Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Oulussa ilmestyy kaksi ilmaisjakelulehteä: Oulu-lehti sunnuntaisin ja torstaisin sekä Oulun sanomat keskiviikkoisin. Oulun naapurikunnassa Kempeleessä ilmestyy Lakeuden joutsen, jonka jakelualueeseen kuuluvat Kempele, Hailuoto, Tyrnävä, Lumijoki, Oulunsalo, Liminka, Temmes ja Oulun eteläiset kaupunginosat.
Vielä vähän kauempana Oulusta katsoen ilmestyy Juoksupoika, jonka jakelualueeseen kuuluvat Muhos, Kestilä, Utajärvi ja Vaala. Lisäksi City-lehdestä ilmestyy Oulu-Rovaniemi -painos. Ilmaisjakelulehtien yhteystiedot, julkaisijat ja jakelualueet sekä gallup-markkina-alueet löytyvät Suomen Mediatarkastuksen kustantamasta kirjasta Ilmoitushinnat 1999.
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös...
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL
https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations
Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES
https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes…
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Antti Halmeen Tulileikit -kirjassa luuseriksi leimatut rastafarimies Ville Koskinen ja myöhempien aikojen Elvis Harri Keinänen löytävät noitarummun lomamatkallaan Ylläksellä ja joutuvat seikkailuihin. Tulikettua he kutsuvat avuksi loitsulla: Tule tuli, tule kettu, lyö lapsesi liekkihin. Vala voima väkehesi, vedä varjo vainiolta, poista pimeä polulta.
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Työministeriön sivuilta löytyy palvelu, jonka avulla voi hakea eri ammattien kuvauksia.Kirjoita hakuun "kirjasto", niin saat luettelon kirjastoissa käytössä olevista nimikkeistä ja niiden kuvailut. Palvelu löytyy osoitteesta: http://www.mol.fi/webammatti.cgi
Tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan peruskoulutuksesta ja kelpoisuusehdoista löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#koul….
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Suomalaisen poikakirjallisuuden isänä pidetään Alfred Emil Ingmania (1860-1917), ja hänen vuonna 1915 ilmestynyttä teostaan Rimpisuon usvapatsas. Varsinaisia suomalaisia poikakirjaklassikkoja ovat vuorostaan mm. Väinö Riikkilän (1906-1969) "Pertsa ja Kilu" -sarjan teokset.
Poikakirjoja kirjoitetaan toki edelleen, mutta aiemmin suosittujen erämaan valloitusten ja sotatarinoiden sijasta nyt seikkaillaan toisaalta kansainvälisesti ja tietoteknisesti, toisaalta mitä mielukuvituksellisimmissa fantasiamaailmoissa. Suomalaisista nykykirjailijoista poikia viehättävät suuresti Ilkka Remeksen, Kari Levolan ja Jukka Parkkisen nuortenkirjat. Toisaalta jo vuosisadan takaiset vauhdikkaat seikkailukertomukset ovat säilyttäneet arvoisen arvokkaan...
