Tällaista versiota sadusta Pakkanen ja jänis emme onnistuneet löytämään.
Raul Roineen versiossa jänis sanoo: ”Mikäpäs tässä, niin tuli juostessa lämmin, että täytyy hieman selällään kelletellen vilvoitella." (vanhin versio kirjassa Tarinoita Metsolan väestä, 1943)
Roineen versiossa Pakkanen on kirjoitettu isolla alkukirjaimella ja jänikselle annetaan nimeksi Loikkakoipi.
Kirjoissa Lasten oma lukukirja (1958) ja Suomen kansan eläinsatuja 2 (1979) Jäniksen repliikki on "Voi, voi, kun on kuuma! Voi, voi, kun on kuuma!"
Isoa kirjainta voisi siis käyttää sadussa Pakkasta puhuteltaessa. Tällöin se olisi varmastikin kirjoitettu isolla kirjaimella koko tarinan ajan.
Tuula Granfeltin kirja: Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1998. on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta valitettavasti lainassa tällä hetkellä. Helsingin yliopiston kirjastossa on useita naisten asunnottomuutta käsitteleviä kirjoja. Menemällä osoitteeseen http:www.helsinki.fi/helka/ pääset katsomaan näiden kirjojen tilanteen. Käytä asiasanoina: naiset ja asunnottomuus. Hae Yhdistelmähaulla(hyperlib) tai Boolen lomakkeella(WWLS).
Kirjojen korvaushinnat vaihtelevat kirjojen ostohinnan mukaan, joten hinta riippuu siitä, mikä kirja on kyseessä.
Jos kirja on kateissa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta sen on lainannut. Usein hyväksi havaittu keino on jatkaa kirjan lainausaikaa (ellei siitä ole varauksia) ja etsiä vielä - aika usein kadonneet kirjat löytyvätkin. Jos kirjaa ei löydy, korvaushinnan saa tietää kirjastosta. Usein on mahdollista myös korvata kirja tuomalla tilalle vastaava kappale, mutta tästä kannattaa sopia paikan päällä tai vaikka puhelimitse.
Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla.
Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
(Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Asperger ei ole suora este palveluksen suorittamiselle. Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaaleista käy ilmi että Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon oireyhtymät sijoitetaan lähes aina C-luokkaan. Esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana E-luokkaan neuropsykiatrisilla diagnooseilla siirtyneistä vain 1-10% suorittaa myöhemmin varusmiespalveluksen normaalisti loppuun. Kuitenkin, motivaation ollessa kova ja oireiden lieviä, B- ja jopa A-luokka ovat mahdollisia.
Lähteitä:
Räisänen, Pekka. Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä. Sotilaslääketieteen keskus 2018.
Terveystarkastusohje: (TTO). Helsinki: Pääesikunta, logistiikkaosasto, 2012.
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."
Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miesten keskimääräinen pituus oli 177 cm ja naisten keskimääräinen pituus oli 163 cm. Lähde: https://www.julkari.fi/handle/10024/136223
Tuoreemman, UKK-instituutin toteuttaman tutkimuksen mukaan miesten pituus oli keskimäärin 180 cm ja naisten 165 cm. Lähde: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370
Kirjassa Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi sanotaan että Meiju on muunnos Meijasta, joka taas saattaa olla muunnos Merjasta. Ortodoksisessa kalenterissa Meijan nimipäivä on 5.11.
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi."
Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Kysymykseen lääketieteelliseen osaan voi vastata vain asiantunteva lääkäri, me kirjastoammattilaiset emme voi vastata tällaisiin kysymyksiin.
Yleisemmin ilmiö lienee tuttu jokaiselle lapsia kasvattaneelle, joten rohkenen lyhyesti vastata kolmen lapsen isänä ja neljän isoisänä (naispuoliset kollegat voivat tarkentaa, jos on tarvetta).
Peseytyminen kuten muukin henkilöhygienia opitaan vanhempien esimerkin ja ohjeiden perusteella. Jossain määrin vaikuttavat myös kavereiden ajatukset ja esimerkki. Murrosiässä käy kuitenkin helposti niin, että vaikka juuri silloin hygieniaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, monen nuoren huomio kiinnittyy aivan muihin asioihin. Tällöin ei oikein muu auta kuin asiasta muistuttaminen, senkin uhalla,...
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja...
Tarkistin useista suomenkielisistä hakuteoksista sekä monista Internetin kirjailijatietokannoista mutta en löytänyt tietoja Annika Thorista. Ainoastaan Helsingin sanomien tekstiarkistosta löytyy hänestä tietoja. Vuonna -99 kirjoitetussa HS:n artikkelissa hänen todetaan olevan tuolloin 49-vuotias lasten- ja nuortenkirjailija, joka on saanut monia palkintoja. Vuonna -99, hänen kerrotaan saaneen Frankfurtin kirjamessuilla vuosittain jaettavan saksalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon teoksellaan En ö i havet. Hänen todetaan saaneen myös Ruotsin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon, lasten- ja nuortensarjassa romaanillaan Sanning eller konsekvens. Kirja kertoo lähinnä teinityttöjen ystävyyssuhteista. Toisen...
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan 11.10.1975 valtion budjettia vuodelle 1976. Varusmiehen päivärahan todettiin nousevan vuoden 1976 heinäkuussa "50 pennillä, eli neljään markkaan". Vuonna 1975 päiväraha oli siis 3,50 mk.
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin...
Alpakka ja laama ovat molemmat kamelieläimiä eli kameli on niiden sukulainen. Niitä erottavat alkuperä, koko ja käyttötarkoitus. Alpakka on jalostettu vikunjasta ja sitä on ensisijaisesti käytetty villantuotantoon. Laama taas on jalostettu guanakosta, ja se on alpakkaa isompi, painavampi ja lihaksikkaampi. Klassisen laaman karva ei ole yhtä pehmeää kuin alpakan karva ja lisäksi karvoitus on ohutta laaman päässä ja jaloissa. Karvoitus ei tartu yhtä helposti risukkoihin ja laama pärjää vielä korkeammalla vuoristossa kuin alpakka. Siksi laamaa on käytetty ensisijaisesti kantojuhtana. Alpakka on myös luonteeltaan rauhallisempi ja itsenäisempi, laama taas aktiivisempi ja seurallisempi.
Soiluva, Maire. Avuliaat alpakat ja lempeät...
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.