman pian. Suosituimmilla kirjoilla voi kuitenkin olla pitkä varausjono, joten voi kestää aikansa ennen kuin kirja palaa kotikirjastonsa hyllyyn.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin otettu huomioon tämä ongelma ottamalla käyttöön niin sanottu Bestseller-kokoelma. Bestseller-kirjat ovat uutuuskirjoja, joissa on viikon...
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä...
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg. Georg puolestaan on lyhentymä nimestä Georgios, joka on kreikkaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Jirin rinnakkaismuotoja ovat Jirka ja Jirko. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
