Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Täällä kirjastossakin asiasta tiedetään melko vähän, sillä kirjastot eivät hallinnoi korvauksia, vaan korvaukset jaetaan opetusministeriön kautta. Ilmeisesti kirjastot antavat vain tilastotietoja. Saamieni tietojen mukaan korvauksia aletaan maksaa tänä vuonna, joten kokemustakaan ei ole asiasta kertynyt.
Tarkempaa tietoa asiasta saa opetusministeriöstä.
Tässä linkki opetusministeriön kirjastoasioiden yhteystietoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Avioeroa käsitteleviä kuvakirjoja on olemassa esim. seuraavat:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia (2005)
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä (2005)
Weninger, Brigitte: Nähdään taas, isä! (1995)
Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm
Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
Tässä olisi lista kirjoista, jotka kertovat koulukirjastoista sekä kouluista ja kirjastoista tiloina, siitä millaisia ne ovat mm. oppimisympäristöinä:
KOULUKIRJASTOISTA YM.:
1) Koulukirjasto tilana, toim. Liisa Niinikangas
(BTJ Kirjastopalvelu, 2002)
mm. koulukirjastoista, kirjastorakennuksista, tiloista, suunnittelusta, arkkitehtuurista
2) Koulu kirjastossa: kirjasto oppimisympäristönä , toim. Liisa Niinikangas, toim. (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
mm. koulukirjastoista, oppimisympäristöstä, kouluista, yleisistä kirjastoista
3) Kirjasto koulussa: opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon, toim. Liisa Niinikangas
(BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
mm. koulukirjastoista, kehittämisestä, yleisistä kirjastoista, kouluista
4) Tutkiva oppiminen...
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Juban Viivin ja Wagnerin Juhlakirja kertoo että parin ensiesiintyminen tapahtui Postipankin Kultis-lehdessä, aiemmalta nimeltään Kultapossu. Lehdessä ilmestyi kaksi kokosivun värisarjakuvaa tummahiuksisesta tytöstä ja siasta.
Juhlakirjassa on tieto, että sarjakuva ilmestyi Kultis-lehdessä viisi vuotta aiemmin kuin ensimmäinen varsinainen Viivi ja Wagner-strippi Helsingin Sanomissa 6.10.1997. Ylen sivuilla on tieto että ilmestymisvuosi olisi ollut 1993.
http://yle.fi/uutiset/viivi_ja_wagner_saivat_oman_lehden/5833847
Eli ristiriitaisia tietoja ilmestymisvuodesta on liikkeellä, todennäköisesti vuosi on ollut 1992 tai 1993.
Kultis-lehteä ei Lahden kirjastossa ole. Siitä näyttää olevan joissakin yliopistokirjastoissa ei-lainattavia...
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Paketteja lähtee vuodessa eri puolille maailmaa kahdesta kolmeen. Palvelun käyttöä rajoittaa se, että liittyäkseen asiakkaaksi, asiakkaalla on oltava HelMet-kirjastokortti ja yhteysosoite Suomessa. Tästä johtuen palvelun käyttö ei ole mahdollista kaikille ulkosuomalaisille.
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Esim. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteen koulutusohjelmaan näyttää kuuluvan seuraavia kieliopintoja: Äidinkieli 4,0 op, Toinen kotimainen kieli 3,0 op, Vieras kieli 3,0 op, joten myös ruotsin kieltä opiskelllaan. Toisen kotimaisen kielen opintoja liittynee myös toisten suomalaisten yliopistojen lääkärinkoulutusohjelmaan. Näin ollen lääkäriksi ei voi opiskella Suomessa tuntematta lainkaan ruotsin kieltä. Kysy tarkemmin esim. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09)1911.
Eri lääkärikeskusten nettisivuilla voi asiakas etsiä sopivan kielitaidon omaavaa lääkäriä, esim. Etsi lääkäri-palvelu http://www.etsilaakari.fi/
Täten voidaan päätellä, että lääkäreiltä odotetaan kielitaitoa....
Ulosottoa haetaan siitä piiristä missä velallinen asuu.
Käräjäoikeuden oikeaksi todistaman päätöksen jäljennöskappaleeseen hankitaan käräjäoikeudelta päätöksen lainvoimaisuusmerkintä.
Sitten tehdään ulosottopiiriin hakemus, johon löytyy valmis lomake netistä http://www.oikeus.fi/6558.htm#Ulosottoasiat . Mukaan liitetään käräjäoikeuden päätös.
Myös vapaamuotoinen hakemus käy, mutta on syytä tarkistaa valmiista lomakkeesta mitä tietoja hakemukseen pitää laittaa kuten tilinumero, yhteystiedot jne.
Suositeltavaa on pyytää ns. normaalia ulosottoa. Hakemuksessa kannattaa pyytää myös että vastaajan mahdollinen veronpalautus tarkastetaan. Perinnän suhteen on mahdollista pyytää lisäksi passiiviperintää, jolloin asia jää ”uinumaan” kahdeksi...
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
